Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon perinnebiotooppien maastokartoituksissa löydettiin uusia arvokkaita hoitoa tarvitsevia kohteita

Jaa

Pohjois-Savossa kartoitettiin viime kesän 2020 aikana 160 perinnemaisemakohdetta. Perinnebiotooppien, eli erilaisten niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten maastokartoituksia tehtiin tänä vuonna pääasiassa Rautalammin, Vesannon, Leppävirran, Tuusniemen, Kaavin sekä Kuopion ja Siilinjärven alueilla. Perinnebiotooppien inventointia toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Inventoinnin perusteella valittuja umpeenkasvaneita kohteita tullaan kunnostamaan ja hoitamaan Helmi-ohjelman avulla.

Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen

Pohjois-Savon perinnebiotooppien päivitysinventointi aloitettiin kesällä 2019 keskittyen edellisessä, 90-luvun valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa kartoitettuihin kohteisiin. Tänä vuonna kartoituksia tehtiin niin aiemmin inventoiduilla, kuin uusillakin kohteilla. Uudet perinnebiotooppialueet ovat pääsääntöisesti maatalouden erityisympäristötuella hoidettuja laitumia, mutta arvokkaita, kunnostusta vaativia perinnebiotooppeja löydettiin myös sellaisilta alueilta, joiden hoito on päättynyt jopa useampi vuosikymmen sitten.  

Kartoitusta tehnyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojelunasiantuntija Sanni Virtanen kertoo, että uusien kohteiden joukosta nousi esiin myös maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja.Kartoituksissa kävi ilmi, että vanhoilla kohteilla muutokset maankäytössä ovat johtaneet arvokkaiden perinnebiotooppien menetykseen ja umpeenkasvu tai rehevöittävä laidunnus on heikentänyt monen kohteen tilaa. Käytöstä poistuneita laidunaloja on myös päädytty metsittämään. Joidenkin hoidon piirissä säilyneiden kohteiden arvo on noussut, Virtanen kertoo kartoituksen tuloksista. 

Moni arvokas perinnebiotooppikohde Pohjois-Savossa on jäänyt tai uhkaa jäädä ilman hoitoa 

Muista uhanalaisista luontotyypeistä poiketen perinnebiotooppien säilyminen edellyttää jatkuvaa hoitoa. Koska perinnebiotooppi on voinut kehittyä jopa vuosisadan mittaisen perinteisten maatalouden käytäntöjen jatkuvuuden myötä, vaatii pitkään hoidotta olleen perinnebiotoopin kunnostaminen myös pitkäjänteistä työtä. Kohteen peruskunnostus tarkoittaa perinnebiotooppityypistä riippuen puuston poistoa, vesakon raivaamista sekä niittoa, mutta alueilla, joilla umpeenkasvu on vähäistä, voi aitaaminen ja laiduneläinten päästäminen töihin riittää ensihätään. Niittäminen sopii hoitomuotona erityisesti pienialaisille kohteille, joille laiduntajia ei pystytä järjestämään tai joiden kasvillisuus on tallaantumiselle herkkää. 

Moni arvokas kohde Pohjois-Savossa on jäänyt tai on jäämässä ilman hoitoa. Muuttuva ilmasto tulee pidentyvän kasvukauden myötä lisäämään alueiden umpeenkasvua. Jäljellä olevat perinnebiotoopit tulisi siis saada kiireesti hoidon piiriin. Usealla kohteella haasteena hoidon järjestämisessä on laiduntavan karjan puuttuminen. Haussa ovatkin kunnostettavaksi sopivien perinnebiotooppien lisäksi karjanomistajat, joiden kautta voitaisiin järjestää laiduntajia kunnostettaville kohteille. Vuoden 2021 aikana kunnostustöitä käynnistetään ja inventoinnit jatkuvat. Kartoitettavia kohteita on erityisesti vielä Koillis- ja Ylä-Savon alueella. Maakunnassa inventointia teki viime kesänä kaksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen inventoijaa ja konsulttina toiminut maisemansuunnittelun asiantuntija.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Sanni Virtanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 016 459, sanni.virtanen(at)ely-keskus.fi

Kehittämispäällikkö Kimmo Haapanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 780, kimmo.haapanen(at)ely-keskus.fi

Kuvat

Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Hyydetulvia Ylä-Savon jokivesistöissä 15.1.202115.1.2021 14:23:24 EETTiedote

Ylä-Savon alueella on jokien virtaamat edelleen suuret ja alkuviikosta kiristynyt pakkanen on aiheuttanut hyydetulvia jokiin. Näiden seurauksena muodostunut hyyde on nostanut paikallisesti jokien vedenkorkeuksia nopeasti. Jokien vedenpinnan äkillinen nousu voi aiheuttaa osaltaan veden nousun rakennuksiin tai vesi voi nousta tielle tai levittäytyä laajasti metsäalueelle riippuen vallitsevista olosuhteista. ELY-keskus kehottaa jokivarsien asukkaita seuraamaan tilannetta ja varautumaan rakenteiden tulvasuojeluun tilanteen niin vaatiessa. Mahdollisten teiden katkeamisten takia ihmisiä voi jäädä saarroksiin kiinteistölle tai pääsy kiinteistölle estyy. Hyytökohteista on tullut ilmoituksia mm. Pielaveden Lampaanjoesta ja Koivujoesta, Iisalmen Pitkäkoskesta sekä Nurmijoen Mäkärä- ja Koivukoskesta. ELY-keskus on osassa kohteissa räjäyttänyt hyydepatoja ja osassa kohteita hyytöä on purettu kaivinkonetta apuna käyttäen. Pelastuslaitos on myös antanut virka-apua hyytöjen poistoon liittyen. Loppuvi

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.202031.12.2020 10:05:05 EETTiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36. Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutus on ollut käynnissä marraskuun alusta Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lisäjuoksutukset voitanee lopettaa tammikuussa. Iisalmen reitillä Onki- ja Poroveden pinnat pystyttiin pitämään luparajoissa, mutta juoksutukset olivat erittäin suuria ajankohtaan nähden. Nyt ollaan vaihteeksi menossa normaaliin päin ja juoksutusta on voitu vähentää. Kiuruveden vuoden 2020 tulvahuippu rekisteröitiin marraskuun lopussa, pääosin selityksenä kylläkin on kevään tulvakorkeuden poikkeuksellisen matala taso. Myös Nilsiän reitillä vuoden 2020 suurimmat vedenkorkeudet ja virtaamat havaittiin marraskuussa. Nyt Syvärin ja Vuotjärven pinnankorkeudet ovat edelleen ajankohdan keskimääräistä suurempia ja juoksutukset lähes täyden voimalaitoskapasiteetin tasolla. Juojärvellä pinta on aj

Kulttuuriympäristöä ilmasta – virtuaalikierros Kuopion Kallanrannan ympäristöön10.12.2020 09:29:16 EETTiedote

Kuopion Väinölänniemen kupeessa sijaitseva Kallanrannan kortteli ja sen ympäristö kätkevät sisälleen palan Pohjois-Savon kulttuurihistoriaa. Korttelin rakennukset ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Väinölänniemi ja Kuopionlahden alue ovat suosittu lenkkeily- ja ulkoilualue, mutta harva tuntee upeiden rakennusten ja ympäristön historiaa. Pohjois-Savon ELY-keskus on halunnut kertoa kaikille Kallanrannan tarinan virtuaalikierroksen avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme