Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen kertoo, että kulunut vuosi oli kaikin puolin haasteellinen ja vaihderikas. Koronasta huolimatta ELY-keskus ja TE-toimisto pystyi hoitamaan tehtävänsä hyvin. – Yritysrahoituksen käytössä ja suuntaamisessa korostuivat koronan aiheuttamat ongelmat, mutta yritykset hakivat aktiivisesti myös muuta kehittämisrahoitusta. Liikennepuolella perustiepidon rahoituksen lisäys mahdollisti päällysteiden uusimista ennakoitua enemmän. Ympäristöpuolella käynnistyi Helmi-ohjelma ja vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelman toteuttaminen jatkui vilkkaana. Yritysten rekrytointiongelmia ja osaavan työvoiman saatavuutta ratkottiin RekryKoulutuksilla, Patrikainen tiivistää ELY-keskuksen rahoituksesta.

Maaseudun yritysrahoitusta elintarvike- ja palvelualan yrityksille – Työpaikkoja syntyy yli 70 osaajalle

Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna reilut 5,7 miljoonaa euroa, joista suurin osa suuntautui elintarvike- ja palvelualan yrityksiin. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 45 ja niiden myötä työpaikkoja odotetaan syntyvän yli 70 henkilölle. Maaseudun hanketukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa kahdeksaan hankkeeseen.

Maatalouden investointitukia myönnettiin Pohjois-Savoon 196 kappaletta. Avustusta näihin hankkeisiin myönnettiin 7,6 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 7 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuivat lypsykarjatalouden peruskorjauksiin, eläinten hyvinvointeihin ja energiainvestointeihin. Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin vain yhdeksän, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Erityisesti lypsy- ja nautakarjatiloilla tehtiin sukupolven vaihdoksia aiempaa vähemmän.

Kalatalouden elinkeinojen edistämiseen myönnettiin koko Järvi-Suomea käsittävälle toiminta-alueelle hieman yli 5 miljoonaa euroa. Rahoituksen painopistealueita olivat kirjolohen poikastuotannon lisääminen, kaupallinen kalastus sekä vajaasti hyödynnetyn järvikalan jalostus.

Maakunnan yritysten rekrytointiongelmiin vastattiin rahoittamalla yrityslähtöistä koulutusta - Rekrytointikoulutuksen avulla haettiin tekijöitä yli 200 työpaikkaan

Työllisyyttä edistettiin 25 miljoonalla eurolla. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rahoitusta kohdennettiin erityisesti työllistämistoimiin, koulutuksiin sekä uusiin työllistämisratkaisuihin. Palkkatukea (työllistämistoimet) käytettiin edellistä vuotta kaksi miljoonaa enemmän. Myös starttirahan käyttö lisääntyi huolimatta työmarkkinoiden ja liiketoimintaympäristön kasvaneista epävarmuuksista. Uudenlaisia, innovatiivisia valmennuspalveluita hankittiin miljoonalla eurolla aiempaa enemmän. Uutta teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntävät palvelut mahdollistivat työnhakijoiden palvelut koronakriisin aikana.

Työnantajat hyödynsivät rekrytointikoulutusta hakiessaan ammattitaitoisia työntekijöitä. RekryKoulutuksia rahoitettiin lähes 2,3 miljoonalla eurolla ja koulutusta hyödynsi kaikkiaan 74 yritystä. Rekrytointikoulutuksen avulla haettiin tekijöitä yli 200 työpaikkaan, joista yli kolmannes avautui työnjohto- ja asiantuntijatehtäviin eri alojen yrityksissä. Uusia ammattitaitoisia työntekijöitä haettiin myös kuljetusalan yrityksiin, palvelualoille ja teollisuuden palvelukseen.

Valtio maksoi Pohjois-Savon kunnille korvauksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta yhteensä reilut kolme miljoonaa euroa.

Koronakriisi tuplasi kehittämispalveluiden kysynnän - uusia rahoitusvälineitä syntyi yritysten tueksi

Yritysten kehittämispalveluihin kuuluvien analyysin ja konsultoinnin volyymi kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen tarvetta lisäsi koronakriisistä johtuva kasvanut ulkopuolisen asiantuntija-avun tarve yrityksissä. Palvelujen omavastuuosuus laskettiin 10 prosenttiin normaalista tilanteesta, joka omalta osaltaan madalsi kynnystä käyttää palveluja.

Vuonna 2020 keväällä saatiin ELY-keskuksissa käyttöön nopeasti uusia rahoitusvälineitä helpottamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Yrityksen kehittämisavustusta koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä myönnettiin kansallisista määrärahoista yhteensä 981 pienelle yritykselle 14,5 miljoonaa euroa Pohjois-Savossa.

Yrityksen kehittämisavustuksia yritysten kehittämiseen ja kasvuun myönnettiin Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) yhteensä 64 yritykselle 13 miljoonaa euroa. Yrityshankkeita toteutettiin eniten maakunnan tärkeimmillä toimialoilla eli kone- ja energiateknologiassa 27 hanketta, yhteensä 8 miljoonaa euroa, puun- ja biojalostuksessa seitsemän hanketta, reilu miljoonaa euroa ja terveys- ja hyvinvointiteknologiassa 10 kappaletta, yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Varkauteen rahoitettiin matkailuun liittyvä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustushanke 200 800 eurolla.

Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet tukena yritysten elpymisessä - Isoimmat tuet työllisyyttä ja työhyvinvointia edistäviin hankkeisiin

Vuoden 2020 alkupuoliskolla ELY-keskuksen myöntämässä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksessa otettiin huomioon koronan aiheuttamat voimakkaat vaikutukset ihmisiin ja yritysten liiketoimintaan. ESR-rahoituksen tavoitteena on lisätä ihmisten osaamista, työllisyyttä ja osallisuutta. Käynnissä olevat hankkeet tarjoavat palvelunsa mahdollisuuksien mukaan etäpalveluna.

Pohjois-Savossa ELY-keskus myönsi 99:lle EU-rakennerahastohankkeelle 23 miljoonaa euroa. ELY-keskus rahoitti monia hankkeita normaalia korkeammalla tukitasolla, koska täydentävää rahoitusta oli koronatilanteessa vaikea saada. Moni nyt rahoitusta saanut toimija haki Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta ensimmäistä kertaa. Erityisesti urheiluseurat olivat aktiivisia rahoituksen hakijoita keväällä.

Isoimmat tuet ELY-keskus myönsi työllisyyden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Lisäksi rahoitusta myönnettiin vanhustyön vetovoimaisuuden parantamiseen, teollisuudessa työskentelevien osaamisen kehittämiseen, kausityövoiman saannin helpottamiseen, nuorten osallisuuden edistämiseen ja vaikeuksissa olevien yritysten neuvonnan käynnistämiseen.

Koronan aiheuttama sosiaalinen eristäytyminen johti uudenlaiseen tarpeeseen pitää huolta nuorten osallisuudesta ja opiskelukyvystä. Monen järjestön hankkeessa tämä nousi keskeiseksi tavoitteeksi.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen kuljetusalalla on käynnistynyt kaksi merkittävää hanketta, joilla tuetaan alueen kilpailukykyä: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ‘Ajopoli’-hanke ja Savonia ammattikorkeakoulun ‘Raskaan autokaluston kuljettajan työssä jaksamisen edistäminen’ (Vireeksi). Syksyn ja talven aikana rakennerahastohankkeissa on keskitytty maakunnan elpymistä tukeviin hankkeisiin käynnistämällä mm. selvityksen vientiyritysten määrän tuplaamisesta seuraavan 10 vuoden aikana ja tukemalla mielenterveys ja päihdetyön laaja-alaista kehittämistä maakunnan alueella.

Rahoitusta ympäristöhankkeisiin ja vapaaehtoiseen metsiensuojeluun – Helmi-ohjelma vauhdittaa monipuolisia ympäristöhankkeita

Pohjois-Savossa aloitettiin viime vuonna Helmi-ohjelman toteutus, johon liittyy alueiden ja luonto- ja eliöstötyyppien inventointeja sekä alueiden kunnostustoimenpiteitä. Helmi-ohjelmassa jatketaan kuluvana vuonna 2021 toimia, joita Suomen luonnon monimuotoisuus tarvitsee kiireellisimmin. Helmi-hanke jatkuu edellisvuottakin laajempana. YM myönsi Pohjois-Savon ELY-keskukselle vuonna 2020 Helmi-ohjelman kautta vajaan miljoonan euron erillisrahoituksen, mikä mahdollisti kuuden asiantuntijan määräaikaisen henkilön rekrytoinnin ja tänä vuonna rekrytoidaan vielä lisää asiantuntijoita.

Helmi-ohjelman soidensuojelun toteuttaminen aloitettiin ja vuositavoitteena oli 600 suojeluhehtaaria, joka ylitettiin, sillä suokohteita suojeltiin yhteensä 650 hehtaaria 23:lla eri kiinteistöllä. Yksityisten suojelualueiden rauhoituskorvauksia ja kauppahintoja maksettiin n. 0,69 milj. Euroa. Suurimmat kohteet olivat Sonkajärven Kangaslampi (214 ha), Kiuruveden Saarisuo (159 ha) ja Kaavin Rauvanjärven itäpuoliset suot (70 ha).

