Pohjois-Karjalan lettosoiden inventoinnit jatkuvat
Lettosoiden inventoinnit jatkuvat kuluvana kesänä Pohjois-Karjalan alueella osana LETOT-hanketta. Hanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. LETOT-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Inventointi tuottaa tietoa lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavilla olevaa tietoa lettoluonnosta. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi lettojen tilan arvioinneissa sekä luonnonarvot huomioivassa maankäytön suunnittelussa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä useiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä.
Maastoinventointien osalta tehdään myös yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston yhteisen Lettojen puutteellisesti tunnettu lajisto ja kasvillisuustyypit (LETTO-PUTTE) -hankkeen kanssa, joka on osa Ympäristöministeriön puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on tarkentaa tietoa lettojen puutteellisesti tunnetusta lajistosta ja kasvillisuustyypeistä.
Letot ovat monimuotoisinta, mutta uhanalaisinta suoluontoa
Letot ovat suoluontotyypeistä monimuotoisimpia ja harvinaisimpia. Lettoja esiintyy eniten alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Myös runsas pohjavesien purkautuminen voi muodostaa paikoin lettokasvillisuudelle sopivat olosuhteet, mikä on usein tyypillistä Pohjois-Karjalan letoille.
Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Jäljellä olevat esiintymät ovat usein pieniä ja laadultaan heikentyneitä. Lettoja on raivattu pelloksi ja ojitettu metsänkasvatusta varten. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon valuma-alueella voi muuttaa myös ojittamattoman leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.
Lähes kaikki lettoluontotyypit ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa
Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on hyviä keinoja. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset letot reunusmetsineen voivat olla myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan eli METSO-ohjelmaan sopivia elinympäristöjä.
Lettoja voidaan turvata METSO-ohjelman tai Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpiteillä.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelman toimet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpään tekijään eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja lettoinventointihankkeesta
Pohjois-Karjalan maastoinventoinnit:
Suunnittelija Ringa Luostarinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus,
puh 0295 026 174, ringa.luostarinen@ely-keskus.fi
LETOT-hanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh 0295 251 290, aira.kokko@syke.fi
LETTO-PUTTE -hanke:
Yliopistotutkija Teemu Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto,
puh 050 442 3987, teemu.tahvanainen@uef.fi
Lue aiheesta lisää
• Helmi-elinympäristöohjelma https://ym.fi/helmi
(Linkki jpg -kuvaan: /documents/10191/50448/letto+5/c350dd6f-d43e-4b19-8f93-b4042ed3a173?t=1592205295000 )
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Biosfäärialueen ja Eyes as Big as Plates -taiteilijaduon yhteistyöprojektia esitellään valokuvanäyttelyn avajaistilaisuudessa 7.5.2024 Kolin luontokeskus Ukossa25.4.2024 12:06:48 EEST | Tiedote
2.5.–27.6.2024 avoinna olevassa valokuvanäyttelyssä on kuvattuna pohjoiskarjalaisia toimijoita kuten kyläaktiiveja, valuma-aluekunnostajia, turvealan ammattilaisia, kalakantojen elvyttäjiä, metsästäjiä ja luonnonsuojelijoita. Näyttelyn avajaisissa 7.5. tiede ja taide kohtaavat Veden taju -tutkimusryhmän ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa järjestettävässä Veden tajusta toimintaan -keskustelutilaisuudessa.
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuussa 9 902 työtöntä24.4.2024 08:03:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuun lopussa 9 902 työtöntä työnhakijaa, 584 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 097 henkilöä. Lomautettujen määrä kasvoi 314 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Pohjois-Karjalaan ennustetaan harvinaisia kevättulvia23.4.2024 11:11:50 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalaan ennustetaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa. Huhtikuun alkupuolen lämpöaalto ja sateet ovat saaneet vedenpinnat ja virtaamat nousemaan nopeasti. Viinijärven vedenkorkeus on ylittänyt ajankohdan korkeimman mitatun lukeman ja vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä noin 40 cm. Viinijärven vedenpinta on nyt noin tasolla N60+79,15 m, mikä on 45 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin12.4.2024 13:00:30 EEST | Tiedote
Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Lupa määrää lisäjuoksutusten toteuttamisen, jolla pyritään ehkäisemään kevättulvan aiheuttamia vahinkoja Pielisellä.
Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat korkealla maaliskuussa11.4.2024 16:56:49 EEST | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Korkeat lämpötilat ovat nopeuttaneet lumen ja jään sulamista. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä korkeampia virtaamia ja kevättulvia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme