Neljän pohjoisen yliopiston aluetaloustieteilijät ovat selvittäneet, millainen vaikutus koronapandemialla on ollut talouteen, työmarkkinoihin ja ihmisten liikkuvuuteen Oulussa, Rovaniemellä, Uumajassa, Luulajassa ja Tromssassa.

Pandemian kehitys on ollut hyvin erilaista Suomessa ja Norjassa verrattuna Ruotsiin, missä tapauksia on ollut suhteutettuna selkeästi yli Euroopan keskitason. Tämä selittyy pitkälti maiden erilaisilla torjuntastrategioilla. Suomessa ja Norjassa tehtiin pandemian alussa tiukkoja rajoitustoimia, mutta Ruotsissa yhteiskunta pidettiin vapaammin auki.

Selvityksen mukaan pandemian kehitys näissä kaupungeissa on seurannut suunnilleen kyseisen maan kansallista kehitystä.

”Koronapandemia on koetellut turismia ja tapahtuma-alan toimijoita kaikissa viidessä kaupungissa. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystilastojen perusteella tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin positiiviset”, apulaisprofessori Jaakko Simonen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta toteaa.

Pandemia iski erityisesti yksityiseen palvelusektoriin, kuten hotelli- ja matkailualaan. Koska julkinen sektori työllistää näissä viidessä kaupungissa kansallista tasoa enemmän, alueiden elpyminen on ollut keskimääräistä nopeampaa. ”Pandemian alun notkahduksen jälkeen työvoiman kysyntä on lisääntynyt selvästi kaikissa viidessä kaupungissa, sillä uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin ennen pandemiaa. Tekijät ilmiön taustalla vaativat lisäselvitystä”, Simonen kertoo.

Kaikissa tutkituissa kaupungeissa toisen asteen koulutuksen saaneiden työttömyys on lisääntynyt eniten. Verrattuna vuosien 2008–2009 finanssikriisiin työttömyys on lisääntynyt Luulajassa ja Uumajassa hieman vähemmän ja Oulussa, Rovaniemellä ja Tromssassa suunnilleen saman verran. Työttömyys kasvoi tiukkojen rajoitustoimenpiteiden vuoksi keväällä 2020, mutta on jo palautumassa lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Kehitystä selittää myös se, että suuri osa pandemian alussa lomautetuista työntekijöistä on päässyt takaisin töihin.

Liikkumisrajoitusten vuoksi kaupunkien asukkaat viettävät kotona noin 7 % enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa. Kotona vietetty aika näyttää lisääntyneen hyvin saman tyyppisesti kaikissa tutkituissa kaupungeissa pandemian alusta lähtien, vaikka Ruotsissa ei aluksi asetettu tiukkoja rajoitustoimenpiteitä.

Tilastoissa Rovaniemi on mielenkiintoinen, sillä vaikka Rovaniemellä on ollut tartuntoja hyvin vähän, kotona vietetty aika on lisääntynyt yhtä paljon kuin neljässä muussa kaupungissa. ”Yksi mahdollinen selitys tälle on, että liikkumisrajoitusten osalta Rovaniemellä on noudatettu tarkasti kansallisia rajoituksia eikä niinkään seurattu paikallista tapausten kehitystä”, Jaakko Simonen sanoo.

Viisi pohjoista kaupunkia muodostavat ns. Arctic 5 -yhteisön. Kaupungit ovat alueidensa pääkaupunkeja tai hallinnollisia keskuksia ja merkittäviä talouskasvun luojia Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla. Myös niiden yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä.

Selvitys perustuu julkisista tietokannoista kerättyihin tilastotietoihin pandemian kehityksestä, alueiden työllisyydestä ja ihmisten liikkuvuudesta. Selvityksen tekivät Oulun yliopisto, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto ja Tromssan yliopisto – Norjan arktinen yliopisto.

Selvityksen tuloksia esiteltiin seminaarissa 2.6. Raportti ja seminaaritallenne: The COVID-19 pandemic in the Arctic 5 cities ­– Economic effects and recovery