Pohjoismaiden tulisi koordinoida yhdessä pandemiavalmiuttaan – näin ajatellaan sekä Suomessa että Ruotsissa

Ruotsissa 89 % kyselyyn osallistuneista oli yhteisen koordinoinnin kannalla, ja Suomessa tätä mieltä oli 58 % vastaajista.

Novuksen tutkimus tehtiin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Suomen Tukholman-instituutin ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimeksiannosta. Kantarin tutkimus tehtiin Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS), Helsingin yliopiston, Kansallismuseon ja Hanasaaren toimeksiannosta.

Kyselyn tulokset osoittavat myös, että enemmistö (51 %) suomalaisista vastaajista on hämmästynyt siitä, että Pohjoismailla ei ollut yhteistä koronastrategiaa (ruotsalaisista näin ajattelee 39 %). Lisäksi 46 % suomalaisista vastaajista on sitä mieltä, että koronakriisin hoitamisessa olisi ollut hyötyä tiiviimmästä yhteistyöstä Suomen ja Ruotsin välillä (ruotsalaisista näin ajattelee 28 %).

Ovatko pohjoismainen yhteistyö ja ruotsalais-suomalaiset suhteet siis heikentyneet koronakriisin takia?

Ruotsissa 33 % vastaajista on sitä mieltä, että pohjoismainen yhteistyö on heikentynyt pandemian takia. Suomalaisista näin ajattelee 35 %. Lisäksi merkittävästi suurempi osa suomalaisista on sitä mieltä, että koronakriisillä on ollut negatiivinen vaikutus ruotsalais-suomalaisiin suhteisiin. Näin ajattelee 42 % suomalaisista, mutta vain 24 % ruotsalaisista.

”Vaikka tutkimuksissa tulee esiin tiettyä tyytymättömyyttä kriisin hoitamiseen ja riittämättömään ruotsalais-suomalaiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön, tutkimuksista nousee esiin myös hyvin positiivisia merkkejä tulevaisuutta ajatellen”, Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman toteaa.

Kronman viittaa siihen, että 84 % ruotsalaisista vastaajista on sitä mieltä, että asenne Suomea kohtaan ei ole muuttunut koronakriisin aikana, ja että 61 % suomalaisista pitää Ruotsia kaikkein tärkeimpänä yhteistyökumppanina.

”Nämä luvut sekä yhteinen toive tiiviimmästä pohjoismaisesta yhteistyöstä tulevia pandemioita ajatellen osoittavat, että sekä Suomessa että Ruotsissa on vahva kunnioitus toista maata kohtaan ja että yhteistyötä ja yhteisiä ratkaisuja pidetään tulevaisuudessa tärkeinä”, Kronman jatkaa.  

Katso Novuksen tutkimus tästä: www.finlandsinstitutet.se/sv/files/2020/10/NovusFinlandsbildOkt2020-2.pdf

Lue lisää Kantar TNS:n tutkimuksesta tästä: www.hanaholmen.fi/kulttuurikeskus/ruotsin-merkitys-suomelle/

Lisätietoja antaa Hanasaaren viestintäjohtaja Håkan Forsgård, hakan.forsgard(at)hanaholmen.fi, puh. 040 767 7373.