Pohjoisen kaupungit näyttävät palautuvan koronapandemiasta hyvin
Neljän pohjoisen yliopiston aluetaloustieteilijät ovat selvittäneet, millainen vaikutus koronapandemialla on ollut talouteen, työmarkkinoihin ja ihmisten liikkuvuuteen Oulussa, Rovaniemellä, Uumajassa, Luulajassa ja Tromssassa.
Pandemian kehitys on ollut hyvin erilaista Suomessa ja Norjassa verrattuna Ruotsiin, missä tapauksia on ollut suhteutettuna selkeästi yli Euroopan keskitason. Tämä selittyy pitkälti maiden erilaisilla torjuntastrategioilla. Suomessa ja Norjassa tehtiin pandemian alussa tiukkoja rajoitustoimia, mutta Ruotsissa yhteiskunta pidettiin vapaammin auki.
Selvityksen mukaan pandemian kehitys näissä kaupungeissa on seurannut suunnilleen kyseisen maan kansallista kehitystä.
”Koronapandemia on koetellut turismia ja tapahtuma-alan toimijoita kaikissa viidessä kaupungissa. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystilastojen perusteella tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin positiiviset”, apulaisprofessori Jaakko Simonen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta toteaa.
Pandemia iski erityisesti yksityiseen palvelusektoriin, kuten hotelli- ja matkailualaan. Koska julkinen sektori työllistää näissä viidessä kaupungissa kansallista tasoa enemmän, alueiden elpyminen on ollut keskimääräistä nopeampaa. ”Pandemian alun notkahduksen jälkeen työvoiman kysyntä on lisääntynyt selvästi kaikissa viidessä kaupungissa, sillä uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin ennen pandemiaa. Tekijät ilmiön taustalla vaativat lisäselvitystä”, Simonen kertoo.
Kaikissa tutkituissa kaupungeissa toisen asteen koulutuksen saaneiden työttömyys on lisääntynyt eniten. Verrattuna vuosien 2008–2009 finanssikriisiin työttömyys on lisääntynyt Luulajassa ja Uumajassa hieman vähemmän ja Oulussa, Rovaniemellä ja Tromssassa suunnilleen saman verran. Työttömyys kasvoi tiukkojen rajoitustoimenpiteiden vuoksi keväällä 2020, mutta on jo palautumassa lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Kehitystä selittää myös se, että suuri osa pandemian alussa lomautetuista työntekijöistä on päässyt takaisin töihin.
Liikkumisrajoitusten vuoksi kaupunkien asukkaat viettävät kotona noin 7 % enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa. Kotona vietetty aika näyttää lisääntyneen hyvin saman tyyppisesti kaikissa tutkituissa kaupungeissa pandemian alusta lähtien, vaikka Ruotsissa ei aluksi asetettu tiukkoja rajoitustoimenpiteitä.
Tilastoissa Rovaniemi on mielenkiintoinen, sillä vaikka Rovaniemellä on ollut tartuntoja hyvin vähän, kotona vietetty aika on lisääntynyt yhtä paljon kuin neljässä muussa kaupungissa. ”Yksi mahdollinen selitys tälle on, että liikkumisrajoitusten osalta Rovaniemellä on noudatettu tarkasti kansallisia rajoituksia eikä niinkään seurattu paikallista tapausten kehitystä”, Jaakko Simonen sanoo.
Viisi pohjoista kaupunkia muodostavat ns. Arctic 5 -yhteisön. Kaupungit ovat alueidensa pääkaupunkeja tai hallinnollisia keskuksia ja merkittäviä talouskasvun luojia Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla. Myös niiden yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä.
Selvitys perustuu julkisista tietokannoista kerättyihin tilastotietoihin pandemian kehityksestä, alueiden työllisyydestä ja ihmisten liikkuvuudesta. Selvityksen tekivät Oulun yliopisto, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto ja Tromssan yliopisto – Norjan arktinen yliopisto.
Selvityksen tuloksia esiteltiin seminaarissa 2.6. Raportti ja seminaaritallenne: The COVID-19 pandemic in the Arctic 5 cities – Economic effects and recovery
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Jaakko Simonen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 050 3506909, jaakko.simonen@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme