Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon perinnebiotooppien maastokartoituksissa löydettiin uusia arvokkaita hoitoa tarvitsevia kohteita

Jaa
Pohjois-Savossa kartoitettiin viime kesän 2020 aikana 160 perinnemaisemakohdetta. Perinnebiotooppien, eli erilaisten niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten maastokartoituksia tehtiin tänä vuonna pääasiassa Rautalammin, Vesannon, Leppävirran, Tuusniemen, Kaavin sekä Kuopion ja Siilinjärven alueilla. Perinnebiotooppien inventointia toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Inventoinnin perusteella valittuja umpeenkasvaneita kohteita tullaan kunnostamaan ja hoitamaan Helmi-ohjelman avulla.
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen

Pohjois-Savon perinnebiotooppien päivitysinventointi aloitettiin kesällä 2019 keskittyen edellisessä, 90-luvun valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa kartoitettuihin kohteisiin. Tänä vuonna kartoituksia tehtiin niin aiemmin inventoiduilla, kuin uusillakin kohteilla. Uudet perinnebiotooppialueet ovat pääsääntöisesti maatalouden erityisympäristötuella hoidettuja laitumia, mutta arvokkaita, kunnostusta vaativia perinnebiotooppeja löydettiin myös sellaisilta alueilta, joiden hoito on päättynyt jopa useampi vuosikymmen sitten.  

Kartoitusta tehnyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojelunasiantuntija Sanni Virtanen kertoo, että uusien kohteiden joukosta nousi esiin myös maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja.Kartoituksissa kävi ilmi, että vanhoilla kohteilla muutokset maankäytössä ovat johtaneet arvokkaiden perinnebiotooppien menetykseen ja umpeenkasvu tai rehevöittävä laidunnus on heikentänyt monen kohteen tilaa. Käytöstä poistuneita laidunaloja on myös päädytty metsittämään. Joidenkin hoidon piirissä säilyneiden kohteiden arvo on noussut, Virtanen kertoo kartoituksen tuloksista. 

Moni arvokas perinnebiotooppikohde Pohjois-Savossa on jäänyt tai uhkaa jäädä ilman hoitoa 

Muista uhanalaisista luontotyypeistä poiketen perinnebiotooppien säilyminen edellyttää jatkuvaa hoitoa. Koska perinnebiotooppi on voinut kehittyä jopa vuosisadan mittaisen perinteisten maatalouden käytäntöjen jatkuvuuden myötä, vaatii pitkään hoidotta olleen perinnebiotoopin kunnostaminen myös pitkäjänteistä työtä. Kohteen peruskunnostus tarkoittaa perinnebiotooppityypistä riippuen puuston poistoa, vesakon raivaamista sekä niittoa, mutta alueilla, joilla umpeenkasvu on vähäistä, voi aitaaminen ja laiduneläinten päästäminen töihin riittää ensihätään. Niittäminen sopii hoitomuotona erityisesti pienialaisille kohteille, joille laiduntajia ei pystytä järjestämään tai joiden kasvillisuus on tallaantumiselle herkkää. 

Moni arvokas kohde Pohjois-Savossa on jäänyt tai on jäämässä ilman hoitoa. Muuttuva ilmasto tulee pidentyvän kasvukauden myötä lisäämään alueiden umpeenkasvua. Jäljellä olevat perinnebiotoopit tulisi siis saada kiireesti hoidon piiriin. Usealla kohteella haasteena hoidon järjestämisessä on laiduntavan karjan puuttuminen. Haussa ovatkin kunnostettavaksi sopivien perinnebiotooppien lisäksi karjanomistajat, joiden kautta voitaisiin järjestää laiduntajia kunnostettaville kohteille. Vuoden 2021 aikana kunnostustöitä käynnistetään ja inventoinnit jatkuvat. Kartoitettavia kohteita on erityisesti vielä Koillis- ja Ylä-Savon alueella. Maakunnassa inventointia teki viime kesänä kaksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen inventoijaa ja konsulttina toiminut maisemansuunnittelun asiantuntija.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Sanni Virtanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 016 459, sanni.virtanen(at)ely-keskus.fi


Kehittämispäällikkö Kimmo Haapanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 780, kimmo.haapanen(at)ely-keskus.fi

Kuvat

Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä Kuopion ja Tervon Junnunmäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen YVA-selostuksesta8.9.2025 09:30:30 EEST | Tiedote

Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (252/2017, YVA-lain) mukaisen perustellun päätelmän wpd Suomi Oy:n Junnunmäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankealue sijoittuu Kuopion kaupungin länsiosaan ja Tervon kunnan itäosaan, noin 28 kilometriä Kuopion keskustasta luoteeseen ja noin 18 kilometriä Tervon keskustasta koilliseen. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 2380 hehtaaria, josta Kuopion puolelle sijoittuu noin 1900 hehtaaria ja Tervon puolelle noin 480 hehtaaria. Alueelle suunnitellaan enintään 33 tuulivoimalan rakentamista. Lisäksi alueelle suunnitellaan noin 90 hehtaarin aurinkovoima-alueen rakentamista. Hankkeen suunnitellut sähkönsiirron reittivaihtoehdot sijoittuvat Siilinjärven ja Lapinlahden kuntien sekä Kuopion kaupungin alueelle. Perusteltu päätelmä on hankkeessa yhteysviranomaisena toimineen ELY-keskuksen kokoava lausunto, jossa otetaan kantaa tehtyjen arviointien riittävy

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2025: Kallaveden vedenpinta poikkeuksellisen alhaalla27.8.2025 13:07:02 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,72. Taso on 26 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 64 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat rajoittuneet hieman, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu tason 81,75 mukaan. Tavalliset huviveneilijät saavat olla tarkkana riittävän kulkusyvyyden kanssa merkitsemättömillä vesillä. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 27.8. on havaittu viimeksi vuonna 2009. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla tavalla laskemaan kuin luonnon koskien kautta purkavissa järvissä. Tasot ovat vain 5-10 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason. Nilsiän reitin vedenpinnat ovat noin 10 cm keskimääräistä alemmat, Juojärvi on vain 4 cm alle ajankohdan keskiarvon. Näissä järvissä on s

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye