Pohjois-Karjalassa satoi lunta tavanomaista vähemmän helmikuussa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -7,0 astetta, kun se tavallisesti on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -6,2 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -8,6 astetta.

Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalassa noin melkein puolet vähäisempi ajankohdan keskiarvoon nähden. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Pielisjoella, Höytiäisellä, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärän vaihteluväli oli 18–20 mm, kun em. pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvon vaihteluväli on 33–37 mm.

Kuukauden lopussa lumen syvyys vaihteli yleisesti 52–57 cm, kun se tavallisesti on vähän alle 57–59 cm. Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 119–135 kg/m2. Pitkän aikavälin keskiarvo helmikuulle on 112–122 kg/m2.

Järvien vedenkorkeuksissa on pitkän aikavälin vaihteluihin verrattuna eroja puolin ja toisin.

Orivesi–Pyhäselän vedenpinta on 24 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy parin seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumen sulamisen myötä nousuun, mutta kesäkuun tulvahuipun korkeutta on vielä liian aikaista arvioida.

Pielisen vedenkorkeus on 6 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan maaliskuun loppuun asti. Tämänhetkisen ennusteen mukaan touko–kesäkuulle ajoittuva kevättulva nousee todennäköisesti tavanomaiselle tasolle. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri, koska tulvahuipun korkeus riippuu paljolti kevään sademääristä.

Ruunaan vedenkorkeus oli 11 cm, Viinijärven 11 cm ja Pyhäjärven 1 cm tavanomaista alempana helmikuun lopussa. Kermajärven vedenkorkeus oli 15 cm, Kajoonjärven 9 cm ja Varisveden 24 cm tavanomaista ylempänä.

Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli helmikuussa hieman tavanomaista pienempi.

Pienempien jokien virtaamat olivat helmikuussa tavallista suurempia. Jänisjoen Ruskeakoskella sekä Saramojoen Roukkajankoskella helmikuussa virtasi vettä puolitoistakertainen määrä. Höytiäisen Puntarikoskella vettä virtasi pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli helmikuun lopussa Nurmeksen Juutilankankaalla tavanomainen, kun taas Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli noin 40 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Roudan paksuus oli ajankohtaan nähden tavanomainen.

Jääpeitteen paksuus on monin paikoin vahvistunut lähinnä kohvajääkerroksen paksuuskasvun myötä. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli helmikuun 28. päivä 46 cm, josta kohvajään osuus on noin puolet. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli helmikuun 23. päivä 43 cm, josta teräsjäätä 27 cm ja kohvajäätä 16 cm. Pyhäselän jää oli 1 cm ja Pielisen 9 cm tavanomaista ohuempaa. Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti järven eri osissa.