Poikasten altistuminen raskasmetalleille muuttaa geenien säätelyä talitiaispopulaatioissa
Epigeneettiset muutokset ovat eräs mekanismi, jolla luonnonpopulaatiot sopeutuvat ympäristönmuutoksiin. Epigeneettiset muutokset kuten DNA:n metylaatio eivät suoraan muuta DNA:n rakennetta, mutta säätelevät geenien ilmentymistä. Kaksi tuoretta tutkimusta osoitti, että poikasten altistuminen ympäristön metalleille, lyijylle ja arseenille, vaikuttaa talitiaisten genomin metylaatiotasoihin. Tämä voi vaikuttaa geenien ilmenemiseen ja siten mahdollisesti joko auttaa sopeutumaan saastuneeseen elinympäristöön tai johtaa haitallisiin, jopa pitkäaikaisiin muutoksiin.
Geenit koodaavat elämää. Geenien ilmenemistä säätelevät niin sanotut epigeneettiset markkerit, jotka kiinnittyessään DNA-molekyyliin voivat estää tai lisätä geenituotteen valmistusta. Markkereita ovat esimerkiksi DNA:han kiinnittyvät metyyliryhmät. Monien ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan DNA:n metylaatioon eli metyyliryhmän kiinnittymiseen DNA:han.
Liikenteestä, teollisuudesta ja kaivostoiminnasta johtuen metallien määrä ympäristössämme on kasvanut. Metallit ovat pysyviä, ja siksi vaikuttavat pitkään senkin jälkeen, kun päästölähde on hävinnyt. Toinen tutkimuskohteena olleista metalleista, arseeni, on luokiteltu yhdeksi haitallisimmista ympäristömyrkyistä.
Metallien vaikutuksia eliöihin, muun muassa geenien säätelyä, on tutkittu tavallisesti laboratorioiden malliorganismeilla. Tutkimuksissa pitoisuudet ovat usein korkeampia kuin ne, joille eliöt altistuvat luonnonympäristöissä. Lajit myös reagoivat saasteisiin hyvin eri tavalla, joten tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä.
”Tiedämme, että kehittyvät yksilöt ovat erityisen herkkiä ympäristön saasteille, ja nämä varhaiskehityksen vaikutukset voivat olla pitkäaikaisiakin. Emme kuitenkaan täysin ymmärrä, miksi näin on. Epigeneettiset muutokset ovat tässä yksi mahdollinen mekanismi”, toteaa apulaisprofessori Suvi Ruuskanen bio- ja ympäristötieteen laitokselta Jyväskylän yliopistosta.
Ympäristö muokkaa epigeneettistä koodia myös alkionkehityksen jälkeen
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti nyt kokeellisesti, miten altistuminen pienille määrille arseenia tai lyijyä vaikuttaa poikasten DNA:n metylaatioon. Metallitasot vastasivat luonnonoloja eli esimerkiksi Keski-Euroopan saastuneilta alueita mitattuja metallitasoja.
”Vertasimme näitä tuloksia Harjavallan kuparisulaton saastuneelta alueelta tiaisten poikasista kerättyyn, vastaavaan aineistoon. Siellä linnut altistuvat erilaisille metalleille, mutta usein myös laadultaan ja määrältään huonommalle ravinnolle”, kertoo Harjavallan tutkimusalueella pitkään työskennellyt yliopistonlehtori Tapio Eeva Turun yliopiston biologian laitokselta.
Tutkimuksessa havaittiin, että arseenille altistuminen vaikutti kehitykseen liittyvien geenien DNA-metylaatioon. Lyijylle altistuminen vaikutti erityisesti hermoston kehitykseen liittyviin geeneihin. Tutkijat havaitsivat myös, että Harjavallan saastuneelta alueelta peräisin olevat poikaset erosivat muista eniten. Tämä voi johtua joko metallien suorasta vaikutuksesta, tai metallien vaikutuksesta ympäristöön, esimerkiksi lintujen ravintoon.
”Aiemmin on tutkittu melko paljon alkionkehityksen aikaisia muutoksia DNA:n metylaatiossa, mutta tuloksemme vahvistavat, että ympäristö muokkaa epigeneettistä koodia myös myöhemmässä vaiheessa. Nähtäväksi jää, kuinka pysyviä muutokset ovat”, kertoo tutkija Veronika Laine Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta.
Linkki tutkimukseen, joka julkaistiin Environmental Science and Technology -julkaisusarjassa kesäkuussa 2021: https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acs.est.0c08621
Linkki tutkimukseen, joka julkaistiin Epigenetics-julkaisusarjassa elokuussa 2021: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15592294.2021.1943863
Projektin tutkimusresursseista ovat pääosin vastanneet Turun ja Jyväskylän yliopistot sekä Hollannin ekologinen instituutti (Netherlands Institute of Ecology, Wageningen). Tutkimukset ovat saaneet rahoitusta Koneen säätiöltä, Suomen Akatemialta, Turun yliopistosäätiöltä ja Suomen kulttuurirahastolta.
Lisätietoa:
Suvi Ruuskanen, Jyväskylän yliopisto, suvi.k.ruuskanen@jyu.fi, puh. +358 50 516 4725
Tapio Eeva, Turun yliopisto, teeva@utu.fi
Veronika Laine, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen museo, veronika.laine@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Muistisairaiden omaiset paikkaavat puuttuvia palveluita22.9.2021 06:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että omaishoitajana toimivat puolisot huolehtivat muistisairaista kumppaneistaan silloinkin, kun apua ja palveluja pitäisi saada julkisista palveluista.
Uusia oppimisen polkuja ekspressiivisen taideterapian avulla21.9.2021 15:04:49 EEST | Tiedote
Suhde taiteelliseen työskentelyyn on voinut muodostua sellaiseksi, että se kaventaa omaa luovuutta. Tämän huomasi TaK Laura Katriina Aura väitöstutkimuksessaan.
Eurooppalaisen kulttuuriperinnön suhde kolonialismiin on yhä vaikea21.9.2021 10:06:44 EEST | Tiedote
Kulttuuriperintö on viime vuosikymmeninä muodostunut keskeiseksi Euroopan Unionin politiikassa. Samalla kun yhteisen kulttuuriperinnön nimissä on luotu pohjaa uudenlaiselle eurooppalaiselle identiteetille, ovat Black Lives Matter -protestit ja muut kriittiset liikkeet korostaneet kolonialismin ja orjuuden historioita ja haastaneet käsityksiä eurooppalaisista arvoista.
Viime hetken vinkit Tutkijoiden yöhön17.9.2021 11:03:42 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö pe 24.9.2021, Jyväskylän yliopisto
RUOSTE-hanke tuo digitalisaatiosta potkua rakennusalalle17.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Yliopistokeskuksen informaatioteknologian yksikön käynnistämä uusi hanke pureutuu rakennusalan digitalisaatioon. RUOSTE-hanke toteutetaan vuosina 2021–2023, ja yliopistokeskuksen lisäksi siinä ovat mukana Kokkolan kaupunki ja Perhon kunta. Hankkeessa on tiiviisti mukana joukko alueen merkittäviä rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä.
Väitös 25.9.: Lapsen oirehdinta saattaa olla reagointia perheen ongelmiin (Helimäki)17.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Huoli lapsen käytöksen oireista voi tuoda perheen terapiaan. Lapsen ja nuoren kokemukset voivat kertoa paljon perheessä vallitsevista, jopa tiedostamattomista tavoista ja uskomuksista. Perheterapia voi auttaa löytämään ja arvostamaan omien perheenjäsenten vahvuuksia uusilla tavoilla.
Kokkolan koulutukset suosittuja syksyn haussa16.9.2021 18:22:39 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku on päättynyt, ja Kokkolan hakukohteet pitivät pintansa. Opiskelijoita valitaan haussa informaatioteknologian ja kasvatustieteen yksiköihin. Hakijat saavat tiedot valinnoista viimeistään 26.11. Koulutukset käynnistyvät tammikuussa 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme