Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savossa heikentyneet suhdannenäkymät kohdistuvat kaikkiin toimialoihin, työllisyystilanne edelleen myönteinen

Jaa
Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutukset kohdistuvat kaikkiin toimialoihin. Sodan vaikutusten seurauksena yritysten kustannukset ovat nousseet, mikä on näkynyt kannattavuuden ja kilpailukyvyn heikentymisenä.

Erityisesti energian ja tuotantokustannusten hintojen nousu pakottavat yritykset nostamaan myyntihintoja. Pitkittynyt epävarma tilanne on vaikuttanut maakunnan yrityksiin eri tavalla. Osa yrityksistä on löytänyt Venäjän viennin tilalle korvaavia vientimarkkinoita, mutta kohtalaisen moni yrityksistä kamppailee kannattavuusongelmien kanssa.
Työllisyystilanne on edelleen myönteinen ja työvoiman kysyntä on säilynyt korkealla tasolla. Työttömyys on ennätyksellisen alhaisella tasolla. Suurin kipupiste on pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso, vaikka sekin on alenemassa. Työllisyyskehitys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä.

Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvat hankkeet kasvussa, vaikka muuten investoinneissa varovaisuutta

Sodan vaikutus myös julkisiin ja yksityisiin investointeihin on tuntuva. Epävarmassa tilanteessa kaikkia investointeja ja niiden toteuttamisajankohtia harkitaan tarkasti. Korkeat rakennuskustannukset, saatavuus- ja logistiikkaongelmat korostuvat erityisesti rakennusteollisuudessa, missä rakennuskohteiden aloitusten uskotaan hiipuvan.
Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvat hankkeet ovat kasvussa. Tuulipuistoja ja aurinkoenergiahankkeita on käynnissä ja suunnitteilla useita. Kiertotalouteen liittyviä investointeja suunnitellaan mm. Kiuruvedelle, mihin olisi tulossa Suomen tähän mennessä suurin biokaasu- ja nesteytyslaitos. Riikinnevan jätelaitoksen yhteyteen kaavaillun biokaasulaitoksen lisäksi alueelle on poikimassa muitakin alaan liittyviä hankeaihioita. Savonia-ammattikorkeakoululla ja Itä-Suomen yliopistolla on myös käynnistymässä yhteinen biomassareaktori-hankekokonaisuus, jonka tarkoituksena on edistää vihreää siirtymää paikallisten bioalan yritysten kanssa.

Työvoiman kysyntä edelleen vilkasta

Uusia avoimia työpaikkoja maakunnassa on ollut lähes neljännes viime vuotta enemmän. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovatkin muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi. Osaavan työvoiman puute on korostunut erityisesti suorittavan tason työpaikoissa, missä etätyömahdollisuutta ei ole. Työttömien määrä on laskenut alimmilleen sitten vuoden 2008. Myös pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrät ovat laskeneet.

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022 -katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat. Pohjois-Savon osuus on luettavissa sivulta 95 eteenpäin.

Valtakunnallinen alueelliset kehitysnäkymät tiedote on julkaistu 24.10.2022 https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-974-2

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ylitarkastaja Raili Nissinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, raili.nissinen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 541


Yksikön päällikkö Jan Blomberg, Pohjois-Savon ELY-keskus, jan.blomberg(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 552

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye