Probioottihoito auttaa suurta osaa vaikeista suolisto-oireista kärsiviä autoimmuunipotilaita
Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa APS-1- eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofiaoireistoa sairastavilla potilailla on verenkierrossaan oman kehon osiin kohdistuvia vasta-aineita. Osa näistä autovasta-aineista kohdistuu immunologisiin välittäjäaineisiin eli sytokiineihin ja niillä on nyt osoitettu olevan merkitys myös suoliston bakteerikannan muodostumisessa.
Kliinikolle vastaavanlaiset vasta-aineet ovat tuttuja biologisina lääkkeinä, joita käytetään nykyisin monien eri sairauksien hoidossa.
HUSin Tulehduskeskuksen ja Harvardin yliopiston Broad Instituutin yhteistyönä selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten vaikeaa ummetusta ja ripulia sairastavien APS-1-potilaiden suoliston koko mikrobifloora eroaa terveistä verrokeista.
”Tutkimuksen perusteella havaittiin yhteys potilaiden omien, tiettyjä sytokiineja kohtaan suunnattujen vasta-aineiden ja joidenkin bakteerikantojen sekä ruuansulatuskanavan oireiden välillä”, ihotauteihin erikoistuva lääkäri Martta Jokinen HUSista sanoo.
Tutkimukseen kuului kolmen kuukauden interventio Lactobacillus rhamnosus GG -probiootilla. Sen havaittiin lievittävän laajalti potilaiden ruuansulatuskanavan eri oireita närästyksestä ummetukseen, joskaan se ei sopinut aivan kaikille.
Nämä APS-1-potilaiden tutkimustulokset tuovat lisätietoa myös biologisia lääkkeitä käyttävien potilaiden mahdollisiin suolistovaivoihin.
Tulokset julkaistiin JACI-julkaisusarjassa Editor´s Choice -artikkelina.
Lisätiedot medialle
Erikoistuva lääkäri Martta Jokinen
HUS Tulehduskekus
p. 040 562 6238 / martta.jokinen@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme