Pohjois-Savossa maatilojen ja maaseudun kehittämiseen 182 miljoonaa euroa
- Tavoitteiden suhteen vuodet 2014-2022 näyttivät toteutuneen poikkeuksellisista vuosista huolimatta yllättävänkin hyvin, toteaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen yksikön päällikkö Juha Kaipiainen. Erityisesti elintarviketalouden mittavat investoinnit ja panostukset tulevaan matkailuun korostuivat yritysten kehittämisessä. Maatalouden osalta suurin muutos oli uusiutuvaan energiaan kohdistuneet investoinnit sekä neuvontakorvausten käyttö alueella, Kaipiainen lisää.
Maaseudun yritys- ja hanketuilla panostettiin vahvasti elintarviketuotantoon ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen
Pohjois-Savoon maaseudun yritys- ja hanketukea myönnettiin vuosina 2014-2022 yhteensä 52,4 miljoonaa euroa, josta yritystukien osuus oli 29,4 miljoonaa euroa yhteensä 308 hankkeeseen. Yritystukea myönnettiin eniten investointeihin, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja kaluston hankintaan 28 miljoonalla eurolla. Yritysten perustamiseen ja kokeiluihin myönnettiin tukea noin 1,4 miljoonaa euroa. Suomessa oli käytössä EU:n elpymistukea loppuvuoden 2021 ja vuoden 2022 välisenä aikana. Elpymistuki oli tarkoitettu uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energiansäästöhankkeisiin maaseudun pienissä yrityksissä. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi elpymistukea maakunnan yrityksille noin 1,8 miljoonaa euroa.
Elintarvikeala on Pohjois-Savon kulmakiviä. Yritystuista 40 prosenttia suuntautuikin elintarvikealalle, joka tarkoittaa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Muista toimialoista metalli ja matkailu nousivat esille, mutta selvästi elintarviketuotantoa pienemmällä osuudella. Suonenjoki on kuntatilaston kärjessä, koska alueella on merkittäviä elintarvikeyrityksiä, Kaipiainen toteaa.
Vuosien 2020-2022 välille osuivat koronaviruspandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Molemmat tekijät aiheuttivat pohjoissavolaisissa yrityksissä epävarmuutta ja tuolloin hakemuksia peruttiin normaalia enemmän, lisäksi hankkeet toteutettiin suunniteltua pienempinä. Kustannusten lasku ei kuitenkaan koskettanut rakennushankkeita, koska rakentamisen kustannukset nousivat noina vuosina jopa 40 prosenttia. Koronaviruspandemia aiheutti myös ongelmia aloittaville yrityksille, joiden markkinointi jäi vajavaiseksi sekä palveluyrityksille, joihin vaikuttivat voimassa olleet koronarajoitukset.
Maaseudun hanketukiin myönnettiin yhteensä 23 miljoonaa euroa ja ne suuntautuivat pääasiassa yhteistyöhankkeisiin. Hanketuista lähes kaksikolmasosaa oli yhteistyöhankkeita, jotka toteutettiin useamman toteuttajan kesken. Viidesosa hankkeista kohdistui elintarvikealan kehittämiseen, noin neljä miljoonaa euroa. Vahvaa elintarvikealan panostusta tuki Pohjois-Savon maakunnalle myönnetty European Region of Gastronomy- tunnustus. Energian säästöä ja ympäristön tilaa parantavia hankkeita toteutettiin myös etenkin loppuohjelmakauden aikana, mikä antaa hyvin valmiuksia rahoituskaudelle 2023-2027, jolloin energia ja ympäristön tilaa edistäviä toimenpiteitä tulee toteuttaa entistä enemmän. Lisäksi koulutusta ja tiedon hankkimista sekä tiedonvälitystä tuettiin hanketuilla reilulla 3 miljoonalla eurolla.
Maatilat investoivat navettoihin ja ympäristöystävällliseen energiantuotantoon
Maatilojen kehittämistä tuettiin Pohjois-Savossa investointituella vuosina 2014-22 yhteensä 59,2 miljoonalla eurolla, josta 3,5 miljoonaa euroa suuntautui maatilojen energiatuotantoinvestointeihin. Uudet lypsykarjanavetat saivat tukea yhteensä 14,7 miljoonaa euroa ja navettoja peruskorjattiin 8,0 miljoonalla eurolla.Lisäksi uusia lihakarjanavetoita tuettiin yhteensä 4,6 miljoonalla eurolla sekä peruskorjauksia 1,1 miljoonalla eurolla. Avustusta näihin karjatalouden navettainvestointeihin myönnettiin yhteensä 39 miljoonaa euroa. Kasvihuoneiden ja marjojen kasvutunneleiden rakentamiseen myönnettiin tukea Pohjois-Savossa 4,4 miljoonaa euroa.
-Karjatalouden investointeja haettiin vilkkaimmin vuonna 2019 ja sen jälkeen investoinnit vähenivät muun muassa maitotalouden sopimustuotantoon siirtymisen ja lihakarjanavettojen tukikiellon vuoksi, Kaipiainen lisää.
Ohjelmakauden loppua kohti maatilojen investoinneissa näkyi vahvasti ympäristöpainotus, esimerkiksi maatilojen aurinkopaneeleja tuettiin ohjelmakauden aikana yli 130 kappaletta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Myös eläinten hyvinvointiin maatiloilla panostettiin paljon ja investointituella tuettiin yli 200 eläinten hyvinvointihanketta, joissa maatiloille hankittiin muun muassa parsimattoja ja parannettiin tuotantotilojen ilmastointia. Ympäristön tilaa parantavia investointeja, kuten lietelannan multaimia ja lannan separointilaitteistoja tuettiin yli 100 kappaletta ohjelmakauden aikana.
Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin Pohjois-Savoon vuosina 2014-22 yhteensä 158 kappaletta, 5,1 miljoonalla eurolla. Tämä on selkeästi vähemmän kuin edellisellä ohjelmakaudella. Erityisesti vähenivät lypsy- ja nautakarjatilojen aloittamisavustukset. Sen sijaan marjatiloille myönnettiin nuoren viljelijän aloitustukea aiempaa enemmän.
Maatilojen neuvontakorvauksia eniten koko Suomessa
Maatilojen neuvontakorvauksia myönnettiin Pohjois-Savoon vuosina 2014-2022 yli 13 000 kappaletta ja neuvontaa hyödynsi yli 2000 pohjoissavolaista maatilaa. Suosituimpia neuvonta-aiheita olivat maatilojen kilpailukyvyn parantaminen ja tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen.
-Tilamäärään suhteutettuna neuvontakorvauksia maksettiin Pohjois-Savossa eniten koko Suomessa, Kaipiainen summaa.
Pohjois-Savoon Leader-tukia 17,4 miljoonaa euroa
Pohjois-Savon Leader-ryhmät eli Kehittämisyhdistykset Mansikka, Kalakukko ja Ylä-Savon Veturi tukivat vuosina 2014-2022 maaseudun kehittämistä yhteensä 17,4 miljoonalla eurolla. Yritystuen määrä oli 4,6 miljoonaa euroa. Rahoituksella on tuettu yritysten investointeja, aloittavien yritysten perustamista, tuotekehitystä sekä osaamista. Ryhmät rahoittivat 268:n yrityksen kehittämistä. Yrityksistä reilu kolmasosa oli aloittava yritys.
Leader-hankkeisiin myönnettiin rahoitusta 12,8 miljoonaa euroa. Hankkeita toteuttivat yli neljäsataa yhteisöä, yhdistystä, seuraa tai järjestöä, jotka urakoivat hankkeissa vastikkeetonta talkootyötä 1,2 miljoonan euron edestä. Talkootyöllä katettiin osittain hankkeisiin tarvittavaa yksityistä rahoitusta. Leader-hankkeiden tuloksena kunnostettiin 156 olemassa olevaa tai ihan uutta harraspaikkaa tai kylätaloa sekä 65 retki- ja luontokohdetta eri puolilla Pohjois-Savoa. Kohteina ovat olleet esimerkiksi uimarannat, luontopolut, retkeilyreitit, kuntoportaat, pumptrack- tai parkour-radat.
Vuonna 2023 alkoi uusi EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi (CAP-kausi), mutta *tukien haku ei ole vielä avautunut. Haun käynnistymisestä ilmoitetaan heti, kun aloitusajankohta selviää.
*Ruokavirasto on avannut 23.2.2023 haun uusien neuvojien valitsemiseksi maatilojen neuvontapalveluihin.
Yhteyshenkilöt
Yksikön päällikkö, Juha Kaipiainen, juha.kaipiainen@ely-keskus.fi, p. 0295 026 692.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote
Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme