Pohjois-Karjalan lettosoiden inventoinnit jatkuvat

Lettosoiden inventoinnit jatkuvat kuluvana kesänä Pohjois-Karjalan alueella osana LETOT-hanketta. Hanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. LETOT-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Inventointi tuottaa tietoa lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavilla olevaa tietoa lettoluonnosta. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi lettojen tilan arvioinneissa sekä luonnonarvot huomioivassa maankäytön suunnittelussa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä useiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä.
Maastoinventointien osalta tehdään myös yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston yhteisen Lettojen puutteellisesti tunnettu lajisto ja kasvillisuustyypit (LETTO-PUTTE) -hankkeen kanssa, joka on osa Ympäristöministeriön puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on tarkentaa tietoa lettojen puutteellisesti tunnetusta lajistosta ja kasvillisuustyypeistä.
Letot ovat monimuotoisinta, mutta uhanalaisinta suoluontoa
Letot ovat suoluontotyypeistä monimuotoisimpia ja harvinaisimpia. Lettoja esiintyy eniten alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Myös runsas pohjavesien purkautuminen voi muodostaa paikoin lettokasvillisuudelle sopivat olosuhteet, mikä on usein tyypillistä Pohjois-Karjalan letoille.
Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Jäljellä olevat esiintymät ovat usein pieniä ja laadultaan heikentyneitä. Lettoja on raivattu pelloksi ja ojitettu metsänkasvatusta varten. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon valuma-alueella voi muuttaa myös ojittamattoman leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.
Lähes kaikki lettoluontotyypit ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa
Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on hyviä keinoja. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset letot reunusmetsineen voivat olla myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan eli METSO-ohjelmaan sopivia elinympäristöjä.
Lettoja voidaan turvata METSO-ohjelman tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman toimet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpään tekijään eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja lettoinventointihankkeesta
Pohjois-Karjalan maastoinventoinnit:
Suunnittelija Ringa Luostarinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus,
puh 0295 026 174, ringa.luostarinen@ely-keskus.fi
LETOT-hanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh 0295 251 290, aira.kokko@syke.fi
LETTO-PUTTE -hanke:
Yliopistotutkija Teemu Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto,
puh 050 442 3987, teemu.tahvanainen@uef.fi
Lue aiheesta lisää
• Helmi-elinympäristöohjelma https://ym.fi/helmi
(Linkki jpg -kuvaan: /documents/10191/50448/letto+5/c350dd6f-d43e-4b19-8f93-b4042ed3a173?t=1592205295000 )
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalassa työttömänä toukokuussa 10 034 henkilöä25.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli toukokuun lopussa 10 034 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli 1 084 henkilöä enemmän. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,9 %.
Ehdota Pohjois-Karjalan ympäristöpalkinnon saajia 30.9. mennessä!23.6.2025 11:30:04 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus palkitsee vuosittain Pohjois-Karjalan luonnon ja ympäristön hyväksi toimineen henkilön, yhteisön, yrityksen ja/tai biosfäärialuetoimijan tunnustuksena ansiokkaasta työstä ympäristöasioiden edistämiseksi. Ehdotuksia ympäristöpalkinnon vastaanottajista otetaan vastaan 30.9.2025 asti.
Itä-Suomeen vahva elinvoimakeskus vuonna 2026 – viraston toimipaikat Kuopioon, Joensuuhun ja Mikkeliin19.6.2025 08:54:56 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on hyväksytty. Vuoden 2026 alusta Suomeen perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Samalla perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelle perustetaan Itä-Suomen elinvoimakeskus, jolla on toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä.
Pohjois-Karjalan vedenpinnat ovat matalalla13.6.2025 14:32:28 EEST | Tiedote
Toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 0,3 astetta viileämpi. Vedenkorkeudet olivat matalalla ja virtaamat pieniä. Vesistöjen keväthuiput on saavutettu ja vedenpintojen ennustetaan laskevan kesäkuun aikana.
ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalan rakennusperinnön hoitoon 52 000 euroa27.5.2025 13:06:39 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa rakennusperinnön hoitoon myönnettiin avustusta yhteensä 17 kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle korjaustoimenpiteitä varten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme