Edelleenkään moni kansalainen ei kuitenkaan halutessaan tai tarpeen vaatiessa pääse psykologin vastaanotolle helposti, nopeasti ja maksutta. Psykologeista on pulaa monissa paikoissa, esimerkiksi kouluista ja oppilaistoksista puuttuu noin 500 psykologia. Jotta tarpeeseen voidaan vastata, psykologin vakansseja on oltava riittävästi. Samalla on varmistettava laadukkaat psykologian alan opiskelu- ja tutkimusmahdollisuudet.

– Psykologin työ on vuorovaikutustyötä. Opiskelijat ovatkin huolissaan kehityksestä, jossa resurssien vähäisyyden seurauksena psykologisen ammatti-identiteetin kannalta keskeisistä ammattikursseista karsitaan, kertoo SPOL ry:n puheenjohtaja Sonja Toivonen

Psykologian koulutusalan yliopistoverkosto, Psykonet, tunnistaa koulutuksen järjestämiseen liittyvät haasteet. Ne johtuvat pitkälti yliopistojen rahoitusmalliin liittyvistä ratkaisuista, jotka eivät ota huomioon psykologien pidempää koulutusta ja terveydenhuollon ammattiin valmistavan koulutuksen laatuvaatimuksia.

– Opetusta järjestävät yliopistot tekevät hartiavoimin töitä opetuksen laadun, harjoittelun ohjauksen ja kliinisten taitojen opetuksen eteen, kertoo Psykonetin koordinaattori Tanja Sarlin – Tarvitaan kuitenkin tiivistä työnantajayhteistyötä sekä selkeä rahoitusmalli, jotta psykologien palvelujen saatavuus ja koulutuksen laatu terveydenhuoltoalan laillistusta edellyttävässä tutkinnossa varmistetaan tulevaisuudessakin.  

Uusi koulutusohjelma on askel eteenpäin – harjoittelupaikoista pulaa

Oulun yliopisto on päättänyt käynnistää psykologian alan koulutusohjelman syksyllä 2021. Myös muissa psykologian koulutusohjelmissa uusien opiskelijoiden sisäänottoa on lisätty. 

– Olemme tyytyväisiä psykologian alan ja ammatin opiskelu- ja tutkimusmahdollisuuksien sekä yhteiskunnallisen hyödynnettävyyden lisääntymiseen, toteaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola

Pelkät koulutuspaikat eivät kuitenkaan riitä luomaan palveluita. Psykologian alan opintoihin kuuluu pakollinen 5 kuukauden harjoittelu, joka on harjoittelupaikkojen puutteen takia muodostunut pullonkaulaksi uusien psykologien valmistumiselle.

Kunnat, sairaanhoitopiirit ja muut työnantajat eivät tarjoa riittävästi harjoittelupaikkoja. Suuri syy tähän on se, että harjoittelupaikkojen rahoitus on työnantajien vastuulla. Kuntien talouden kiristyessä harjoittelupaikoista säästetään ensimmäisenä. Ensi vuoden osalta tilanne näyttää koronakriisin aiheuttamien lisääntyneiden talousvaikeuksien vuoksi erityisen hankalalta. Jatkossa opiskelijamäärien kasvu tulee vaikeuttamaan tilannetta.

– Psykologian opintojen viivästyminen aiheuttaa monia henkisiä sekä taloudellisia negatiivisia seurauksia niin opiskelijalle kuin yhteiskunnalle. On väärin, että opiskelija joutuu kärsimään siitä, että työnantajilla ei ole tarpeeksi resursseja palkata harjoittelijaa, toteaa Toivonen

Uudistukset psykologien harjoittelun rahoitusmallissa ovat välttämättömiä. Psykologikoulutuksen harjoittelu on saatava ministeriöiden rahoittaman koulutuskorvauksen piiriin. 

Psykologien erikoistuminen samalle viivalle lääkäreiden kanssa

Psykologian alan erikoistumiskoulutus tulee muuttaa opiskelijalle maksuttomaksi. Erikoistuminen neuropsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian, terveyspsykologian, kliinisen mielenterveyspsykologian, lasten ja nuorten psykologian tai psykoterapian alalle muuttui opiskelijalle maksulliseksi vuonna 2016. Koulutuksen hinta opiskelijalle on yli 8000 euroa, minkä lisäksi koulutuksesta vastaava yliopisto maksaa vielä osan kustannuksista. Psykologien erikoistumiskoulutuksen tulee olla opiskelijalle maksutonta vastaavasti kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen.

– Erikoistumiskoulutuksen maksullisuus aiheuttaa alueellista ja alakohtaista epätasa-arvoisuutta koulutuksen saatavuudessa ja tätä myötä palvelujen saatavuudessa, muistuttaa Sarlin.

Suomen Psykologiliitto julkaisi 24.11.2020 koulutuspoliittisen kannanoton.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä.