Oulun yliopisto

Porolaidunnuksen poistaminen ei juurikaan vaikuta mäntymetsän maaperän ja varpujen ravinnetilaan

Jaa

Koillismaalla Oulangalla tehty tutkimus selvitti, miten pitkäaikainen porolaidunnuksen poisto vaikuttaa mäntymetsän maaperään ja aluskasvillisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että porojen poisaitaaminen yhdistyi sammalpeitteen paksuuntumiseen, joka puolestaan kytkeytyi hienovaraisiin muutoksiin maaperän ravinnekierrossa. Kasvillisuuden ravinnetalous pysyi kuitenkin muuttumattomana.

Aidatun alueen ja laidunnetun alueen välinen ero jäkäläpeitteessä. Kuva: Maria Väisänen
Aidatun alueen ja laidunnetun alueen välinen ero jäkäläpeitteessä. Kuva: Maria Väisänen

Porolaidunnus vaikuttaa laajalti pohjoiseen ympäristöön, ja jo pitkään tunnettu ilmiö on voimakkaan porolaidunnuksen aiheuttama jäkälikköjen katoaminen erityisesti talvilaidunalueilla. Vastaavasti aitauskokeet ovat osoittaneet jäkälikköjen kyvyn palautua laidunnuksesta. Tähän mennessä vähemmän on selvitetty sitä, miten muut ekosysteemin ominaisuudet muuttuvat porolaidunnuksen loppuessa. Esimerkkejä keskeisistä toiminnoista ovat maaperän ravinnevarastot ja -kierrot, jotka määrittävät kasvillisuuden tuottavuutta ja esimerkiksi metsien kykyä sitoa hiiltä itseensä.

Hiljattain julkaistu tutkimus Plant and soil nitrogen in oligotrophic boreal forest habitats with varying moss depths: does exclusion of large grazers matter? osoitti, että tyypillisten metsän kenttäkerroksen kasvilajien, mustikan, puolukan ja männyn taimien, lehtien typpipitoisuus tai typen raskaan isotoopin osuus ei reagoinut lainkaan 24 vuotta jatkuneeseen porolaidunnuksen poistoon.

”Myös aiemmat toisistaan riippumattomat tutkimukset poronhoitoalueelta ovat osoittaneet porolaidunnuksen poistolla olevan vain heikkoja vaikutuksia metsäisillä laidunalueilla”, sanoo päätutkijana toiminut tutkijatohtori Maria Väisänen Oulun yliopistosta. ”Julkaisemamme tulokset tukevat siten käsitystä, ettei isoilla laiduneläimillä välttämättä ole kovin voimakkaita vaikutuksia vähäravinteisten mäntymetsien ravinnekiertoon siitäkään huolimatta, että muutokset jäkäliköissä ovat silmin nähtäviä.”

Tutkimuksessa kerättiin kasvi- ja maaperänäytteitä mäntymetsän valo- ja varjohabitaateista eli elinympäristöistä, jolloin saatiin myös yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten metsän luontainen habitaattivaihtelu vaikuttaa ravinnekiertoon suhteessa porolaidunnukseen poistoon.

”Havaintomme osoittavat, että luontainen vaihtelu jäkälävaltaisten valohabitaattien ja varpuvaltaisten varjohabitaattien välillä on huomattavasti voimakkaampi ravinnekiertoja säätelevä tekijä kuin porolaidunnus”, sanoo tutkimushankkeen johtaja, professori Jeffrey Welker Oulun yliopistosta ja Arktisesta yliopistosta.

Tutkimuksen uudempi löydös oli se, että sammalpeite paksuni jopa 80 prosenttia porolaidunnuksen loputtua. Sammalilla on hyvin keskeinen rooli pohjoisten ekosysteemien toiminnassa, sillä ne vaimentavat maaperän lämpötilavaihteluita ja sitovat kosteutta, mitkä puolestaan vaikuttavat maaperän typen kiertoon. Sammalpeitteen paksuneminen yhdistyikin lisääntyneeseen humuksen typpipitoisuuteen ja erityisesti epäorgaaninen typpi lisääntyi mineraalimaakerroksessa.

”Jäkälävaikutusten lisäksi olisikin syytä laajentaa tutkimusta myös sammaliin, kun selvitetään porojen vaikutuksia erilaisiin ekosysteemipalveluihin”, ehdottaa Maria Väisänen.

Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön tutkijatohtorit Maria Väisänen ja Hannah Bailey, professori Jeffrey M. Welker sekä Norjan Arktisen yliopiston UiT:n tutkijatohtori Maria Tuomi. Työ toteutettiin käyttäen Oulangan tutkimusaseman tutkimusinfrastruktuuria EcoClimate, jossa poron talviaikainen laidunnus kuivalla mäntykankaalla on estetty vuodesta 1994 lähtien. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu Oecologia-tiedelehdessä.

Tutkimusartikkeli: Väisänen M et al. Plant and soil nitrogen in oligotrophic boreal forest habitats with varying moss depths: does exclusion of large grazers matter?". Oecologia 2021. Linkki artikkeliin: DOI: 10.1007/s00442-021-04957-0

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Maria Väisänen, Oulun yliopiston, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, puh. 040 5416 146, sähköposti: Maria.Vaisanen@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Aidatun alueen ja laidunnetun alueen välinen ero jäkäläpeitteessä. Kuva: Maria Väisänen
Aidatun alueen ja laidunnetun alueen välinen ero jäkäläpeitteessä. Kuva: Maria Väisänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Pohjoisen kaupungit näyttävät palautuvan koronapandemiasta hyvin14.6.2021 09:58:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia on ollut ennen kaikkea terveyskriisi, mutta sen vaikutukset ovat heijastuneet laajasti myös yhteiskunnan muille osa-alueille. Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kaupungit näyttävät palautuvan pandemiasta hyvin osittain siksi, että julkinen sektori on niissä kansallista tasoa suurempi työllistäjä. Yksityisen sektorin työpaikat ovat osoittautuneet turvattomammiksi kriisin aikana.

Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston arkeologit vahvistivat uusin menetelmin, että Levänluhtaan haudatut aikuiset olivat pääasiassa naisia. Aiemmat tulkinnat levänluhtalaisten erityisestä pienikokoisuudesta naisten kohdalla voitiin kumota. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.

Suomi ja Japani sopivat 6G-teknologiayhteistyöstä8.6.2021 11:57:26 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston koordinoima 6G Flagship -tutkimusohjelma ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön Beyond 5G -konsortio ovat tänään allekirjoittaneet keskinäistä 6G-teknologiayhteistyötä koskevan asiakirjan. Yhteistyösopimus (MoU - memorandum of understanding) julkaistiin japanilaisen talousmedia The Nikkein ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön järjestämän Global Digital Summitin yhteydessä Tokiossa.

Mediakutsu: Älykkään maatalouden teknologioita testataan Saarijärven Biotalouskampuksella8.6.2021 06:59:30 EEST | Kutsu

Maaseudun täydentäviä tietoliikenneverkkoratkaisuja ja älymaatalouden teknologioita testataan Biotalouskampuksella Saarijärven Tarvaalassa viikon ajan ma 21.6. alkaen. Oulun yliopiston koordinoima PRIORITY-tutkimushanke järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) tiloissa Tarvaalassa tilaisuuden, jossa testataan kenttäolosuhteissa tässä vaiheessa saavutettuja tutkimustyön tuloksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme