Polku yrittäjyyteen ja korkeakoulutukseen alkaa varhain – lapsuudenaikaiset tekijät yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä
Lapsuudenaikaiset sosiaaliset investoinnit, kuten panostukset koulutukseen sekä kasvuympäristön asenneilmasto, muovaavat tulevaa työuraa. Varhaislapsuudessa äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen ennustaa päätymistä yrittäjän tai korkeakoulutetun uralle. Maanviljelijäperheessä kasvaminen ennustaa yrittäjyyttä ja oma hyvä koulumenestys korkeakoulutusta.
Tiedot selviävät Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteisestä tutkimuksesta. Tutkittavana oli lähes 6 500 vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntynyttä henkilöä, jotka vastasivat laajaan kyselyyn 46-vuotiaana.
Tutkittavia pyydettiin listaamaan kaikki vuotuiset roolinsa opiskelijana, palkkatyössä, yrittäjänä, työttömänä ja perhe- tai muulla vapaalla 16–45 vuoden iässä.
Vastauksista mallinnettiin trajektorianalyysiksi kutsutulla menetelmällä keskenään mahdollisimman samanlaisia ja samalla toisistaan poikkeavia työurapolkuja. Työurien yhteyksiä lapsuusajan tekijöihin sekä seurannan lopussa elämäntilanteeseen ja työhyvinvointiin tutkittiin useilla tilastollisilla malleilla.
Tutkimuksessa tunnistettiin viisi erilaista työuratyyppiä, jotka nimettiin perinteisten työntekijöiden, korkeakoulutettujen, yrittäjien, viivästyneesti työllistyneiden ja epävakaiden työurien työuratyypeiksi.
Yrittäjät ja korkeasti koulutetut voivat työssään parhaiten
Työhyvinvointi 46 vuoden iässä oli parhaalla tasolla korkeakoulutetuilla sekä yrittäjillä ja heikointa epävakaalla työuralla olleilla.
“Työrooleihin panostamisen ja työhyvinvoinnin yhteyttä on aiemmin tutkittu vain työpaikkojen tasolla. Nyt tutkimme asiaa ensimmäistä kertaa väestötasolla ja syntymästä keski-ikään ulottuvassa seurannassa. Aineistomme kattoi kaikki työelämän ammatti- ja toimialat”, kertoo työ- ja terveyspsykologian dosentti Ellen Ek Oulun yliopistosta.
”Työuratutkimuksissa ei ole myöskään aiemmin eroteltu palkkatyötä ja yrittäjyyttä. Tämän jaottelun sisällyttäminen käyttämäämme menetelmään on alan tutkimuksessa uusi avaus ja auttoi tunnistamaan huippukiinnostavan yrittäjien työurapolun”, lisää työterveyshuollon professori (ma.) Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta.
”Työstressin kehittymistä on tutkittu paljonkin. Tämä tutkimus katsoo sen sijaan työn myönteisiä puolia ja tuottaa uutta tietoa psykologisten voimavarojen kehittymisestä elämänkulun aikana”, painottaa Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro.
Tutkijat käyttivät työhyvinvoinnin mittaamiseen kuutta vakiintunutta mittaria: työtyytyväisyyttä, elämään tyytyväisyyttä, eläkeajatusten puuttumista, työn imua, työn henkilökohtaista merkitystä sekä työn hallintaa.
Työtyytyväisyys, työn henkilökohtainen merkitys ja työn hallinta olivat korkeimpia yrittäjillä. Myös korkeakoulutetun uralla olevat ilmaisivat korkeaa työtyytyväisyyttä, työn hallintaa sekä yleistä tyytyväisyyttä elämään.
Vähiten tyytyväisiä työhönsä ja elämäänsä olivat he, joiden työura oli ollut epävakaa. Heitä paremmin voivat kaikki muut, myös viivästyneesti työllistyneet.
Erot työtyytyväisyydessä työuratyyppien välillä olivat suurempia miehillä kuin naisilla.
”Myönteisenä voimavarana tunnetun työn imun kokemus oli yleistä kaikenlaisten työurien jälkeen, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että työn imu on yhteydessä nykyisiin työolosuhteisiin. Sitä siis voi ja tulee vahvistaa työurasta riippumatta”, lisää Ek.
”Keski-ikäisten työhyvinvoinnin ymmärtäminen on avain kestävien työurien tukemiseen. Seuraavaksi selvitämme tunnistamiemme työuratyyppien yhteyksiä terveyden rakentumiseen laajemmin”, Ala-Mursula sanoo.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä elämänkulkututkimukseen keskittyvässä Advances in Life Course Research -julkaisusarjassa.
Tutkimusta rahoittivat Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö sekä Suomen Akatemian Positiivinen mieli -tutkimushanke.
---
Tutkimusartikkeli: Ek E, Ala-Mursula L, Velazquez RG, Tolvanen A, Salmela-Aro K, Employment trajectories until midlife associate with early social role investments and current work-related well-being, Advances in Life Course Research (2021), doi: https://doi.org/10.1016/j.alcr.2020.100391
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Työ- ja terveyspsykologian dosentti Ellen Ek, Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, puh. 0400 599 898, ellen.ek@expertise.inet.fi
Työterveyshuollon ma. professori Leena Ala-Mursula, Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, puh. 040 672 4189, leena.ala-mursula@oulu.fi
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto, puh. 050 415 5283,
katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ryhtyvät kehittämään kaivosalan koulutusta Pyhäsalmen kaivosalueella5.3.2021 11:05:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ovat sopineet tekevänsä koulutusyhteistyötä Pyhäsalmen kaivosalueella Pyhäjärvellä. Osapuolet tulevat hyödyntämään koulutustarkoitukseen Pyhäsalmen kaivoksen aluetta, jossa varsinainen maanalainen kaivostoiminta on päättymässä 2021 vuoden aikana. Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin perusmetallikaivos (1400 m) ja sisältää yli 100 km pitkän kaivostunneliverkoston ja soveltuu erityisen hyvin kaivostekniikan ja maanalaisen rakentamisen koulutustarpeisiin. Nyt julkistetussa hankkeessa haetaan laajaa opiskelijapohjaa lukio-opiskelijoista aina yliopistotasoiseen tutkimukseen.
Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus3.3.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotaudin ajatellaan olevan lähinnä vanhemman väestön sairaus mutta sen merkitys myös nuoremmilla ihmisillä on ymmärretty. Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sepelvaltimotaudin yleisyyttä ja ruumiinavauslöydöksiä alle 50-vuotiailla sydänperäisen äkkikuoleman uhreilla. 44 % alle 50-vuotiaiden sydänperäisistä äkkikuolemista johtui sepelvaltimotaudista.
Reipas liikkuminen ja istumisen vähentäminen pienentävät ikääntyneiden diabetesriskiä26.2.2021 05:00:00 EET | Tiedote
Reipas liikkuminen ja paikallaanolon vähentäminen parantavat ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa ja vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, vastikään julkaistu tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella on tärkeää kannustaa myös ikääntyneitä välttämään paikallaanoloa ja lisäämään reipasta liikkumista sokeriaineenvaihdunnan tehostamiseksi.
Uusi tutkijasukupolvi tutkii muuttuvaa maailmaa ja sopeutumista muutoksiin24.2.2021 13:00:00 EET | Tiedote
EU:n rahoittama Marie Skłodowska-Curie projekti "Uutuuden legitimointi ja muutoksen johtaminen EU:ssa" antaa viidelletoista tohtorikoulutettavalle mahdollisuuden myötävaikuttaa Euroopan taloudelliseen, sosiaaliseen, poliittiseen ja teknologiseen kasvuun. Hankkeen koko on 4,3 miljoonaa euroa ja sen virallinen nimi on Legitimation of Newness and Its Impact on EU Agenda for Change (LNETN).
Naisten päivä 8.3: Naiset luovat tulevaisuuden teknologioita ja kestävämpää maailmaa24.2.2021 09:25:36 EET | Tiedote
ICT-alat tarvitsevat naisten kykyjä ja osaamista enemmän kuin koskaan. Monimuotoinen ympäristömme tarvitsee säilyäkseen uusia teknologisia ratkaisuja ja uusia osaajia. Naisten päivän 8.3. lähestyessä esittelemme tekniikan alan tutkimustyötä tekeviä ja alaa opiskelevia naisia Oulun yliopistossa.
Iltavirkut kokevat työkykynsä aamuvirkkuja heikommaksi24.2.2021 05:00:00 EET | Tiedote
Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 pohjautuva Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on selvitetty yksilöllisen kronotyypin yhteyttä työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
Väitös: Tulostettavaan elektroniikkaan uusia painomenetelmiä23.2.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Pauliina Vilmi tutki väitöstyössään, kuinka painomenetelmiä voidaan soveltaa optiikan ja elektroniikan komponenttien valmistukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme