POP Pankin ensi vuoden ennuste on viennin ja yrittämisen osalta positiivinen; hintojen nousu pysyy kokonaisuudessaan parissa prosentissa

POP Pankki ennustaa ensi vuoden bruttokansantuotteen prosentuaalisen muutoksen olevan 2,6 prosenttia ja inflaation 2 prosenttia. 12 kuukauden korkoprosentin arvioidaan laskevan +0,5 prosentista -0,3 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan 6,8 prosenttiin.

”Inflaatio on puhututtanut erityisesti tänä syksynä, kun on seurattu, lähteekö tietyissä tuoteryhmissä nähdyt hintojen nousut yleistymään. Uskomme, että palkkojen ennustettu nousu, työvoimapula ja hintojen nousu alkavat näkyä eri hinnoissa voimakkaammin ensi vuoden aikana. Toisaalta energian, raaka-aineiden ja kuljetusten hinnat kääntynevät laskuun, kun tuotannon ongelmat helpottuvat ja kysyntä normalisoituu. Arvioimme, että inflaatio pysyy ensi vuonnakin parissa prosentissa. Viennin osalta näkymät jatkuvat myönteisinä. Korot pysynevät negatiivisena tukien osaltaan talouden elpymistä”, summaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.

Hintojen nousun arvioidaan olevan samaa luokkaa kuin tänä vuonna

Talous on toipunut koronakriisistä ripeästi ja toipuminen jatkuu myös ensi vuonna. Koronavarianttien ilmaantuvuuden lisäksi talouskasvua kuitenkin hidastavat tuotannon pullonkaulat. Varianttien vaikutuksia talouteen pienentää Suomen tähän asti kartuttama kokemus hallita virusta ja sen terveysvaikutuksia sekä aiempaa paremmat välineet mahdollistaa talouselämän jatkuminen rajoituksista huolimatta.

Inflaation on kiihtynyt loppuvuotta kohti selvästi. Lokakuussa kuluttajahinnat olivat yli kolme prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Osittain nousu selittyy koronakuopasta palautumisella, kun taas komponenttipulan vaikutus näkyy puolestaan elektroniikan ja autojen hinnoissa. Bensan ja sähkön hintojen noustessa yleiseen keskusteluun vähemmälle huomiolle jääneet viestinnän hinnat ovat nousseet kaikkien eniten aiempaan hintakehitykseen verrattuna.

Koko korona-ajan keskimääräinen inflaatio on edelleen alle Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen. Kustannusten nousu ja kysynnän lisääntyminen alkavat kuitenkin näkyä myös muissa hinnoissa voimakkaammin ensi vuoden aikana. Hintojen nousu heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja lisää korkojen nousun todennäköisyyttä. Hintojen noususta huolimatta kulutus kasvaa, koska työllisyys paranee ja myös palkat nousevat enemmän kuin mihin viime vuosina on totuttu. Kokonaisuudessaan POP Pankki arvioi, että hintojen nousu on noin samaa luokkaa kuin tänäkin vuonna, noin kaksi prosenttia.

Voimakas kysyntä näkyy Suomen viennissä ja tukee monen yrittäjän tulojen kasvua

Talouden toipuminen ja voimakas kysyntä maailmalla näkyvät Suomen viennissä ja investoinneissa. Erityisesti viennin arvo on ollut voimakkaassa kasvussa, koska Suomen vientituotteiden hinnat ovat nousseet. Kysyntä jatkuu maailmalla edelleen voimakkaana, vaikka omikron sitä hidastaisikin alkuvuonna.

Teollisuus vastaa kysynnän kasvuun investoimalla. Investointeja hillitsee kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus. Jo nyt avoimien työpaikkojen määrä on selvästi suurempi kuin ennen koronaa, vaikka työvoimavaltaisten palvelualojen toipuminen on vielä kesken.

Korona vaikutti yrittäjiin eri tavoin. Osan saattaessa joutua jopa lopettamaan, osa teki ennätyskasvun. Yrittäjien tulokehityksessä odotetaan tapahtuvan selvä käänne parempaan tänä vuonna, kun rajoitusten poistuminen on palauttanut monen yrittäjän toimeentulon. Ensi vuonna talouden toipuminen koronasta tukee edelleen yrittäjien tulokehitystä, mutta toisaalta nousevat palkat heikentävät yrittäjien tulojen kasvua.

Tuotantopanosten voimakas hinnan nousu ja heikko satovuosi yhdessä pienentävät yrittäjille jäävää tuloa. Erityisesti viljanviljelyn tuotot pienentyvät voimakkaasti. Lannoitteiden hinnat ovat ennätyksellisen korkealla ja hintataso säilyy tavanomaista korkeammalla myös ensi satokaudelle mentäessä. Lisäksi rehujen, energian ja rakentamisen hinnat rasittavat erityisesti kotieläntilojen kannattavuutta. Kustannusten nousun siirtäminen tuottajahintoihin on hidasta, mikä näkyy syksyn ja tulevan talven aikana vaikeina maatilojen taloustilanteina. Kustannusten nousu syö markkinatuottoja ja yrittäjätulon lasku jatkuu ensi vuonna.