Tampereen yliopisto

Psykiatrian alojen potilasvahinkoja raportoidaan Suomessa vähän

Jaa
Psykiatriseen hoitoon liittyviä potilasvahinkoja raportoidaan Suomessa melko vähän. Vuosina 2003–2016 rekisteröitiin 1 130 potilasvahinkoilmoitusta, joista 12 prosenttia johti korvaukseen, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Tampereen yliopiston ja Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tutkimus on ensimmäinen kattava katsaus psykiatrisista potilasvahingoista Suomessa.

Psykiatrian alalla esiintyy vähemmän hoitovirheitä kuin muilla lääketieteen erikoisaloilla myös kansainvälisten tutkimusten mukaan.

Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin psykiatrian ja neurologian alojen potilasvahinkoilmoitusten määrää ja myönteisten korvauspäätösten osuuksia.

Vertailu osoitti, että psykiatrian erikoisaloilla – psykiatrian, lastenpsykiatrian, nuortenpsykiatrian ja oikeuspsykiatrian aloilla – vahinkoilmoituksia tehdään vähemmän ja tulkitaan harvemmin potilaalle korvattaviksi kuin neurologian aloilla.

— Psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoitukset Suomessa liittyvät yleisimmin psykoosin hoitoon tai muun psykiatrisen sairauden lääkehoidon tai biologisen hoidon vaikutuksiin, kertoo psykiatrian professori Olli Kampman Tampereen yliopistosta.

Tutkimuksessa vertailtiin Potilasvakuutuskeskukseen vuosien 2003 ja 2016 välillä rekisteröityjä psykiatrian ja neurologian alojen potilasvahinkoilmoituksia. Lisäksi psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoituksia vuosilta 2012–2016 luokiteltiin tarkemmin sisältönsä mukaan.

Tutkimusaikana PVK:ssa rekisteröitiin 1 130 psykiatrian ja 1 753 neurologian alan potilasvahinkoilmoitusta. Psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoituksista potilaalle tai omaisille korvattaviksi tulkittiin 12 prosenttia ja neurologian vastaavista 23 prosenttia. Psykiatrian alojen vahinkoilmoituksista 26 prosenttia liittyi psykoosiin sekä tahdonvastaiseen hoitoon ja 28 prosenttia lääkehoidosta tai muusta biologisesta hoidosta koettuun haittaan.

— Psykiatristen alojen potilasvahinkoja ei ole juuri systemaattisesti seurattu. Tämän vuoksi todettujen potilasvahinkojen laatuun ja määrällisiin muutoksiin tulisi potilasturvallisuuden nimissä kiinnittää enemmän huomiota, Kampman toteaa.

Joona Vintturi, Juho Niemi, Maiju Welling ja Olli Kampman: Psykiatristen potilasvahinkojen yleisyys ja luokittelu. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2022;138(1):84-90

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Olli Kampman
olli.kampman@tuni.fi

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye