Pohjoinen lämpenee ja hiilensidonta lisääntyy, mutta kasveja syövät hyönteiset voivat merkittävästi hidastaa muutosta
Utsjoen Kevolla tehty tutkimus osoittaa, että ilmaston lämpeneminen voi yli kaksinkertaistaa pohjoisen ekosysteemin hiilensidonnan. Vähäisetkin hyönteisten aiheuttamat lehtivauriot voivat kuitenkin merkittävästi vähentää ekosysteemin kykyä sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.
Subarktisella alueella ilmaston lämpeneminen kolmen asteen verran parantaa kasvien kasvua ja lisää ekosysteemin hiilensidontaa yli kaksinkertaiseksi. Tämä johtuu siitä, että kasvukausi pitenee, maaperän lämpeneminen lisää ravinteiden saatavuutta ja kasvien lehdissä on enemmän yhteyttämiseen tarvittavaa lehtivihreää.
Nämä tulokset saatiin koekentältä, joka perustettiin luonnontilaiseen tunturikoivumetsään Utsjoelle. Tutkijat istuttivat tutkimusruuduille luontaisen kenttäkasvillisuuden sekaan koivuntaimia. Osassa ruuduista kasvien lehtien lämpötilaa nostettiin erityislaitteistolla kolme astetta vallitsevaa lämpötilaa korkeammaksi. Näin pyrittiin simuloimaan ilmastonmuutoksen lämmittävää vaikutusta.
Tutkijat halusivat samalla testata myös lehtiä syövien hyönteisten vaikutuksia. Tämä toteutettiin säätelemällä hyönteisten määrää koealoilla.
– Ennusteiden mukaan ilmaston lämmetessä kasvillisuutta syövien hyönteisten määrä lisääntyy ja uudet hyönteislajit leviävät pohjoiseen. Ilmaston lämpenemisen oletetaankin lisäävän hyönteistuhoja erityisesti pohjoisilla alueilla, taustoittaa tutkija Tarja Silfver Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Suurin yllätys oli se, miten suuresti kasveja syövät hyönteiset vaikuttavat ekosysteemin kykyyn sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.
– Kasvinsyöjähyönteiset vioittavat hyvin pientä osaa saatavilla olevasta lehtimassasta, mutta silti niiden määrän vähentäminen lisäsi ekosysteemin hiilidioksidin sidontaa 50 prosenttia, Silfver toteaa.
Tutkimus tehtiin Suomen Akatemian arktisen ohjelman rahoittamassa tutkimushankkeessa Turun yliopiston tutkimusasemalla Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden yhteistyönä. Tutkimusta rahoitti myös Koneen Säätiö.
Artikkeli:
Tarja Silfver, Lauri Heiskanen, Mika Aurela, Kristiina Myller, Kristiina Karhu, Nele Meyer, Juha-Pekka Tuovinen, Elina Oksanen, Matti Rousi, Juha Mikola. Insect herbivory dampens Subarctic birch forest C sink response to warming. Nature Communications 11, 2529 (2020).
DOI: 10.1038/s41467-020-16404-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja Silfver, Helsingin yliopisto, tarja.silfver@helsinki.fi, puh. 050 362 4874
Juha Mikola, Helsingin yliopisto, juha.mikola@helsinki.fi, puh. 040 828 4884
Mika Aurela, Ilmatieteen laitos, mika.aurela@fmi.fi, puh. 050 3779722
Lauri Heiskanen, Ilmatieteen laitos, lauri.heiskanen@fmi.fi, puh. 046 9203611
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalainen järviasema mukaan hiilenkiertoa mittavaan verkostoon10.7.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Kuivajärven mittausasema hyväksyttiin mukaan eurooppalaiseen kasvihuonekaasuja mittaavien asemien verkostoon ensimmäisenä järviasemana.
Verisyöpien immuunimaiseman kartoitus voi auttaa tehostamaan hoitoa9.7.2020 18:00:00 EEST | Tiedote
Elimistön immuunijärjestelmän aktivoiminen on lupaava syövän hoitomuoto. Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan sekä Itä-Suomen yliopiston tutkijat kartoittivat verisyöpien immuunimaisemaa yli kymmenen tuhannen potilaan aineistossa löytääkseen immunoterapiasta mahdollisesti hyötyviä potilasryhmiä ja lääkekohteita.
Korona ei vähentänytkään pahimpia saastesumuja6.7.2020 12:33:02 EEST | Tiedote
Vaikka päästöjen väheneminen puhdisti keväällä useimpien kaupunkien ilmaa, joissakin Kiinan suurkaupungeissa ilmanlaatu ei yllättäen parantunutkaan. Kun ilman saastepitoisuus oli valmiiksi iso, muut ilmakehän yhdisteiden reaktiot korvasivat vähentyneet päästöt.
Suomesta löytyi uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa2.7.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen hyttyslajiston ja sen levinneisyyden kartoituksen yhteydessä on löytynyt Anopheles daciae -lajiin kuuluvia hyttysiä, joita ei ole aiemmin tiedetty olevan maassamme. Laji on läheistä sukua tunnetuille malariavektoreille ja voidaan olettaa, että se kykenee mahdollisesti välittämään malariaa.
Dementia puolison kuolinsyynä lisää masennuslääkkeiden käyttöä vuosia ennen puolison kuolemaa1.7.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Masennuslääkkeiden käyttö alkaa kohota noin 3–4 vuotta ennen leskeksi jäämistä, mikäli puolison kuolinsyynä on dementia, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Tutkijat löysivät lupaavan hoidon sydänvaurioiden parantamiseen30.6.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään, millaisia vaikutuksia mikrosiirrehoidolla on sydämen paranemiseen sydänvaurion jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme