Poikkeuksellinen indeksikorotus johti eläkehakemusten tulvaan
18.1.2023 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Lähes 25 000 suomalaista haki syys-joulukuussa osittaista vanhuuseläkettä, kun vuotta aiemmin loppuvuoden hakemusmäärä oli reilut 4 000. Luvut ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreista tilastoista.
Hakemusten voimakas kasvu näkyy myös uusien eläkkeiden määrässä. Esimerkiksi joulukuussa 2022 alkoi 16 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä on kaksikymmenkertainen joulukuuhun 2021 ja 2020 verrattuna. Kaikkiaan vuoden 2022 aikana alkoi 34 600 osittaista vanhuuseläkettä, kun kahtena edellisenä vuonna eläkkeitä alkoi vuosittain noin 13 000.
Suurin osa osittaisen vanhuuseläkkeen joulukuussa valinneista oli selvästi vanhempia kuin yleensä tämän eläkkeen valitsevat. Sen seurauksena alkaneet eläkkeet olivat aiempaa suurempia.
– Joulukuussa alkanut 50 prosentin osittainen vanhuuseläke oli keskimäärin 900 euroa kuukaudessa. Se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisessä joulukuussa, toteaa Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Myös varsinaista vanhuuseläkettä haettiin viime vuonna tavanomaista enemmän. Hakemusmäärien nousu kohdistui syksyyn, mikä nosti joulukuussa alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrän kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna.
Joulukuussa alkava eläke suurempi kuin tammikuussa alkava eläke
Pääsyy loppuvuoden hakemustulvaan oli eri indeksien poikkeuksellinen vaikutus eläkkeen määrään. Jos eläke alkoi joulukuussa, se nousi heti tammikuussa eläkeindeksin verran eli 6,8 prosenttia. Jos taas eläke alkoi vasta tammikuussa, eläkkeen pohjana olevat vuosiansiot korotettiin eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakerroin nousi 3,8 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin työeläkeindeksi. Tämä johti siihen, että tammikuussa alkava eläke oli pienempi kuin joulukuussa alkava eläke.
– Yleensä palkkaindeksi nousee enemmän kuin eläkeindeksi. Nyt kävi päinvastoin, ja ero oli huomattavan suuri. Nostamalla osittaista vanhuuseläkettä joulukuussa pystyi hyödyntämään tämän työeläkeindeksin poikkeuksellisen suuren korotuksen, Kannisto sanoo.
Lisätuloilla on hintansa
Osittaisen vanhuuseläkkeen valinnut voi ottaa maksuun joko neljäosan tai puolet karttuneesta työeläkkeestään. Valtaosa etuuden valinneista ottaa maksuun puolet.
Lisätuloilla on kuitenkin hintansa, sillä osittainen eläke pienentää lopullista vanhuuseläkettä.Osittaista vanhuuseläkettä leikataan 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta ennen oman ikäluokan vanhuuseläkeikää. Poikkeuksellisessa indeksitilanteessa vuodenvaihteen indeksikorotus kuitenkin kompensoi useamman kuukauden varhennusvähennyksen leikkauksen.
– Mutta jos työntekoa jatkaa entiseen malliin ja on ottanut loppuvuodesta osittaisen vanhuuseläkkeen, kokonaisveroaste nousee. Verottaja kiittää lisätuloista nostamalla veroprosenttia. Silloin on hyvä muistaa, että osittaisen vanhuuseläkkeen voi myös perua kolmen kuukauden aikana, Kannisto muistuttaa.
Indeksit pähkinänkuoressa
- Työeläkkeisiin vaikuttaa kaksi indeksiä: työeläkeindeksi ja palkkakerroin.
- Työeläkeindeksillä korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Palkkakertoimella taas muutetaan eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle.
- Molemmat indeksit tarkistetaan vuosittain tammikuussa. Työeläkeindeksi nousi vuoden alussa 6,8 prosenttia ja palkkakerroin 3,8 prosenttia. Työeläkeindeksin suuri korotus johtuu korkeasta inflaatiosta.
Esimerkki indeksien vaikutuksesta: vanhuuseläkkeelle joulukuussa vai tammikuussa?
- Esimerkkihenkilö täytti vanhuuseläkeikänsä marraskuussa 2022, ja hänen eläkekarttumansa joulukuun 2022 alussa oli 1 500 euroa. Hän ei työskentele eläkkeellä. Jos henkilö jäi vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, hän sai tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen eläkkeensä on 1 602 euroa/kk.
- Jos henkilö teki töitä vielä joulukuun, ja jäi vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotettiin hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Esimerkkihenkilön palkka oli 3 000 euroa/kk, jolloin hänen alkava työeläkkeensä tammikuussa oli 1 567 euroa/kk.
- Joulukuussa eläkkeelle jäänyt esimerkkihenkilö sai 35 euroa enemmän kuukausieläkettä. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 420 euroa.
Lisätietoa
Työeläke.fi – Työeläkeindeksiin poikkeuksellisen suuri 6,8 % korotus
Työeläke.fi – Indeksit turvaavat eläkkeen määrää
Työeläke.fi – Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme