Pohjoismainen lääkehoitotutkimus avaa ovia kohti parantavaa hoitoa verisyövässä

Krooninen myelooinen leukemia (KML) on yksi neljästä verisyövän päätyypistä, ja se kohdistuu luuytimen verta muodostaviin soluihin. Vuosittain noin 50 suomalaista sairastuu KML:ään. Se puhkeaa tyypillisesti työikäisillä.

Vaikka kyseessä on pahanlaatuinen veritauti, pitkäjänteinen syöpätutkimus on mullistanut siihen sairastuneiden potilaiden ennusteen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Verrattuna toisiin syöpiin, KML:n syntymekanismi on pystytty tunnistamaan tarkasti, ja siksi 2000-luvulla siihen hyväksyttyjen täsmälääkkeiden (tyrosiinikinaasiestäjät) avulla enää vain harva menehtyy tautiin.

Nämä täsmälääkkeet eivät kuitenkaan ole yleensä parantava hoito, vaan lääkitys on elinikäinen. Tämän seurauksena potilaiden tulee muistaa ottaa lääkityksensä päivittäin. Korkeiden kustannusten lisäksi lääkitys altistaa sivuvaikutuksille ja herättää potilaissa huolta vasteen hiipumisesta.

Tavoitteena syövän täydellinen parantaminen

Tutkijoiden tavoitteena onkin kehittää KML:n hoitoa niin, että lääkitys voidaan tietyn jakson jälkeen lopettaa. Tällöin voidaan puhua syövän paranemisesta.

”Aiempien tutkimusten perusteella noin 40 % potilaista, jotka ovat saaneet hoidolle erittäin hyvän vasteen, pystyvät lopettamaan päivittäisen lääkityksensä. Tutkimusryhmäni löydösten perusteella näillä 40 %:lla on suotuisa puolustusjärjestelmä, joka vaikuttaa pitävän taudin kurissa ilman lääkitystä”, kertoo professori, osastonylilääkäri Satu Mustjoki HUSista ja Helsingin yliopistosta. ”Tämän vuoksi uskomme, että elimistön oma syöpäsoluihin kohdistuva puolustusreaktio täytyy saada käynnistettyä, jotta pystymme lopettamaan lääkehoidon suuremmalla osalla potilaista”, jatkaa Mustjoki.

Puolustusjärjestelmää tehostava hoito aiempaa hoitoa tehokkaampi

HUSin, Helsingin yliopiston ja muiden pohjoismaisten yliopistojen verisyöpälääkäreiden ja -tutkijoiden lääkehoitotutkimuksessa 40 pohjoismaalaiselle potilaalle aloitettiin KML-täsmähoidon lisäksi puolustusjärjestelmää aktivoiva interferoni-alfa -hoito.

”Tutkimuksemme osoitti, että KML:n täsmähoito ajaa puolustusjärjestelmän ikään kuin ylikierroksille estäen sen tehokasta toimintaa ja interferoni-alfa palauttaa sen aktiiviseen tilaan. Uskomme tämän mekanismin myös ehkäisevän täsmähoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia, ja auttavan meitä ymmärtämään puolustusjärjestelmän toimintaa myös muissa syövissä, lääkäri ja väitöskirjatutkija Jani Huuhtanen Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.

Verrattuna pelkkään KML:n täsmähoitoon potilaat saivat uudella yhdistelmähoidolla parempia vasteita, mikä mahdollistaa sen, että suurempi osa potilaista voi jatkossa yrittää lopettaa lääkityksensä. Mekanismiksi osoittautui näiden lääkkeiden osittain päinvastaisetkin vaikutukset elimistömme puolustusjärjestelmään.

Tulevaisuuden haasteet

Suomalaistutkimus on julkaistu arvostetussa The Journal of Clinical Investigation -julkaisusarjassa. Seuraavaksi tutkijat selvittävät, voiko tähän hoitokokeiluun osallistuneilta potilailta lopettaa lääkehoidon kokonaan. Lisäksi tutkitaan, voiko puolustusjärjestelmää tehostaa samalla tavalla myös muissa syöpätyypeissä. ”On hyvin mahdollista, että seuraavien vuosien aikana KML:n hoito mullistuu jälleen ja suurella osalla potilaista voidaan puhua taudista parantumisesta”, kiteyttää Mustjoki.

Lisätietojen antajat:

LL Jani Huuhtanen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto, puh +358 50 4350 191, jani.huuhtanen@helsinki.fi

Satu Mustjoki, professori ja osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, johtaja, Translationaalisen Immunologian tutkimusohjelma, satu.mustjoki@helsinki.fi

Lue lisää alan tutkimuksesta Hematology Research Unit Helsingin verkkosivuilta.