Pohjois-Karjalan bioindikaattoritutkimus on valmistunut - Pohjois-Karjalassa tutkitusti paras ilmanlaatu
Pohjois-Karjalan ilmanlaatua tutkittiin vuonna 2020 toteutetussa bioindikaattorien seurantatutkimuksessa. Tutkimuksesta vastasi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja toteuttajana toimi Ramboll Finland Oy. Tutkimus on jatkoa vuosina 1998–1999 ja 2010 toteutetuille maakunnallisille bioindikaattoritutkimuksille.
Tutkimuksessa ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä eli indikaattoreina käytettiin edeltäneiden tutkimusten tapaan männyillä kasvavia runkojäkäliä sekä sammalten alkuainepitoisuuksia. Runkojäkälien seuranta toteutettiin 315 havaintoalalla ja sammalten alkuainepitoisuudet määritettiin 101 havaintoalalta.
Tutkimuksen yhteenvetona voitaneen todeta, että jäkälähavaintojen valossa Pohjois-Karjalan jäkälälajisto oli lievästi muuttunutta, mutta luonnontilaisempaa kuin muualla Suomen eteläpuoliskolla. Viimeisen 15 vuoden aikana tehtyjen seurantatutkimusten vertailussa Pohjois-Karjalan jäkälävauriot olivat pienimpiä ja ilmanpuhtausindeksi kaikkein suurin. Pohjois-Karjalan ilmanlaatu on siis parempaa kuin muilla tutkituilla alueilla Suomessa. Saamme Pohjois-Karjalassa hengittää siis tutkitusti Suomen puhtainta ilmaa.
Jäkälät ja sammalet ilmanlaadun tutkimuksissa
Mäntyjen runkojäkälät ovat hyviä ilmanlaadun bioindikaattoreita erityisesti pitkän aikavälin muutostrendien kuvaamiseen. Ne reagoivat hitaasti, mutta herkästi ilman epäpuhtauksiin sekä ulkomuodollaan että lajiston koostumuksen ja runsauden muutoksilla.
Sammalten kemiallisella analyysillä voidaan tutkia raskasmetallilaskeumaa, sillä tiheä sammalmatto pidättää lähes kaiken hiukkasten muodossa tulevan laskeuman. Koska sammalilla ei ole juuria, ottavat ne tarvitsemansa alkuaineet sadevedestä suoraan solukkoihinsa. Samalla sammaliin kertyy myös erilaisia ilman epäpuhtauksia. Sammalten pitoisuuksia tutkimalla voidaan saada suhteellinen kuva ilman epäpuhtauksien laskeumasta ja ilman laadusta.
Päästömäärät laskeneet 1980- ja 1990-luvuilta
Tutkimusalueen päästömäärät ovat laskeneet selvästi 1980- ja 1990-luvuilta 2000-luvulle tultaessa, mutta 2000-luvulla etenkin rikkidioksidien ja hiukkasten päästökehitys on ollut aaltomaista. Myös liikenteen rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vähentyneet selvästi tarkasteluajanjaksolla. Ilmasta mitattujen epäpuhtauksien pitoisuudet ovat pääasiassa laskeneet 2000-luvulla, mutta laskeva kehitys on tasaantunut 2010- ja 2020-lukuihin tultaessa.
Ilman epäpuhtauksien vaikutukset ilmanlaatua kuvaaviin jäkälämuuttujiin olivat koko Pohjois-Karjalan maakunnan mittakaavassa lieviä ja erityisesti tausta-alueilla vaikutukset olivat vähäisiä. Päästölähteiden ympäristössä vaikutukset olivat selvempiä, mutta laajuudeltaan melko pieniä. Vuonna 2020 sormipaisukarpeen (hyvä jäkäläindikaattori) vauriot olivat tutkimusalueella keskimäärin lieviä. Terveintä sormipaisukarvetta kasvoi Kesälahdella, Hattuvaarassa ja Tuupovaarassa. Vaurioituneinta sormipaisukarve oli Joensuun keskustaajamasta Hammaslahteen ulottuvalla vyöhykkeellä, Juuan kunnan keskiosassa sekä Nurmeksen ja Uimaharjun keskustaajamissa. Tutkimusalueen pohjois- ja itäosissa jäkälälajisto oli laajalti luonnontilaista ja lounais- ja keskiosassa köyhtynyttä. Monipuolisin ja luonnontilaisin jäkäläyhteisö tutkimusalueella oli Ilomantsissa, Kontiolahdella, Nurmeksessa ja Outokummussa ja köyhtynein puolestaan Joensuun ja Rääkkylän alueella.
Korkeimmat sammalten alkuainepitoisuudet määritettiin päästölähteiden läheisyydestä, joista merkittävimpiä olivat lämpölaitokset sekä kaivokset ja kaivostuotteiden jatkojalostuslaitokset. Tulosten perusteella sammalten raskasmetallipitoisuudet Pohjois-Karjalassa edustavat suhteellisen puhtaan tausta-alueen pitoisuuksia.
Verrattuna vuonna 2010 toteutettuun tutkimukseen, sormipaisukarpeen vauriot olivat hieman kasvaneet, levä yleistynyt ja ilman epäpuhtauksille herkät lajit harvinaistuneet tutkimusalueella, mutta kokonaisuudessaan muutokset vuosien välillä olivat lieviä. Vaurioituneimman sormipaisukarpeen ja köyhtyneimmän lajiston vyöhykkeet sijoittuivat pääosin samoille alueille molempina tutkimusvuosina eli Joensuun-Hammaslahden väliselle alueelle, Uimaharjuun, Kiteelle, Nurmeksen ja Lieksan keskusta-alueille. Vuonna 2020 köyhtyneimmän lajiston vyöhykkeet olivat kuitenkin selkeästi laajempia. Päästömäärien lievä kasvu 2000-luvun loppuvuosina sekä lisääntynyt liikenne ovat voineet vaikuttaa jäkäliin. Myös 2000-luvulla lisääntyneiden sääolojen äärevöitymisellä voi olla merkitystä jäkälien kuntoon ja esiintymiseen.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tutkimuksen tulosseminaarin 18.6.2021 tallenne
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ympäristöasiantuntija Ninni Rissanen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295026044
Yksikön päällikkö Ari Heiskanen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295026177 (lomalla 18.7. asti)
Projektipäällikkö Janne Ruuth, etunimi.sukunimi@ramboll.fi, puh. 0407554739 (lomalla 1.8. asti)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 10 021 työtöntä26.3.2024 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 10 021 työtöntä työnhakijaa, 494 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 170 henkilöä. Lomautettujen määrä kasvoi 387 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Patrikkasuon turvetuotantoalueen YVA-ohjelma nähtävillä18.3.2024 13:45:15 EET | Tiedote
Neova Oy:n Patrikkasuon turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on käynnistynyt ja YVA-ohjelma on nähtävillä 18.3.–24.4.2024. Hankealueella tuotettu turve tullaan hyödyntämään Ilomantsissa toimintansa käynnistäneen ja laajennettavan Neova Oy:n aktiivihiilitehtaan raaka-aineena.
Lietsu Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppaniksi13.3.2024 15:24:35 EET | Tiedote
Vastuullisuudestaan palkittu Lietsu Palvelut Oy on hyväksytty Pohjois-Karjalan biosfäärialueen uudeksi kumppaniksi. Biosfäärialue koordinoi kestävän kehityksen periaatteita ja tekoja. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinoinnista vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Pohjois-Karjalassa vedet olivat korkealla helmikuussa11.3.2024 15:26:06 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 0,3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin maakunnan vesistöissä korkealla ja lunta satoi keskimääräistä enemmän helmikuussa. Jäänpaksuudesta yli puolet on teräsjäätä.
Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen vuosikatsaus 2023 – uusi CAP-ohjelmakausi käyntiin6.3.2024 08:44:42 EET | Tiedote
Maaseuturahastojen uuden ohjelmakauden (Suomen CAP-suunnitelma 2023–2027) toimeenpano käynnistyi vuonna 2023. Kehittämisrahoituksen hakumahdollisuudet avautuivat asteittain vuoden aikana. Tukipäätösten sekä maksatusten osalta järjestelmät ovat vielä osittain kehitysvaiheessa ja täysipainoiseen toimeenpanoon päästään kuluvan vuoden aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme