Psykiatrian alojen potilasvahinkoja raportoidaan Suomessa vähän
Psykiatrian alalla esiintyy vähemmän hoitovirheitä kuin muilla lääketieteen erikoisaloilla myös kansainvälisten tutkimusten mukaan.
Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin psykiatrian ja neurologian alojen potilasvahinkoilmoitusten määrää ja myönteisten korvauspäätösten osuuksia.
Vertailu osoitti, että psykiatrian erikoisaloilla – psykiatrian, lastenpsykiatrian, nuortenpsykiatrian ja oikeuspsykiatrian aloilla – vahinkoilmoituksia tehdään vähemmän ja tulkitaan harvemmin potilaalle korvattaviksi kuin neurologian aloilla.
— Psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoitukset Suomessa liittyvät yleisimmin psykoosin hoitoon tai muun psykiatrisen sairauden lääkehoidon tai biologisen hoidon vaikutuksiin, kertoo psykiatrian professori Olli Kampman Tampereen yliopistosta.
Tutkimuksessa vertailtiin Potilasvakuutuskeskukseen vuosien 2003 ja 2016 välillä rekisteröityjä psykiatrian ja neurologian alojen potilasvahinkoilmoituksia. Lisäksi psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoituksia vuosilta 2012–2016 luokiteltiin tarkemmin sisältönsä mukaan.
Tutkimusaikana PVK:ssa rekisteröitiin 1 130 psykiatrian ja 1 753 neurologian alan potilasvahinkoilmoitusta. Psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoituksista potilaalle tai omaisille korvattaviksi tulkittiin 12 prosenttia ja neurologian vastaavista 23 prosenttia. Psykiatrian alojen vahinkoilmoituksista 26 prosenttia liittyi psykoosiin sekä tahdonvastaiseen hoitoon ja 28 prosenttia lääkehoidosta tai muusta biologisesta hoidosta koettuun haittaan.
— Psykiatristen alojen potilasvahinkoja ei ole juuri systemaattisesti seurattu. Tämän vuoksi todettujen potilasvahinkojen laatuun ja määrällisiin muutoksiin tulisi potilasturvallisuuden nimissä kiinnittää enemmän huomiota, Kampman toteaa.
Joona Vintturi, Juho Niemi, Maiju Welling ja Olli Kampman: Psykiatristen potilasvahinkojen yleisyys ja luokittelu. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2022;138(1):84-90
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Olli Kampman
olli.kampman@tuni.fi
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
