Pohjois-Karjalassa satoi lunta tavanomaista vähemmän helmikuussa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -7,0 astetta, kun se tavallisesti on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -6,2 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -8,6 astetta.
Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalassa noin melkein puolet vähäisempi ajankohdan keskiarvoon nähden. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Pielisjoella, Höytiäisellä, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärän vaihteluväli oli 18–20 mm, kun em. pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvon vaihteluväli on 33–37 mm.
Kuukauden lopussa lumen syvyys vaihteli yleisesti 52–57 cm, kun se tavallisesti on vähän alle 57–59 cm. Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 119–135 kg/m2. Pitkän aikavälin keskiarvo helmikuulle on 112–122 kg/m2.
Järvien vedenkorkeuksissa on pitkän aikavälin vaihteluihin verrattuna eroja puolin ja toisin.
Orivesi–Pyhäselän vedenpinta on 24 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy parin seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumen sulamisen myötä nousuun, mutta kesäkuun tulvahuipun korkeutta on vielä liian aikaista arvioida.
Pielisen vedenkorkeus on 6 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan maaliskuun loppuun asti. Tämänhetkisen ennusteen mukaan touko–kesäkuulle ajoittuva kevättulva nousee todennäköisesti tavanomaiselle tasolle. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri, koska tulvahuipun korkeus riippuu paljolti kevään sademääristä.
Ruunaan vedenkorkeus oli 11 cm, Viinijärven 11 cm ja Pyhäjärven 1 cm tavanomaista alempana helmikuun lopussa. Kermajärven vedenkorkeus oli 15 cm, Kajoonjärven 9 cm ja Varisveden 24 cm tavanomaista ylempänä.
Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli helmikuussa hieman tavanomaista pienempi.
Pienempien jokien virtaamat olivat helmikuussa tavallista suurempia. Jänisjoen Ruskeakoskella sekä Saramojoen Roukkajankoskella helmikuussa virtasi vettä puolitoistakertainen määrä. Höytiäisen Puntarikoskella vettä virtasi pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli helmikuun lopussa Nurmeksen Juutilankankaalla tavanomainen, kun taas Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli noin 40 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Roudan paksuus oli ajankohtaan nähden tavanomainen.
Jääpeitteen paksuus on monin paikoin vahvistunut lähinnä kohvajääkerroksen paksuuskasvun myötä. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli helmikuun 28. päivä 46 cm, josta kohvajään osuus on noin puolet. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli helmikuun 23. päivä 43 cm, josta teräsjäätä 27 cm ja kohvajäätä 16 cm. Pyhäselän jää oli 1 cm ja Pielisen 9 cm tavanomaista ohuempaa. Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti järven eri osissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Sallinen
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 162, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalan yrityksille ja yhteisöille kehittämisrahoitusta alkuvuonna 2025 yli 5,5 miljoonaa euroa6.5.2025 09:05:01 EEST | Tiedote
Myönnetystä rahoituksesta suurin osa, noin 3 miljoonaa euroa, oli yrityksen kehittämisavustusta. Maaseuturahastosta myönnettiin erilaisiin hankkeisiin rahoitusta yli 1,5 miljoonaa euroa. Hyviä yrityshankkeita ja yleishyödyllisiä ympäristö- ja ilmastoinvestointeja kaivataan edelleen rahoitettaviksi.
Alueelliset kehitysnäkymät: Pohjois-Karjalan suhdannenäkymissä orastavaa toiveikkuutta29.4.2025 09:19:53 EEST | Tiedote
Taloussuhdanteen odotetaan kääntyvän Pohjois-Karjalassa ensi keväänä parempaan suuntaan. Pientä positiivista virettä tulevaisuuden näkymiin tuo hidastuva inflaatio, laskeneet korot ja Itä-Suomen ohjelman toimenpiteiden eteneminen.
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuussa 10 836 työtöntä24.4.2025 08:03:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuun lopussa 10 836 työtöntä työnhakijaa, 934 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 039. Lomautettujen määrä vähentyi 58 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja lumet olivat vähissä15.4.2025 13:20:10 EEST | Tiedote
Maaliskuun keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sulamisen käynnistyminen näkyy nousuun lähteneinä vedenpinnakorkeuksina. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä pienempiä virtaamia, kevättulvia sekä pohjavedenkorkeuksia.
Juuan veet ja vaarat – Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä7.4.2025 15:11:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on valmistellut alueellisen Helmi-METSO -yhteistyöryhmän kanssa maakunnan ensimmäisen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Juuan veet ja vaarat -keskittymän. Keskittymä nimettiin joulukuussa 2024. Juuassa sijaitsevan keskittymän tavoitteena on edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Juuan veet ja vaarat -keskittymästä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus Juuan kunnantalon valtuustosalissa tiistaina 15.4.2025 klo 18 alkaen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme