Poikkeusvuosi vähensi headhuntausta – johtaja rekrytoidaan yhä lähes aina suorahaulla

Suorahakutoimeksiantoja eli niin sanottua headhuntausta tehtiin Suomessa 69 miljoonan euron arvosta vuonna 2020. Pudotusta edellisvuoteen oli koko alan osalta noin 11 prosenttia.

Vielä kaksi vuotta aiemmin, vuonna 2018, suorahakutoimeksiantoja tehtiin yli 80 miljoonan euron arvosta, ja markkina oli kasvussa. Vuonna 2019 kasvu taittui ja markkinan koko oli 4 prosenttia edellisvuotta pienempi, eli tuolloin alkanut lasku on jatkunut.

“Koronan vaikutus talouteen ja sitä kautta rekrymarkkinaan oli suuri. Tämä heijastui myös suorahakuun. Suurinta laskua tapahtui niin sanottuja hybridihakuja tekevissä toimistoissa, jotka ovat keskittyneet asiantuntijoihin, keskijohtoon tai pienempien yritysten ylimpään johtoon. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että rekrytointien määrä yleisesti laski viime vuonna”, Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm summaa pudotuksen syitä.

Poikkeusvuoden vaikutus oli kuitenkin pienempi niiden suorahakuyritysten keskuudessa, jotka ovat keskittyneet pelkästään ylimpien johtajien suorahakuun. 

“Tämä johtunee siitä, että johtajien tai avaintekijöiden löytäminen on entistä kriittisempää kriisitilanteissa. Siksi heikompi taloustilanne vaikutti vähemmän ylimpien johtajien rekrytointiin”, Grönholm uskoo.

Suorahakumarkkinan kehitys selviää Duunitorin ylläpitämästä Suorahakuyritykset-listauksesta, johon on koottu suorahakupalveluja tarjoavat Suomessa toimivat yritykset. Suorahakua tekevien yritysten tiedot on kerätty julkisista tilinpäätöstiedoista ja yrityksiltä itseltään. Vuosittainen markkinakooste julkaistiin nyt kahdeksatta kertaa. 

Hybridihaku koko ajan suositumpi

Suorahakua saatetaan käyttää nykyisin lähes kaiken tasoisiin tehtäviin, mutta eniten sitä hyödynnetään silloin, kun on tarve löytää spesifiä osaamista. Lääkäreitä ja it-osaajia on haettu suorahaulla jo pitkään, ja esimerkiksi pörssiyhtiöiden ylintä johtoa etsitään hyvin harvoin ilmoitushaulla.

Samalla suorahaku on asiantuntijoiden mukaan ”arkipäiväistynyt”, mikä tarkoittaa sitä, että yhä useampi voi saada puhelun suorahakukonsultilta eli headhunterilta. Niin sanottu hybridihaku on jatkuvasti yleistymässä ja sitä tekee kaksi kolmasosaa suorahakuyrityksistä.

“Suorahaku on hyvin tehokas tapa tavoittaa haluttu osaaja, mutta toisaalta hyvin tehtynä se myös vie paljon aikaa ja se on myös melko kallista. Yleensä tehokkain lopputulos tulee kun yhdistetään työpaikkailmoitusten markkinointi ehdokkaiden suoraan kontaktointiin. Tällöin iso osa potentiaalisista passiivisista työnhakijoista saadaan kiinni ilmoittamalla sopivissa kanavissa ja toisaalta loppuosa voidaan kontaktoida esimerkiksi puhelimitse tai LinkedInissä”, Grönholm sanoo.

Headhunterilta yhteydenoton saava työntekijä on usein imarreltu siitä, että oma osaaminen kiinnostaa. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että suorahakuprosessissa on aina mukana joukko muitakin ehdokkaita. 

“Pitää myös huomioida, että suorahaku- tai headhuntaus-termiä käytetään hyvin kirjavasti. Suorahaku tarkoittaa määritelmällisesti sitä, että ehdokkaita etsitään vain suoraan kontaktoiden. Samaan aikaan monet headhunterit käyttävät suorahakua vain yhtenä menetelmänä tehokkaan ilmoittamisen rinnalla. Tässä on kyse hyvin eri prosessista”, Grönholm muistuttaa.

Korona toi aiempaa enemmän hajontaa alalle

Suorahakumarkkinan tutkimuksesta käy ilmi suomalaisten suorahakuyritysten laaja kirjo – Suomessa toimii yhteensä 151 yritystä, jotka ilmoittavat tekevänsä suorahakua. Näistä yrityksistä 54 tekee ainoastaan suorahakua rekrytointien toimeksiannoissaan. Lopuille kahdelle kolmasosalle yrityksistä suorahaku on vain yksi toiminnan osa-alue.

Korona-aika on vaikuttanut eri tavalla eri tyyppisiin toimijoihin ja se teki myös suorahakumarkkinan kokonaisarvion laatimisesta tavallista haastavampaa.

“Listan yritysten välillä on nähtävissä normaalia enemmän hajontaa tuloksissa. Yrityskohtaiset muutokset viime vuoteen verrattuna vaihtelevat huomattavasti sekä suorahaun määrässä että kokonaisliikevaihdossa”, sanoo Duunitorin suorahaun asiantuntija Tuula Kaukoranta.

“​​Listan kärjessä on edelleen perinteisiä, puhtaasti ylimmän johdon suorahakuun keskittyneitä yrityksiä. Näiden rinnalle on noussut viime vuosina myös laajemmin erilaisia rekrytointiin liittyviä palveluita tarjoavia toimijoita, joilla suorahaku muodostaa entistä merkittävämmän osan palvelutarjonnasta.”

Osaajapula lisää suorahaun tarvetta

Asiantuntijat uskovat monia aloja vaivaavan osaajapulan lisäävän suorahaun tarvetta. Ilmiö näkyy jo esimerkiksi lääkäreiden sekä it-alan rekrytoinneissa. Tällä hetkellä osaajapula kurittaa muun muassa kaupan alaa, ravintola-alaa, sosiaali- ja terveysalaa, rakennusalaa sekä logistiikka-alaa.

Korona-ajan jälkeiset talousnäkymät ovat hyvät, ja talouskasvu vaikuttaa positiivisesti myös suorahakumarkkinaan, uskoo Thomas Grönholm. 

“Vuonna 2021 suorahakumarkkina kasvaa varmasti jälleen yli 80 miljoonan euron. Ala monipuolistuu ja uudenlaisia toimijoita tulee markkinoille. Johdon suorahaku tulee puolestaan säilymään vielä melko perinteisenä.”

Laajassa kuvassa rekrytointialalla suorahakua ei voi täysin erottaa muusta rekrytoinnista ja työnantajan brändityöstä.

“Moderni rekrytointi sisältää niin pitkäjänteistä työnantajakuvan kehittämistä, aktiivista ilmoitusten kampanjointia kuin myös suorahakua. Kyse on lopulta siitä, että yritysten täytyy osata houkutella oikeat osaajat töihin eri tavoilla”, Grönholm tiivistää.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä! Tutustu myös Duunitorin kaikille avoimeen työmarkkinapalveluun, joka kertoo esimerkiksi, mitkä alat kiinnostavat hakijoita ja millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja.