Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon kunnissa palkkatukea hyödynnetään eri tavoin

Jaa
Pohjois-Savossa aloitti viime vuonna palkkatukityössä hieman yli 1200 henkilöä. Palkkatuella työllistyneitä oli eniten Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Palkkatukea voidaan hyödyntää eri työnantajasektoreilla, ja kunnissa onkin huomattavia eroja siinä, millä sektoreilla tukea on hyödynnetty. Vuonna 2020 palkkatukipäätöksiä tehtiin Pohjois-Savossa yhteensä noin 7,2 miljoonalla eurolla.
Myönnetyt palkkatuet jakautuivat kuntien työvoiman kokoluokan mukaan kuviossa esitetyn mukaisesti.
Myönnetyt palkkatuet jakautuivat kuntien työvoiman kokoluokan mukaan kuviossa esitetyn mukaisesti.

Viime vuonna Pohjois-Savossa palkkatukityössä aloitti 1 209 henkilöä. Eniten palkkatuella työllistyneitä oli Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa, ja maakunnan työllistetyistä yhteensä 64 % oli näiden kuntien asukkaita. Tarkasteltaessa työllistettyjen osuutta suhteessa eri kuntien työvoiman suuruuteen tai työttömien määrään, ei erityistä säännönmukaisuutta ole havaittavissa. Palkkatukea käytetään eri kunnissa erilaisin painotuksin.

Siilinjärvi osoittautui maakuntatasolla poikkeukseksi; kunnan työvoima on maakunnan toiseksi suurin, mutta työllistettyjen osuus (5,6 %) maakunnan työllistetyistä oli huomattavasti pienempi kuin työvoimaltaan pienemmissä Varkaudessa (11,3 %) ja Iisalmessa (12,9 %). Alueen suurimmassa kunnassa, Kuopiossa, työllistettyjen osuus kunnan työttömistä (6,8 %) oli maakunnan toiseksi pienin. Suhteellisesti tarkasteltaessa eniten palkkatuella työllistettyjä oli Sonkajärvellä, Rautavaaralla, Rautalammilla ja Tuusniemellä.

Työllistyminen jakautuu eri tavoin työnantajasektoreiden välillä Pohjois-Savon kunnissa

Palkkatuen hyödyntäminen on mahdollista kaikilla työnantajasektoreilla. Vuonna 2020 Pohjois-Savossa palkkatukityössä aloittaneista 36 % työskenteli yrityksissä, 34 % kunnalla ja 28 % yhdistyksissä tai säätiöissä. Lisäksi muita työnantajia olivat pienillä osuuksilla valtio, kuntayhtymät ja kotitaloudet.

Kuntien välillä on selkeitä eroja siinä, kuinka palkkatukea hyödynnetään. Ääripäinä voidaan mainita pie-net kunnat Vesanto ja Tervo; Vesannolla kaikki palkkatukityössä työskennelleet olivat kunnan tehtävissä, kun taas Tervossa työnantajana toimi kaikilla henkilöillä yritys. Kuntaan työllistäminen painottui myös Sonkajärvellä, Lapinlahdella ja Varkaudessa, joiden alueella yli puolet työllistetyistä työskenteli kuntatyönantajalla. Tervon lisäksi muita vähän tai ei lainkaan kuntaan työllistäneitä olivat Siilinjärvi, Keitele ja Kiuruvesi.

Suurimmat yrityksissä työskennelleiden osuudet olivat Siilinjärvellä, Tuusniemellä ja Leppävirralla. Myös yhdistykset ja säätiöt ovat merkittäviä työllistäjiä useassa kunnassa; erityisesti Kiuruvesi erottuu muista Pohjois-Savon kunnista suurena yhdistyksiin työllistäjänä. Lisäksi yhdistyksiin työllistyneitä oli paljon myös Siilinjärvellä, Kuopiossa, Leppävirralla ja Iisalmessa.

Eri työnantajasektoreilla erilaisia rooleja työnhakijoiden työurien edistämisessä

Palkkatukipäätöksiä maakunnassa tehtiin vuonna 2020 yhteensä noin 7,2 miljoonalla eurolla. Suurin osuus summasta (34 %) kohdistui yhdistyksiin ja säätiöihin työllistämiseen, lähes yhtä paljon kuntiin (33 %) ja yrityksiin (27 %).

Eri työnantajasektoreilla voi olla erilaisia rooleja palkkatukityöllistämisessä. Monesti kolmannelle sektorille työllistettäessä palkkatuella luodaan henkilölle työpaikka yhdistyksen tai säätiön tehtäviin, ja samalla työnantaja sitoutuu edistämään henkilön työuraa omilla keinoillaan ja verkostoillaan. Tästä johtuen kolmannelle sektorille työllistäminen voi olla muita työnantajasektoreita kalliimpaa, mikä osaltaan näkyy myönnettyjen tukien jakautumisessa työnantajasektoreiden kesken.

Yrityksiin työllistämisessä painottuu rekrytointikynnyksen madaltaminen. Tarkoituksena on tukea työnantajaa työsuhteen alussa kustannuksissa, jotka aiheutuvat uuden henkilön osaamisen kehittämisestä tai tavanomaista vahvemmasta perehdyttämisestä. Palkkatuki on yksi merkittävä väline työvoimakoulutuksen rinnalla henkilöiden osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämisessä. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota myöntävät TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun osallistuvat kunnat työttömien asiakkaidensa palkkauskuluihin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ylitarkastaja Minna Koljonen
Pohjois-Savon ELY-keskus
+358 295 026 584
minna.koljonen@ely-keskus.fi

Kuvat

Myönnetyt palkkatuet jakautuivat kuntien työvoiman kokoluokan mukaan kuviossa esitetyn mukaisesti.
Myönnetyt palkkatuet jakautuivat kuntien työvoiman kokoluokan mukaan kuviossa esitetyn mukaisesti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye