Pohjois-Karjalan perinnemaisemien kartoitukset jatkuvat osana HELMI-elinympäristöohjelmaa

Pohjois-Karjalan ELY-keskus jatkaa kesäkaudella maakunnan perinnemaisemien maastokartoituksia. Päivitysinventoinnit aloitettiin maakunnassa vuonna 2017, ja ne täydentävät 1990-luvulla toteutettua valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Ajantasaista tietoa niin vanhoista kuin aiemmin inventoimattomista uusista kohteista tarvitaan arvokkaiden perinnemaisemien luontotyyppien ja lajiston tilan arviointia sekä hoidon suunnittelua ja järjestämistä varten.

HELMI-elinympäristöohjelma tukee luonnon monimuotoisuutta

Perinnemaisemien inventointi on osa viime vuonna käynnistynyttä HELMI-elinympäristöohjelmaa, jota ELY-keskukset toteuttavat. HELMI-elinympäristöohjelman tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen ja kunnostaa vuoden 2023 loppuun mennessä mm. 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Uuden luonnonsuojelulain tuen, ns. HELMI-tuen haku aukeaa syksyllä. Tämä tuki myönnetään tavarana tai palveluna.

Maastokäynnillä inventoidaan kohteiden kasvilajistoa, tarkistetaan kohteiden rajaus, selvitetään hoito- ja laidunhistoriaa ja nykytilannetta. ELY-keskuksen inventoijat ottavat yhteyttä kohteiden maanomistajiin ennen inventointia. Maanomistaja tai kohteen hoitaja voi halutessaan osallistua maastokäynnille ja saada samalla tietoa kohteesta sekä sille soveltuvista hoitomuodoista ja hoidon rahoituksesta. Kohteiden kartoitus ei velvoita maanomistajia alueiden hoitamiseen, eikä kyseessä ole myöskään alueiden suojelu.

Perinnemaisema ja perinnebiotooppi

Perinnemaisemat voidaan jakaa perinnebiotooppeihin ja perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat perinteisten maankäyttömuotojen kuten laidunnuksen, niiton ja kaskeamisen muovaamia luontotyyppejä, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kuluessa. Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi puustoiset metsälaitumet ja hakamaat sekä avoimet niityt ja kedot. Perinnemaisemat ovat laajempia kokonaisuuksia, joihin sisältyy perinnebiotooppien lisäksi niihin kiinteästi liittyviä rakennuksia ja rakennelmia kuten heinälatoja, riuku- ja kiviaitoja.

Perinnebiotoopit ovat lajistollisesti rikkaimpia luontotyyppejämme ja niillä on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Vuonna 2018 tehdyn luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan kaikki maamme perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Lajien uhanalaisuus on arvioitu uudelleen vuonna 2019 ja lähes neljäsosa Suomen kaikista uhanalaisista eliölajeista elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.

Perinnemaisemat tarvitsevat hoitoa

Perinnemaisemien määrä on vähentynyt niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maassakin erittäin voimakkaasti etenkin 1950-luvun jälkeen perinteisten maankäyttömuotojen väistyessä maatalouden koneellistumisen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön sekä tuotannon erikoistumisen seurauksena. Arvokkaita perinnemaisemia löytyi edellisessä 1990-luvulla tehdyssä inventoinnissa Pohjois-Karjalasta 199 kohdetta, joiden yhteispinta-ala oli 454 hehtaaria. Vuonna 2008 näistä kohteista oli säännöllisen hoidon piirissä 47 % pinta-alasta. Vuonna 2020 hoidon piirissä oli noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja; Helmi-ohjelmantavoitteena on kaksinkertaistaa hoidettu pinta-ala.

Perinnemaisemien säännöllinen ja jatkuva hoito, eli perinteinen laidunnus tai niitto, on tärkeää perinnebiotooppien ja niille erikoistuneen lajiston säilymiseksi. Perinnebiotooppien hoitoon voi saada rahoitusta maatalouden ympäristösopimusten kautta, mutta HELMI-elinympäristöohjelmassa kunnostettaviksi alueiksi voidaan valita myös muita kuin ympäristösopimuksen piirissä olevia kohteita.