Oulun yliopiston arkeologit akatemiatutkija Anna-Kaisa Salmi ja tutkijatohtori Maria Lahtinen selvittivät pohjoisen maanviljelyn varhaisvaiheita tutkimalla arkeologisia eläinluuaineistoja Pohjanlahden rannikolta, Tornionlaaksosta ja Rovaniemeltä. Eläinten luita ajoitettiin radiohiilimenetelmällä ja niiden ruokavaliota tutkittiin luiden stabiili-isotooppikoostumuksen perusteella.

”Eläinluuaineistojen perusteella on selvää, että maanviljely ja karjanhoito olivat vain osa ihmisten taloutta keskiajalla ja varhaisella uudella ajalla. Elanto saatiin hyödyntämällä ympäristöä monipuolisesti kalastaen, metsästäen ja karjaa hoitaen”, Anna-Kaisa Salmi kertoo.

Stabiili-isotooppitutkimus osoittaa, että paikallisia luonnonympäristöjä, kuten tulva- ja suoniittyjä sekä metsiä hyödynnettiin karjan ruokinnassa monipuolisesti. ”Yhden naudan luun stabiili-isotooppikoostumus muistuttaa siinä määrin poroa, että nautaa on todennäköisesti ruokittu jäkälällä”, kertoo Maria Lahtinen. Karja laidunsi ja talvirehu kerättiin todennäköisesti yksinomaan luonnonympäristöissä.

Myös eläimet olivat sopeutuneet pohjoisiin luonnonoloihin. Naudat olivat pienikokoisia, ja erityisen pienikokoista karja oli Rovaniemellä. Pienikokoiset eläimet selvisivät paremmin pitkän talvikauden ajan niukalla ravinnolla.

Tutkimus on ensimmäinen Pohjois-Suomen karjataloudesta tehty selvitys, jossa käytettiin stabiili-isotooppimenetelmiä.

Tutkimus Farming in the extreme – Animal management in Late Medieval and Early Modern Northern Finland on julkaistu yhdysvaltalaisessa Arctic Anthropology -julkaisusarjassa.