Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon perinnebiotooppien maastokartoituksissa löydettiin uusia arvokkaita hoitoa tarvitsevia kohteita

Jaa
Pohjois-Savossa kartoitettiin viime kesän 2020 aikana 160 perinnemaisemakohdetta. Perinnebiotooppien, eli erilaisten niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten maastokartoituksia tehtiin tänä vuonna pääasiassa Rautalammin, Vesannon, Leppävirran, Tuusniemen, Kaavin sekä Kuopion ja Siilinjärven alueilla. Perinnebiotooppien inventointia toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Inventoinnin perusteella valittuja umpeenkasvaneita kohteita tullaan kunnostamaan ja hoitamaan Helmi-ohjelman avulla.
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen

Pohjois-Savon perinnebiotooppien päivitysinventointi aloitettiin kesällä 2019 keskittyen edellisessä, 90-luvun valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa kartoitettuihin kohteisiin. Tänä vuonna kartoituksia tehtiin niin aiemmin inventoiduilla, kuin uusillakin kohteilla. Uudet perinnebiotooppialueet ovat pääsääntöisesti maatalouden erityisympäristötuella hoidettuja laitumia, mutta arvokkaita, kunnostusta vaativia perinnebiotooppeja löydettiin myös sellaisilta alueilta, joiden hoito on päättynyt jopa useampi vuosikymmen sitten.  

Kartoitusta tehnyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojelunasiantuntija Sanni Virtanen kertoo, että uusien kohteiden joukosta nousi esiin myös maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja.Kartoituksissa kävi ilmi, että vanhoilla kohteilla muutokset maankäytössä ovat johtaneet arvokkaiden perinnebiotooppien menetykseen ja umpeenkasvu tai rehevöittävä laidunnus on heikentänyt monen kohteen tilaa. Käytöstä poistuneita laidunaloja on myös päädytty metsittämään. Joidenkin hoidon piirissä säilyneiden kohteiden arvo on noussut, Virtanen kertoo kartoituksen tuloksista. 

Moni arvokas perinnebiotooppikohde Pohjois-Savossa on jäänyt tai uhkaa jäädä ilman hoitoa 

Muista uhanalaisista luontotyypeistä poiketen perinnebiotooppien säilyminen edellyttää jatkuvaa hoitoa. Koska perinnebiotooppi on voinut kehittyä jopa vuosisadan mittaisen perinteisten maatalouden käytäntöjen jatkuvuuden myötä, vaatii pitkään hoidotta olleen perinnebiotoopin kunnostaminen myös pitkäjänteistä työtä. Kohteen peruskunnostus tarkoittaa perinnebiotooppityypistä riippuen puuston poistoa, vesakon raivaamista sekä niittoa, mutta alueilla, joilla umpeenkasvu on vähäistä, voi aitaaminen ja laiduneläinten päästäminen töihin riittää ensihätään. Niittäminen sopii hoitomuotona erityisesti pienialaisille kohteille, joille laiduntajia ei pystytä järjestämään tai joiden kasvillisuus on tallaantumiselle herkkää. 

Moni arvokas kohde Pohjois-Savossa on jäänyt tai on jäämässä ilman hoitoa. Muuttuva ilmasto tulee pidentyvän kasvukauden myötä lisäämään alueiden umpeenkasvua. Jäljellä olevat perinnebiotoopit tulisi siis saada kiireesti hoidon piiriin. Usealla kohteella haasteena hoidon järjestämisessä on laiduntavan karjan puuttuminen. Haussa ovatkin kunnostettavaksi sopivien perinnebiotooppien lisäksi karjanomistajat, joiden kautta voitaisiin järjestää laiduntajia kunnostettaville kohteille. Vuoden 2021 aikana kunnostustöitä käynnistetään ja inventoinnit jatkuvat. Kartoitettavia kohteita on erityisesti vielä Koillis- ja Ylä-Savon alueella. Maakunnassa inventointia teki viime kesänä kaksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen inventoijaa ja konsulttina toiminut maisemansuunnittelun asiantuntija.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Sanni Virtanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 016 459, sanni.virtanen(at)ely-keskus.fi


Kehittämispäällikkö Kimmo Haapanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 780, kimmo.haapanen(at)ely-keskus.fi

Kuvat

Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Niittykullerot olivat parhaassa kukassaan inventoijien kartoittaessa 90-luvulla laidunkäytöstä poistunutta hakamaa-aluetta. Kuva: Sanni Virtanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye