Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle
- Keski-Euroopassa kirjanpainaja on aiheuttanut varsinkin Tsekin ja Slovakian kuusikoissa todella pahat tuhot. Tilanne on eskaloitunut viimeisen parin vuoden aikana ja tuhojen seuraukset näkyvät puukaupassa pohjoismaita myöten. Puumarkkinat menevät sekaisin, kun markkinoille tulee yhtäkkiä iso määrä puutavaraa, joka on saatava eteenpäin ennen kokonaan arvottomaksi muuttumistaan.
Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot eivät ole yksin ilmastomuutoksen seurausta, vaan epidemiariski synnytettiin väärän metsänhoidon seurauksena. – Ekosysteemiin kuuluvat metsäpalot onnistuttiin vuosikymmenien aikana saamaan hallintaan, jolloin metsät kasvoivat luonnottoman järeiksi. Vuoristonilurin leviäminen olisi voitu estää hyvällä metsänhoidolla, mutta hakkuukypsiä metsiä ei hakattu ajoissa. Näin järeissä puissa erityisen tehokkaasti lisääntyvien hyönteisten leviämien karkasi käsistä. Esimerkiksi Suomen metsissä ei vastaava olisi päässyt hyvän metsänhoidon ansiosta tapahtumaan.
- Euroopassa kirjanpainajan leviäminen kuusivaltaisissa maissa on iso haaste, mihin Suomenkin tulee varautua. Se leviää kuusen viljelyn laajenemisen myötä sellaisillekin alueille, mitkä eivät ole luonnollisia kuusen kasvualueita. Kirjanpainaja hyötyy eniten suurista kuusitukeista, jolloin ne tulisi korjata ajoissa.
Kirjanpainajan leviäminen Suomen metsiin suuri uhka
Kirjanpainajan leviämisellä on yhteys meneillään olevaan ilmastomuutokseen. – Kirjanpainaja hyötyy lisäntyvistä myrskytuhoista sekä korkeammista lämpötiloista, mitkä auttavat sitä lisääntymään paikoin pahimmillaan useita sukupolvia vuodessa.
- Suomi on tähän saakka ollut kohtalaisen turvassa kirjanpainajalta, mutta emme tiedä, miten kauan. Suomessakin on järeiden kuusien määrä kasvanut ja kuusikoiden osuus metsistä kasvaa, mikä on huolestuttavaa.
Toistaiseksi pahimpana metsätuhojen taloudellisten menetysten aiheuttajana on pidetty juurikääpää eli maannousemaa. – Siitäkin tulee kymmenien miljoonien eurojen arvonmenetyksiä joka vuosi. Männyllä taas ei ole kirjanpainajan veroisia hyönteistuholaisia, mutta vastaavasti paljon sienitauteja.
- Historiallisesti isoja versosurmaepidemioita kohdataan ehkä kerran 50 vuodessa. Viimeksi 80-luvulla kylmät kesät laukaisivat versosurman aiheuttamat metsätuhot, jotka tuolloin pantiin happosateiden syyksi. Ruotsissa esiintyi samanlainen epidemia kylmänä kesänä 2000-luvun alussa.
Hantula muistuttaa, että Euroopassa on paljon tulokaslajeja, joiden leviämistä nyt seurataan.
- Saarnensurma on aiheuttanut Euroopassa pahaa jälkeä. Samoin Hollanninjalavatauti, mikä on hävittänyt Keski- ja Etelä-Euroopan jalavametsiköitä. Viipurista löydettiin viime vuonna jalavataudin esiintymä, mikä Suomeen levittyessään olisi iso vaara maamme harvoille arvokkaille jalavametsiköille. Seuraamme myös saarnen jalosoukkoa, mikä kulkee Moskovan alueelta kohti länttä.
Jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle
Parasta varautumista metsätuhojen torjuntaan on hyvän metsänhoidon käytännöt. – Uudistus-hakkuiden tulee olla edelleenkin päälinjana talousmetsien metsänkorjuussa. Jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa esimerkiksi arvokkailla luontoalueilla sekä asutuksen ja vapaa-ajan rakennusten lähistöllä, minne se sopii lähinnä maisemallisista syistä, sekä turvemailla vesistö- ja hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Mutta se ei sovi Etelä-Suomen talousmetsiin eikä ole metsätuhojen leviämisen ehkäisemisen kannalta paras vaihtoehto.
- Tasaikäisellä metsänkasvatuksella voidaan hyödyntää parhaiten metsänjalostuksen tuloksia. Näin toimien voimme parantaa puiden kasvua ja tuhonkestävyyttä, mikä ei onnistu jatkuvan kasvatuksen alueilla. Lisäksi juurikääpä leviää eri-ikäismetsissä selvästi tehokkaammin tasaikäisissä.
Hantula pitää havupuun 80 prosentin osuutta Suomen metsissä liian suurena. – Suomi on kuusistumassa, vaikka kuivuudelle ja taudeille alttiin kuusen osuutta tulisi vähentää. Tämä ei ole käytännössä mahdollista siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, vaan se vain lisäisi kuusivaltaisten metsien osuutta muuttuvassa ilmastossa, jossa liian suuri havupuuston osuus on suuri riski. Vaikka sekapuusto tuo hankaluutta korjuun logistiikkaan, monipuolisuus lisää metsän kestävyyttä.
- Kun hirvi- ja metsäkauriskannat ovat suuret, ne vaikuttavat taimia tuhoamalla erittäin paljon metsälöiden kehitykseen ja omistajien puulajivalintoihin kuusen hyväksi. Siksi hirvieläinkannat tulisi pitää myös metsien kannalta järkevän kokoisina.
Hyvällä metsänhoidolla voidaan torjua tauti- ja hyönteisriskejä
Isoista metsäpaloista Suomi on välttynyt osin kattavan metsäautotieverkoston ansiosta.
- Metsäpaloriskiin tulee suhtautua vakavasti, mutta se on hallittavissa. Esimerkiksi Ruotsin laajojen metsäpalojen sammutuksessa oli ongelmia, koska paloalueille ei päästy. Metsäautotiet helpottavat sammutustöitä ja toimivat palojen katkaisijana.
Hantula muistuttaa, että vuonna 2008 oli samantyyppinen talvi kuin nytkin, mutta sen jälkeen ei tapahtunut metsissä mitään erityistä. – En usko, että tämänkään talven jälkeen tapahtuu mitään dramaattista, koska mahdolliset muutokset tapahtuvat pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kirjanpainajan suhteen on vaikea ennustaa, hyötyykö se lumisuojan puuttumisesta vai saako se kenties itse esimerkiksi jotain sienitauteja.
- Uusia Suomessa vielä esiintymättömiä tuhonaiheuttajia on tavattu Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa. Pahin skenaario on kuitenkin kotoisen kirjanpainajan nopea lisääntyminen, mikä voisi aiheuttaa isojakin tuhoja ja taloudellisia menetyksiä metsissä. Tyvilahon lisääntymisriski on todellinen ja metsän arvon kannalta kallis, mutta se ei kuitenkaan vaaranna metsien olemassaoloa. Sen sijaan, jos me saamme esimerkiksi Pohjois-Amerikan mäntymetsissä esiintyvän pahkaruosteen tänne ovat vitsit vähissä.
Parhaana keinoina metsiä tuhoavien tautien ja hyönteisten torjunnassa Hantula pitää hyvää ja monipuolista metsänhoitoa sekä puulajien runsautta.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jarkko Hantula
jarkko.hantula@luke.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi: Metsänieluihin nojaava ilmastopolitiikka epäonnistunut18.12.2025 11:26:36 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia
Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus11.12.2025 09:22:51 EET | Artikkeli
Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme