Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Pohjois-Karjalan Natura-alueiden harjumetsien kartoituksia jatketaan osana Helmi-ohjelmaa

Jaa

Kesän kartoitusten kohteena ovat Marjoniemenkangas, Kannusvaara, Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä ja Palokangas-Selkäkangas.

Kissankäpälä on yksi harjujen silmälläpidettävistä lajeista. Kuva: Sonja Hurskainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Kissankäpälä on yksi harjujen silmälläpidettävistä lajeista. Kuva: Sonja Hurskainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus jatkaa kesällä 2020 aloitettuja Natura 2000-alueiden harjumetsien kartoituksia. Kartoitukset ovat osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Kesällä 2021 kartoituksien kohteena on maakunnan Natura 2000-alueista neljä: Marjoniemenkangas, Kannusvaara, Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä ja Palokangas-Selkäkangas. Kartoitettavien alueiden valinnoissa on painotettu muilla kuin luonnonsuojelulailla suojeltuja Natura-alueita. Kartoitusten painopiste on kasvilajistossa ja harjuluontotyypeissä.

Kartoituksissa pyritään löytämään ja rajaamaan uhanalaisten kasvilajien esiintymät, paahderinteet ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt, sekä määrittämään niiden edustavuus ja mahdollinen hoitotarve. Harjumetsäkuvion edustavuuden arvioinnissa huomioidaan metsätyyppi, harjulajisto, topografia ja puuston piirteet.

Harjumetsät ovat yksi luonnonsuojeludirektiivin liitteen I luontotyypeistä eli ns. Natura-luontotyypeistä. Niiden suojelutaso oli vuoden 2013 arvioinnin perusteella Suomessa heikoin mahdollinen eli epäsuotuisa, huono ja tulevaisuusennusteeltaan edelleen heikkenevä. Harjumetsiin luetaan jäätikön sulamisvesien lajitteleman ja kasaaman aineksen muodostamien rinteiden ja niiden laki- ja reuna-alueiden metsät. Näillä ympäristöstä kohoavilla muodostumilla on erityiset valo-, lämpö- ja maaperäolosuhteet, joiden ansiosta niillä esiintyy omaleimaisia luontotyyppejä ja lajeja.

Monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä ovat jyrkät paisterinteet, joilla esiintyy runsaasta valosta, lämmöstä ja kivennäismaapaljastumista riippuvaisia harvinaisia kasveja sekä niitä ravintonaan käyttäviä hyönteisiä. Edustavien harjumetsien tyypillisiä kasvilajeja ovat esimerkiksi kangasajuruoho, kangasvuokko, kissankäpälä, idänkeulankärki, tunturikurjenherne ja häränsilmä.

Muita harjualueiden erityisiä elinympäristöjä ovat lehdot, jyrkät varjorinteet sekä supat. Puustoltaan harjut ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta etenkin varjorinteillä ja suppakuopissa kasvaa usein runsaasti myös kuusta ja lehtipuita. Harjuilla esiintyy omat, kangasmetsätyypeille rinnakkaiset harjuvarienttinsa. Harjut ovat tärkeitä pohjavesialueita, ja niiden reunoilla esiintyy usein myös edustavia lähteitä ja tihkupintoja. Harjut ovat usein myös maisemallisesti arvokkaita.

Nyt tehtävät kartoitukset ovat osa ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen tarttumalla sen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelma turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Ohjelman teemoja ovat suot, perinnebiotoopit, lintuvedet- ja kosteikot, ranta- ja vesiluonto sekä puustoiset elinympäristöt, joihin myös harjumetsät kuuluvat. Helmi-ohjelman metsäisten elinympäristöjen hoidolla tuetaan elinympäristöjä, joiden luonnonarvot ovat vähentyneet esimerkiksi umpeenkasvun tai ihmistoiminnan seurauksena takia. Helmi-ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Lisätietoja Helmi-ohjelmasta: https://www.ym.fi/helmi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiatuntija Sonja Hurskainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. +358 295 026 050, sonja.hurskainen(at)ely-keskus.fi
Luonnonsuojeluasiatuntija Saara Heräjärvi, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. +358 295 026 189, saara.herajarvi(at)ely-keskus.fi

Kuvat

Kissankäpälä on yksi harjujen silmälläpidettävistä lajeista. Kuva: Sonja Hurskainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Kissankäpälä on yksi harjujen silmälläpidettävistä lajeista. Kuva: Sonja Hurskainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa
Harjurinteen metsää Pöllönvaaran-Kruununkankaan Natura-alueelta. Kuva: Sonja Hurskainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Harjurinteen metsää Pöllönvaaran-Kruununkankaan Natura-alueelta. Kuva: Sonja Hurskainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Torikatu 36 A, PL 69
80101 Joensuu

0295 026 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-karjala

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme