Poikkeuksellinen indeksikorotus johti eläkehakemusten tulvaan
18.1.2023 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote

Lähes 25 000 suomalaista haki syys-joulukuussa osittaista vanhuuseläkettä, kun vuotta aiemmin loppuvuoden hakemusmäärä oli reilut 4 000. Luvut ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreista tilastoista.
Hakemusten voimakas kasvu näkyy myös uusien eläkkeiden määrässä. Esimerkiksi joulukuussa 2022 alkoi 16 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä on kaksikymmenkertainen joulukuuhun 2021 ja 2020 verrattuna. Kaikkiaan vuoden 2022 aikana alkoi 34 600 osittaista vanhuuseläkettä, kun kahtena edellisenä vuonna eläkkeitä alkoi vuosittain noin 13 000.
Suurin osa osittaisen vanhuuseläkkeen joulukuussa valinneista oli selvästi vanhempia kuin yleensä tämän eläkkeen valitsevat. Sen seurauksena alkaneet eläkkeet olivat aiempaa suurempia.
– Joulukuussa alkanut 50 prosentin osittainen vanhuuseläke oli keskimäärin 900 euroa kuukaudessa. Se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisessä joulukuussa, toteaa Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Myös varsinaista vanhuuseläkettä haettiin viime vuonna tavanomaista enemmän. Hakemusmäärien nousu kohdistui syksyyn, mikä nosti joulukuussa alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrän kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna.
Joulukuussa alkava eläke suurempi kuin tammikuussa alkava eläke
Pääsyy loppuvuoden hakemustulvaan oli eri indeksien poikkeuksellinen vaikutus eläkkeen määrään. Jos eläke alkoi joulukuussa, se nousi heti tammikuussa eläkeindeksin verran eli 6,8 prosenttia. Jos taas eläke alkoi vasta tammikuussa, eläkkeen pohjana olevat vuosiansiot korotettiin eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakerroin nousi 3,8 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin työeläkeindeksi. Tämä johti siihen, että tammikuussa alkava eläke oli pienempi kuin joulukuussa alkava eläke.
– Yleensä palkkaindeksi nousee enemmän kuin eläkeindeksi. Nyt kävi päinvastoin, ja ero oli huomattavan suuri. Nostamalla osittaista vanhuuseläkettä joulukuussa pystyi hyödyntämään tämän työeläkeindeksin poikkeuksellisen suuren korotuksen, Kannisto sanoo.
Lisätuloilla on hintansa
Osittaisen vanhuuseläkkeen valinnut voi ottaa maksuun joko neljäosan tai puolet karttuneesta työeläkkeestään. Valtaosa etuuden valinneista ottaa maksuun puolet.
Lisätuloilla on kuitenkin hintansa, sillä osittainen eläke pienentää lopullista vanhuuseläkettä.Osittaista vanhuuseläkettä leikataan 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta ennen oman ikäluokan vanhuuseläkeikää. Poikkeuksellisessa indeksitilanteessa vuodenvaihteen indeksikorotus kuitenkin kompensoi useamman kuukauden varhennusvähennyksen leikkauksen.
– Mutta jos työntekoa jatkaa entiseen malliin ja on ottanut loppuvuodesta osittaisen vanhuuseläkkeen, kokonaisveroaste nousee. Verottaja kiittää lisätuloista nostamalla veroprosenttia. Silloin on hyvä muistaa, että osittaisen vanhuuseläkkeen voi myös perua kolmen kuukauden aikana, Kannisto muistuttaa.
Indeksit pähkinänkuoressa
- Työeläkkeisiin vaikuttaa kaksi indeksiä: työeläkeindeksi ja palkkakerroin.
- Työeläkeindeksillä korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Palkkakertoimella taas muutetaan eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle.
- Molemmat indeksit tarkistetaan vuosittain tammikuussa. Työeläkeindeksi nousi vuoden alussa 6,8 prosenttia ja palkkakerroin 3,8 prosenttia. Työeläkeindeksin suuri korotus johtuu korkeasta inflaatiosta.
Esimerkki indeksien vaikutuksesta: vanhuuseläkkeelle joulukuussa vai tammikuussa?
- Esimerkkihenkilö täytti vanhuuseläkeikänsä marraskuussa 2022, ja hänen eläkekarttumansa joulukuun 2022 alussa oli 1 500 euroa. Hän ei työskentele eläkkeellä. Jos henkilö jäi vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, hän sai tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen eläkkeensä on 1 602 euroa/kk.
- Jos henkilö teki töitä vielä joulukuun, ja jäi vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotettiin hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Esimerkkihenkilön palkka oli 3 000 euroa/kk, jolloin hänen alkava työeläkkeensä tammikuussa oli 1 567 euroa/kk.
- Joulukuussa eläkkeelle jäänyt esimerkkihenkilö sai 35 euroa enemmän kuukausieläkettä. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 420 euroa.
Lisätietoa
Työeläke.fi – Työeläkeindeksiin poikkeuksellisen suuri 6,8 % korotus
Työeläke.fi – Indeksit turvaavat eläkkeen määrää
Työeläke.fi – Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


