Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen vuoden 2021 aikana noin 10 500. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni 5 prosenttia edellisvuodesta.

Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät 15 prosenttia 

Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin Ilmarisessa 8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Yli 60-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi edellisvuodesta 6 prosenttia. Muissa ikäryhmissä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrät vähenivät. Yleisimmät syyt Ilmarisessa myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä olivat mielenterveyden häiriöt (34 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (30 %).

– Mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Muissakin sairausryhmissä työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät, mutta eivät yhtä paljon, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Ilmarisessa uusien hakemusten perusteella myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä 28 prosenttia oli pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä, 48 prosenttia kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja loput 24 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osakuntoutustukia.

Työkyvyttömyyseläkettä Ilmarisesta hakeneista noin 37 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Eniten kielteisiä päätöksiä annettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella haettuihin työkyvyttömyyseläkkeisiin (36 %).

Masennus vie työkyvyttömyyseläkkeelle etenkin naisia

Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin, jonka vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna jäätiin. Masennuksen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet kuitenkin vähenivät 11 prosenttia edellisvuodesta.

– Yli puolet mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyistä uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin masennuksen vuoksi. Masennus on erityisesti naisten työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus: sen perusteella myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä lähes 60 prosenttia myönnettiin naisille, Halonen kertoo.

Merkittävää kasvua masennuksen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä oli 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisilla kasvua oli peräti 30 prosenttia. Myös alle 30-vuotiaiden miesten ikäryhmässä kasvua oli lähes 20 prosenttia edellisvuodesta.

Ahdistuneisuushäiriöiden lisääntyminen näkyy sairauspoissaoloissa, mutta ei työkyvyttömyyseläkkeissä

Työterveystoimijat ovat raportoineet korona-ajasta johtuvien pitkittyneiden, psyykkisistä syistä johtuvien sairauspoissaolojen huomattavasta kasvusta etenkin vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Ahdistuneisuushäiriöt ovat voimistuneet korona-aikana erityisesti nuorilla työikäisillä. Muut poissaolot, kuten flunssat ja tapaturmat, ovat puolestaan vähentyneet.

–Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat kasvaneet sairauspoissaolojen syynä merkittävästi, ei samanlaista kasvua ole nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeissä, Halonen kertoo.

Kuntoutushakemusten määrä väheni edelleen

Vuoden 2021 aikana Ilmariseen tuli 3 500 uutta ammatillisen kuntoutuksen hakemusta, mikä oli 8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähes puolet kuntoutusoikeuksista myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella ja neljäsosa mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eniten kuntoutusoikeuksia myönnettiin 50–59-vuotiaille. Työkokeilujen ja uudelleenkoulutusten määrät pysyivät edellisvuotisella tasolla. Työhönvalmennusten osuus puolestaan kasvoi jonkin verran. Kuntoutuksen jälkeen työelämän käyttöön palasi noin 80 prosenttia kuntoutujista.

Kuntoutusta hakeneista noin 37 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Useimmiten kielteisen päätöksen syynä oli työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyden uhan puuttuminen. Mielenterveyden häiriöiden diagnoosilla kuntoutusta hakeneista reilu kolmannes sai kielteisen päätöksen.

Pitkittyneen koronataudin vuoksi myönnettiin neljä työkyvyttömyyseläkettä 

Koronaviruspandemian seuraukset näkyivät työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutushakemuksissa. Työkyvyttömyyden syynä 15:ssä Ilmariseen tulleessa hakemuksessa oli koronaviruksen aiheuttama jälkitila. Hakijoilla oli lisäksi monia vakavalle koronavirusinfektiolle altistavia perussairauksia, ja hakijat olivat iältään keskimäärin lähellä eläkeikää. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin pitkittyneen koronataudin vuoksi neljälle henkilölle. Näistä yksi oli pysyvä työkyvyttömyyseläke.

– Ilmarisessa hakemusmäärät ovat olleet niin pieniä, että niiden perusteella on vaikea ennustaa tarkasti koronan aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden kehitystä tulevaisuudessa. Uskon kuitenkin, että tänä vuonna hakemusmäärät tulevat kasvamaan, toteaa Halonen.

Toinen perättäinen koronavuosi haastoi työkykyä – seuraukset selvillä vasta myöhemmin 

– On vaikea analysoida, mikä tilastoissa on koronan vaikutusta ja mikä ei. On kuitenkin epätodennäköistä, että suomalaisten terveys ja työkyky olisi kohentunut korona-aikana näin merkittävästi, mitä työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutushakemustilastot meille kertovat. Poikkeuksellinen korona-aika on mahdollisesti aiheuttanut monenlaisia terveysongelmia ja -haasteita, joiden vaikutukset työkykyyn paljastuvat vasta myöhemmin, Halonen sanoo.

– Näyttää siltä, että suomalainen työelämä ja työn tekeminen on muuttanut muotoaan koronakriisin myötä pysyvästi. Myös työkyvyn johtamisen tavat täytyy uudistaa vastaamaan niin sanottua uutta normaalia, Halonen jatkaa.