Maanomistajat ovat voineet tarjota metsäalueitaan suojeltavaksi vapaaehtoisesti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman, METSOn kautta. Pohjois-Savossa suojeltiin vuonna 2020 yhteensä 400 hehtaaria metsäalueita 43:lla eri kiinteistöllä. Verottomia rauhoituskorvauksia ja kauppahintoja maksettiin n. 2,94 milj.€. Suurimmat kohteet olivat Nilsiän Pisan lähellä sijaitsevat Mustikkamäen 114 ha:n uudet suojelualueet sekä Rautalammen Niinivuori (20 ha). Myös metsien suojelu on käynnissä vilkkaana myös kuluvana vuonna. Maanomistajat ovat Pohjois-Savossa ottaneet METSOn hyvin vastaan. Pohjois-Savon ELY-keskus on vuosina 2005–2020 suojellut yhteensä 462 metsäaluetta yhteispinta-alaltaan 5 584 ha. Tavoite 6 600 ha saavutetaan v. 2022 aikana näillä näkymin.

Vanhojen luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000-verkoston ja kaavojen SL-varausten toteutusta tehtiin vuonna 2020 Pohjois-Savossa 25 kiinteistöllä yhteensä 86 hehtaaria. Korvauksiin ja kauppoihin käytettiin rahaa 485 000 euroa. Suurin toteutettu kohde oli Pikku Kalaja Rautalammilla 29,5 ha. Valmiiksi on saatu alueita, joista on neuvoteltu vuosia, kuten edellä mainittu Pikku Kalaja, Karttulan Rahkasuo, Riihilammen lehto Kuopiossa sekä Vahtisuo Sonkajärvellä. Maanomistajien kanssa neuvottelut ovat sujuneet pääsääntöisesti yhteisymmärryksessä, vaikka kyse ei olekaan vapaaehtoisesta suojelusta.

Kulttuuriympäristökohteiden määrä kasvoi ja myös vesistökunnostushankkeita valmistui ja uusia käynnistyi

Kulttuuriympäristökohteiden hoitoavustusten määräraha kasvoi merkittävästi, jolloin avustus pystyttiin myöntämään entistä useammalle hakijalle (14 avustettua hanketta). Samalla myös keskimääräinen tukisumma kasvoi. Kuluvalle vuodelle 2021 avustusmäärärahahakemuksia on saapunut kulttuuriympäristöjen osalta kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Ympäristönkunnostushankkeita valmistui useita ja uusia hankkeita käynnistyi runsaasti harkinnanvaraisten (MMM/YM) vajaan 0,4 miljoonan euron turvin. Hankkeet kohdentuivat vesistöjen tilan parantaviin toimenpiteisiin joko vesistössä tai valuma-alueella. Myös hoitokalastusta ja rehevien alueiden niittohankkeita tuettiin. Kunnostushankkeiden toimijaverkostoa vahvistettiin vesiensuojelutehostamisohjelman toteutuksen myötä.

Valtion säännöstelypatojen käyttöä parannettiin uusimalla mm. automaatiota ja SYKEn kanssa valmisteltiin koneälyn käyttöönottoa Iisalmen reitin säännöstelyissä. Vesitaloushankkeisiin käytettiin, johon sisältyy luvanhaltijan- ja tulvariskien hallinnan tehtävät 0,40 milj. Euroa.

Perusväylänpidon rahoitustaso poikkeuksellisen korkealla tasolla Itä-Suomessa

Vuosi 2020 oli myös liikenteen ja tienpidon näkökulmasta poikkeuksellinen. Perusväylänpitoon rahoitus oli jo vuoden käynnistyessä kohtuullisen hyvällä tasolla, ja kesällä saatiin vielä merkittävät lisämäärärahamyönnöt. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli käytettävissä tienpitoon yli 90 miljoonaa euroa, kun edellisvuosina määräraha on ollut keskimäärin noin 75 miljoonaa. Itä-Suomen yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionavustuksiin saatiin 5,6 miljoonan euron määräraha.

Hyvän määrärahatilanteen ja edullisen kustannustason myötä Itä-Suomen maanteitä pystyttiin päällystämään huomattavasti tavanomaista enemmän. Päällystetyn tieverkon kuntoa saatiin hieman parannettua vuosia kestäneen negatiivisen kehityksen sijaan.

Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia investointihankkeita toteutettiin erillisrahoitusten turvin. Merkittävimpiä perusväylänpidon hankkeita olivat Otavantien liittymän parantaminen valtatie 13:lla Mikkelissä sekä Puhoksen liittymäjärjestelyt valtatie 6:lla Kiteellä.

Vuonna 2020 joukkoliikennepalvelujen järjestäminen ja alueellisen peruspalvelutason turvaaminen oli haasteellista. Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli käytössä 7,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen tukemiseen. Kesällä saatiin akuutista koronatilanteesta johtuen 840 000 euron lisämääräraha lipputulomenetysten korvaamiseen ja markkinaehtoista liikennettä korvaaviin hankintoihin.

Liitteet:

ELY-keskuksen rahoitustilasto 2020 (pdf)

ELY-keskuksen myöntämä yrityskohtainen rahoitus Pohjois-Savoon kunnittain (pdf)

ELY-keskuksen myöntämä yrityskohtainen koronatuki Pohjois-Savoon kunnittain (pdf)