Polttaako vai kylmeneekö toimiston lämpökartalla? Tekoäly auttaa organisaation työntekijöitä kommunikoimaan paremmin

Uusi menetelmä koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä tunnistetaan ja analysoidaan vuorovaikutustilanteita henkilöiden yksityisyyttä suojaten. Toisessa vaiheessa vuorovaikutustilanteet visualisoidaan organisaation fyysisissä toimitiloissa. Organisaation vuorovaikutuskulttuuria ja tilojen toimivuutta analysoidaan vuorovaikutustilanteiden ja niihin osallistuvien organisaation jäsenten määrän sekä vuorovaikutustilanteiden sijoittumisella toimitiloihin.

Puheentunnistuksessa hyödynnetään MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) kehitettyä avoimen lähdekoodin teknologiaa, jonka tunnistustarkkuutta jatkokehitettiin tekoälyratkaisun avulla hankkeen aikana.

Visualisoinnin avulla voidaan tarkastella missä, kuinka paljon ja kuinka monimuotoisia vuorovaikutustilanteita organisaation tiloissa tapahtuu, sekä interaktiivisesti aikajanalla siirtyen niiden sijoittumista tarkastellulle ajanjaksolle. Visualisointiin käytettävää dataa tunnistetusta puheesta voidaan hyödyntää koostettuna myös organisaation vuorovaikutuskulttuurin arvioimisessa. Esimerkiksi siinä, kuinka tasapuolisesti puheenvuorot kokoustilanteessa jakaantuvat tai puhutaanko vuorovaikutustilanteissa toisten päälle.

– Haluamme ymmärtää työn ytimessä olevaa vuorovaikutusta yhä paremmin. Tutkimusyhteistyö vauhdittaa omalta osaltaan mahdollisuuksiamme auttaa asiakkaitamme toimimaan yhä vaikuttavammin. Loppuvuodesta 2021 julkaisemme tutkimusyhteistyöhön pohjautuvan, vuorovaikutuksen mittaamiseen kehitetyn Sanoin-mobiilisovelluksen, riemuitsee toimitusjohtaja Sini Norta Workspace Oy:stä.

Yksityisyyden suojaaminen on ollut menetelmää kehitettäessä ensisijaisen tärkeää

Puheentunnistuksessa käytetty teknologia on rajoitettu siten, että puheen tallentaminen ei ole teknisesti mahdollista. Lisäksi on huomioitu erityisesti se, että puhujia tai heidän tarkkaa sijaintiaan ei ole mahdollista analyysista tai visualisoinnista tunnistaa.

Puheentunnistusta, sen analyysimenetelmiä ja visualisointia kehitettäessä hyödynnettiin Jyväskylän yliopistossa kehitettyä luotettavien tekoälyjärjestelmien kehittämiseen rakennettua ECCOLA-menetelmää.

– Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että tekoälylle löytyy uusia ja mielekkäitä käyttötarkoituksia, joista hyötyvät sekä yritykset että työntekijät, iloitsee tutkimushankkeen vastuullinen johtaja informaatioteknologian tiedekunnan professori Pekka Abrahamsson.

Tutkimushanke on toteutettu osana yhdysvaltalaista Centre for Visual and Decision Informatics (CVDI) tutkimuskeskusta. Suomessa tutkimusta rahoittaa Business Finland. Tutkimushankkeeseen osallistuivat Jyväskylän yliopistosta lisäksi projektitutkijat Teemu Autto, Mikael Ovaska, Joonas Uusnäkki, Antti Kariluoto, Joni Kultanen ja Joonas Himmanen.