Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ovat nousseet maltillisesti

Jaa

HUOM. EMBARGO 14.6.2019 KLO 00:01 Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien vuosipalkat ovat kehittyneet hyvin samansuuntaisesti yleisen palkkakehityksen kanssa. Vuoteen 2015 verrattuna toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat ovat nousseet keskimäärin 5,6 prosenttia, kun samanaikaisesti palkansaajien nimellisansiot ovat nousseet keskimäärin 4,4 prosenttia.

Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto

Palkitsemisen kokonaistaso ja -rakenne vaihtelevat suuresti pörssiyhtiöiden välillä. Suurissa pörssiyhtiöissä vuosipalkan lisäksi maksettavien kannustinpalkkioiden merkitys on huomattava, sillä ne voivat joissain yhtiöissä muodostaa jopa 80 prosentin osuuden kokonaispalkitsemisesta.

Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin laatimasta Corporate Governance 2019 -selvityksestä, jossa on tarkasteltu pörssiyhtiöiden vuonna 2018 maksamia palkkioita. Selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkakehityksessä on suuria yhtiökohtaisia eroja ja myös palkitsemismuotojen välillä on eroja.

Vuonna 2018 toimitusjohtajien keskimääräinen kiinteä vuosipalkka oli 444.507 euroa. Keskimääräinen vuosipalkka on noussut 3,9 prosenttia edelliseen vuoteen nähden, joskin pienissä pörssiyhtiöissä nousu jäi selvästi vähäisemmäksi (1,7 prosenttia). Tilastokeskuksen seuraama yleinen ansiotason nousu viimeiseltä vuodelta oli 2,5 prosenttia*.

Keskimääräisiä palkkoja selvemmin kasvoivat erot eri yhtiöiden välillä. Vuonna 2018 toimitusjohtajien kiinteä vuosipalkka vaihteli yhtiöstä riippuen 114.000 euron ja 1,4 miljoonan euron välillä. Suurin toimitusjohtajalle maksettu vuosipalkka oli siis yli kaksitoistakertainen pienimpään verrattuna.

“Yhtiön kokoluokka vaikuttaa merkittävästi palkitsemisen tasoon”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.

Suurissa pörssiyhtiöissä (large cap) toimitusjohtajien kiinteän vuosipalkan keskiarvo oli 731.000, keskisuurissa yhtiöissä (mid cap) 433.000 euroa ja pienissä yhtiöissä (small cap) 269.000 euroa.

Muutokset yksittäisten yhtiöiden vuosipalkoissa vaihtelivat. Tarkastelluista yhtiöistä 64 prosentilla toimitusjohtajan vuosipalkka nousi, 29 prosentilla laski ja 7 prosentilla pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Suurimmat muutokset vuosipalkoissa tapahtuvat toimitusjohtajaa vaihdettaessa, jolloin toimisuhteen ehdot ja palkitsemisen kokonaisuus tulevat uudelleenneuvoteltavaksi.

"On toisaalta muistettava, että kiinteä vuosipalkka on vain yksi palkitsemisen muoto. Vuosipalkan nousu ei vielä tarkoita, että palkitsemista olisi merkittävästi lisätty kyseisessä yhtiössä. Mahdollista on, että kannustinpalkkioiden tasoa on samalla laskettu. Vastaavasti huomattava lasku kiinteän vuosipalkan osalta voi tarkoittaa, että palkitsemisen kokonaisuutta on muutettu voimakkaammin tulosperusteiseksi”, Turunen jatkaa.

Kannustinpalkkioissa huomattavaa vaihtelua

Vuosipalkan lisäksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetaan usein niin sanottuja muuttuvia palkkioita, eli lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioita. Muuttuvien palkanosien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan.

Muuttuvien palkkioiden taso vaihtelee vuosittain voimakkaammin kuin kiinteissä vuosipalkoissa. Viime vuonna lyhytaikaiset tulospalkkiot keskimäärin laskivat kaikissa yhtiöluokissa (large cap: -4,6 %; mid cap: -1,8 %; small cap: -33,5 %). Yhteensä 42 pörssiyhtiössä eli kolmanneksessa yhtiöitä tulospalkkiota ei viime vuonna maksettu lainkaan.

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksetut palkkiot kääntyivät viime vuonna keskimäärin 2,3 prosentin laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki osakepohjaiset kannustinohjelmat eivät kuitenkaan johtaneet palkkionmaksuun vuonna 2018.

“Suurimmat erot toimitusjohtajille maksetuissa palkkioissa selittyvät kannustinpalkkioilla. Toisaalta muuttuvien palkanosien on tarkoituskin muuttua saavutettujen tulosten mukaisesti. Voimakas tulospalkitseminen voi olla osakkeenomistajan kannalta edullista ja kannustaa johtoa menestykseen, sillä tällöin palkkiota maksetaan saavutettujen tavoitteiden mukaan. Vastaavasti palkkioita ei tarvitse maksaa, jos tavoiteltu lisäarvo jää tuottamatta”, Turunen toteaa.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 126 yhtiötä selvityksen tekoaikaan (33 suurta, 42 keskisuurta ja 51 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.


Keskuskauppakamarin selvitys Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2019

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamari: Neljäsosa yrityksistä uskoo Brexitin vaikuttavan liiketoimintaan16.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

Kauppakamareiden tuoreen kyselyn mukaan jopa 26,5 prosenttia suomalaisyrityksistä ilmoittaa Britannian mahdollisen EU-eron vaikuttavan suoraan niiden liiketoimintaan. Vastaavasti 48,4 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, ettei Brexitillä ole vaikutusta niiden toimintaan. Peräti 25,1 prosenttia yrityksistä ei kuitenkaan vielä osaa sanoa, vaikuttaako Brexit niiden liiketoimintaan. Keskuskauppakamari onkin huolestunut epävarmojen yritysten näin suuresta määrästä.

Suomen pitäisi ottaa Virosta mallia startup-yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen2.10.2019 10:03:41 EESTTiedote

Startup-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Suomi voisi ottaa monessa asiassa esimerkkiä Virosta, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Viro on ollut viime vuosina useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomen yläpuolella, kun arvioitavana on ollut, mikä Euroopan maa on paras kasvuyritysten toiminnan näkökulmasta. Ei ole sattumaa, että Viro on kärkisijoilla myös tarkasteltaessa startup-yritysten määrää suhteessa väkilukuun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme