Oulun yliopisto

Pohjoisen kiiltomatonaaraat ovat paksumpia ja valovoimaisempia. Juttuaiheita kesätoimittajille.

Jaa

Kokosimme kuumia ja kummallisia juttuaiheita kesätoimitusten idealaariin.

Kuva: Oulun yliopisto / Rami Hanafi
Kuva: Oulun yliopisto / Rami Hanafi

Pohjoisessa kiiltomatonaaraat ovat isompia ja valovoimaisempia – jos löydät pohjoisesta vihreää loistetta, kerro tutkijalle

Kiiltomatonaaraat kasvavat pohjoisilla alueilla suuremmiksi ja hehkuvat kirkkaammin houkutellakseen koiraita. Kiiltomatoja etsitään tänä kesänä yhä pohjoisempaa ja yleisöhavaintoja kaivataan. Kiiltomatojen esiintymisalueen pohjoisraja on ollut Kokkola-Kajaani -linjalla, mutta kesällä 2021 on saatu yleisöhavainto myös pohjoisempaa Limingasta. Tutkijat toivovat yleisöltä lisää havaintoja Kokkola-Kajaani -linjan pohjoispuolelta Facebookin ryhmään https://www.facebook.com/kiiltomatoteam tai sähköpostiin kiiltomatoinfo@gmail.com. Ilmoituksia voi tehdä myös laji.fi-sivustolle. Laji.fi:n avulla kuka vain voi tutkia vaikka kotiseutunsa kiiltomatohavaintoja ja -paikkoja. Kiiltomatoja tutkitaan myös Hangon lähistöllä, missä kiiltomadon toukat jäävät usein auton alle! Miksiköhän?

Lisätietoja tutkija Anna-Maria Borshagovski, p. +358504988818, Anna-Maria.Borshagovski@oulu.fi . Väitöskirja ”Miten tulla huomatuksi Pohjolan valoisissa kesäöissä” https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/sosiaalisen-ja-visuaalisen-ympariston-vaikutukset-naaraan-seksuaalisignalointiin. Professori emerita Arja Kaitala, Arja.Kaitala@oulu.fi. Ötökkäakatemian verkkosivuilta löytyy paljon tietoa kiiltomadoista https://www.otokkaakatemia.fi/

Ilmasto muuttuu, kuumuus tappaa 

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa terveyteemme monella tavalla. Yksi suorista vaikutuksista on kuumuuteen liittyvä kuolleisuuden ja sairastuvuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden mallinnukset ennustavat, että keskilämpötilat tulevat nousemaan tuntuvasti ja että sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, tulevat lisääntymään merkittävästi. Kehitys lisää terveystaakkaa tulevaisuudessa. Suomen pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994-2014.

Lisätietoja kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola, puh. 0406720927. Jaakkola tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen. Hän on ryhmineen tarkastellut ilmastonmuutoksen tähänastisia vaikutuksia kuolleisuuteen sekä eri ilmastonmuutosskenaarioihin perustuvia vuosisadan loppuun asti ulottuvia kuolleisuuden ennustemalleja. Jaakkola on Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaja (CERH) ja mm. Suomen ilmastopaneelin jäsen.

Älä anna lapsen ihon palaa auringossa – kesä on ihosyövän riskiaikaa

Ihoa ei voi huijata, sillä se muistaa kaikki saamansa UV-annokset. Rusketus ei juurikaan suojaa ihoa palamiselta, vaan UV-säteet kulkeutuvat myös ruskettuneen ihon läpi. Kaikki vuosien aikana tullut UV-säteily kertyy ihon muistiin ja mitä enemmän UV-säteilyä on ehtinyt tulla, sitä suuremmaksi muodostuu ihosyöpäriski. Melanooman yksi merkittävä riskitekijä on ihon palaminen lapsuudessa. Ihosyövät yleistyvät edelleen voimakkaasti.

Lisätietoja lääketieteen tohtori, kliininen opettaja, Suvi-Päivikki Sinikumpu, lääketieteellinen tiedekunta, puh. 050-533 6366 suvi-paivikki.sinikumpu(at)oulu.fi. Lääketieteen tohtori, kliininen opettaja Sanna Iivanainen, lääketieteellinen tiedekunta, puh. 040 727 57 28, sanna.iivanainen(at)oulu.fi. Melanooma. Syöpäsairaudet.

Urbaania bokashi-kompostointia omassa keittiössä

Bokashi-menetelmällä joka keittiön biojätteestä tehdään ravinteikasta multaa ja kompostointi onnistuu vaikka kerrostalossa. Tutkija Veera Kinnunen on tutkinut Suomessa bokashin harjoittajien tarinoita. Bokashi on muutakin kuin vain hauska tapa tuottaa multaa tähteistä; kaikessa arkipäiväisyydessään bokashin tekeminen pystyy muuttamaan ihmisen ja ympäristön suhteita syvällisemmin.

Lisätietoa tutkija Veera Kinnunen veera.kinnunen@oulu.fi; p. 040 4844 175. Lue lisää Veeran Kinnusen jätetutkimuksesta https://akava.fi/akavalainen/akavalaiset-ilmastotyossa-veera-kinnunen-lapin-yliopiston-tutkija-yhteiskuntatieteiden-tohtori-tieteentekijoiden-liiton-jasen/

Siitepölyt ja allergiat

Kesä voi olla hankalaa aikaa siitepölyallergisille. Siitepölyn ohella myös kasvien muut osat voivat tuottaa allergeenista materiaalia. Siitepöly kulkeutuu helposti sisätiloihin. Kuivissa keskuslämmitteisissä sisätiloissa siitepöly säilyttää tiettävästi allergian aiheuttamispotentiaalinsa pitkään.

Lisätietoja FT, yliopistonlehtori Timo Hugg, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, puh. 040 6724 901. Ympäristöterveys. Siitepölyjen esiintyminen sisä- ja kaupunkiympäristöissä ja vaikutukset astman, allergisten sairauksien ja oireiden esiintymiseen. Ilmansaasteiden, siitepölyn ja ulkolämpötilan vaikutus astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan - Suomi suurvaltojen intressialueena 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja maailmalla pohditaan sekä Ukrainan kykyä selvitä sodasta että Venäjän tavoitteita ja Putinin ajatusmaailmaa. Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen, mutta se on jumittunut Turkin vastustukseen. Miten Venäjällä suhtaudutaan Suomen liittoutumispyrkimyksiin? Millaisia reaktioita Venäjältä on tänä aikana odotettavissa?  

Lisätietoja professori Kari Alenius, p. 050 350 0941. Hän tuntee itäisen Euroopan, erityisesti Baltian alueen historiaa sekä Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua. Aleniuksen tutkimus liittyy myös Suomen ulkosuhteisiin ja Suomeen suurvaltojen intressialueena, ja hän voi kommentoida Suomen liittoutumattomuus- ja puolueettomuustematiikkaa historiassa ja nyt. Lisäksi hänen tutkimusaiheinaan ovat kansoihin ja valtioihin liittyvät mielikuvat sekä propaganda ja mielipidevaikuttaminen. 

Tulevaisuuden liikenne

Miten liikkuminen, liikenne ja niihin liittyvät palvelut muuttuvat seuraavan 10-20 vuoden kuluessa. Miten robotisoitu, autonominen ja sähköön perustuva ajoneuvoteknologia sekä tekoälyä ja 5G-tietoliikennetekniikkaa hyödyntävä osaaminen muuttavat kaupunkiliikennettä? Näemmekö tulevaisuudessa maanteillä autonomisia rekkaletkoja, joiden ajamiseen riittää yksi kuljettaja. Miten ja milloin kestävä liikenneympäristö toteutuu?

Lisätietoja autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen, Oulun yliopisto, puh. 050 350 3464, jouni.juntunen@oulu.fi, väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto, puh. 040 641 1496, pekka.leviakangas@oulu.fi.

Virheistä oppii matematiikassakin, kannattaa tutkia virheitä ja eri ratkaisutapoja 

Virheistä oppii, eli vanha sanonta näyttää pitävän paikkansa. Näin totesivat monet kyselytutkimukseen vastanneet opettajat. FM Riikka Palkin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan matematiikan opetuksessa voi hyödyntää tarkoituksellisia virheitä ja eri ratkaisutapoja. Lisätietoa ja linkki vapaasti hyödynnettäviin tehtäviin: https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaitos-matematiikassa-kannattaa-tutkia-eri-ratkaisutapoja-ja-virheita?publisherId=57858920&releaseId=69944171&lang=fi 

Lisätietoja FM Riikka Palkki, sähköp: riikka.palkki@oulu.fi, p. 0405440335

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinta@oulu.fi

Kuvat

Kuva: Oulun yliopisto / Rami Hanafi
Kuva: Oulun yliopisto / Rami Hanafi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopistolle vastinrahakampanjassa lahjoituksia yhteensä 5,2 miljoonaa euroa1.7.2022 10:25:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston kesäkuun lopussa päättynyt kaksivuotinen varainhankintakampanja tuotti yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Kampanja liittyi valtion vastinrahoitukseen, jossa valtio maksaa lisäkertoimen mukaisen vastinrahan yliopiston keräämälle lahjoituspääomalle. Vastinraha kasvattaa näin merkittävästi lahjoitusten vaikuttavuutta. Valtion vastinrahapäätös saadaan loppusyksystä 2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme