PTT-ennuste: Suomi tarpoo taantumaan – budjettiriihessä kaivataan malttia
Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan, ja kasvu on ensi vuonnakin kituliasta, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennuste. Työllisyys on lähdössä laskuun, ja lomautuksia tullaan näkemään runsaasti. Varsinkin rakennusala on suurissa vaikeuksissa, ja hallituksen pitäisikin kohdistaa alalle tarkkarajaisia tukitoimia.

”Laajamittaiseen elvytykseen ei ole Suomessa syytä, koska inflaatio on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Työllisyys on tosin heikkenemässä, mutta maltillisesti”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Suomen taloutta vetävät alaspäin korkojen nopea nousu, rakentamisen romahdus, työttömyyden kasvu ja hiipuva yksityinen kulutus.
Suhdanteen heikkeneminen vähentää valtion verotuloja ja kasvattaa sosiaaliturvamenoja. Valtiontalouden alijäämää kasvattavat hyvinvointialueiden ja T&K-menojen rahoituksen lisääntyminen, korkomenojen nousu sekä veronalennukset. Investoinnit ovat laaja-alaisessa laskussa, ja erityisen syvässä ahdingossa on juuri rakennusala. Ostovoiman menetystä ei saada kirittyä kiinni vielä ensi vuodenkaan aikana.
Talous supistuu myös Suomen tärkeimmissä vientimaissa Saksassa ja Ruotsissa, mutta Etelä-Euroopan taloudet kasvavat. Koko maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet Kiinan vaisun talouskehityksen takia. Kiinan kasvupotentiaali onkin pysyvästi alentunut.
Työllisyystoimien siirtyminen parantaisi niiden tehoa
Sosiaaliturvan leikkaaminen taantumassa on ongelmallista, joten hallituksen suunnittelemien työllisyystoimien siirtyminen myöhemmäksi parantaisi niiden tehoa.
”Työllisyystoimet ajoittuvat huonosti, koska niiden työllisyysvaikutus on heikompi taantumassa kuin nousukaudella. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausten siirtyminen pääosin syksyyn 2024 olisi toivottavaa. Myös suhdanneperusteisen työttömyysturvan soveltuvuutta Suomeen tulisi selvittää”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Työttömyysvakuutusmaksujen alennusta käytettävä julkisen talouden vahvistamiseen
Yksi ensi viikon budjettiriihen suurista kysymyksistä on, mitä tehdä, kun Työllisyysrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksujen alentamista noin 1,4 miljardilla eurolla. Markus Lahtisen mielestä nyt hallituksen pitäisi käyttää tilaisuus ja vahvistaa julkista taloutta. Maksujen alennuksesta kotitalouksille tuleva hyöty tulisi pääosin siirtää valtiolle verotuksen kautta.
”Työn ja yrittäjyyden verotuksen keveneminen olisi positiivinen asia, mutta suurempaa huolta pitää kantaa julkisen talouden kestävyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluista. Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 2,7 prosenttia BKT:sta ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Julkinen talous heikkenee vielä tätäkin enemmän, jos hallitus noudattaa työmarkkinajärjestöjen vetoomusta olla vahvistamatta julkista taloutta työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen yhteydessä”, Lahtinen sanoo.
Rakennusala tarvitsee kohdistettua apua
Rakennusalan ahdinko vaatii hallituksen huomiota, kun erityisesti asuntorakentaminen vähenee voimakkaasti. Isoimmat ongelmat asuntomarkkinoilla ovat pienissä asunnoissa, mikä viittaa siihen, että asuntosijoittajat ovat hyvin varovaisia.
Sijoittajakysynnän virkoaminen vie aikaa, mutta kotitalouksilla on patoutunutta asunnonvaihtotarvetta. Asuntokaupan ja rakentamisen oletetaan toipuvan, kun korkotaso vakiintuu, mutta tämä on kestänyt kauemmin kuin alkuvuodesta ennakoitiin. Koronlaskuodotukset näkyvät markkinakoroissa kunnolla vasta vuoden 2024 jälkipuoliskolla. 12 kuukauden euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia tänä vuonna ja 3,8 prosenttia ensi vuonna.
”Uhkakuvana rakennusalalla on massiivinen konkurssiaalto ja työttömäksi jäävien ulkomaisten osaajien pysyvä menettäminen. Tukitoimien pitää kuitenkin olla oikeasuhtaisia ja oikein ajoitettuja: uudistuotannon osalta pitää huolehtia ARA-tuotannon riittävästä tasosta, ja lisäksi valtio voisi vaikuttaa korjausavustuksilla ensi vuoden rakennussaneerausten määrään”, sanoo ekonomisti Veera Holappa.
Holappa muistuttaa, että rakennusalan suhdannetilanteen tasaamisen pitäisi olla hallituksen työlistalla myös toimialan ylikuumentuessa. Se olisi tärkeätä koko kansantaloudelle sekä rakennusalalle itselleen.
Työllisyys kääntyy laskuun – laajoja lomautuksia luvassa
Työllisyystilanne on ollut vielä tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä, vaikka suhdanne on heikko. Merkkejä käänteestä on näkyvissä, ja ensi vuonna työllisyys laskee lähes 50 000 henkilöllä.
Lomautuksia tullaan ensi vuonna käyttämään laajasti. Yritykset eivät halua helpolla luopua nykyisistä työntekijöistään globaalin osaajapulan takia. Ensimmäisiä irtisanottavia ovat todennäköisesti osa-aikaiset työsuhteet, joiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Työttömyysaste nousee 7,3 prosentista ensi vuonna 8,5 prosenttiin.
Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo vuoden alusta, ja taso oli jo silloin korkea. Tällä hetkellä yli vuoden työttömänä olleita on noin 90 000. Ilmiö on huolestuttava, kun edessä on taantuma ja leikkauksia sosiaaliturvaan tulossa.
”On tärkeää huomata, että työttömyyden suhdanneluontoisen heikkenemisen takia hallituksen ei tulisi ryhtyä uusiin rakenteellisiin työllisyystoimiin, vaikka taantuma jatkuisi pidempäänkin. Sosiaaliturvan edelleen heikentäminen pitkittyvän taantuman oloissa olisi vakava politiikkavirhe”, sanoo Markus Lahtinen.
Yksityinen kulutus alkaa yskiä
Kuluttajahintojen nousuvauhti on alkanut laantua, joten inflaatio hidastuu tänä vuonna 5,7 prosenttiin ja ensi vuonna 2,8 prosenttiin. Asumisen kustannukset ovat nousseet inflaation suurimmaksi veturiksi Suomessa. Sen sijaan liikenteen vaikutus on vähentynyt, kun raakaöljyn hinta on laskenut. Ensi vuonna inflaatiopaineita ylläpitävät huomattavasti tavanomaista korkeammat palkankorotukset.
Yksityinen kulutus hiipuu loppuvuotta kohti, kun talouden lisääntyvä epävarmuus ja heikentyvä työmarkkinatilanne vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen.
Politiikkasuositukset:
-Laajamittaiseen elvytykseen ei ole syytä.
-Rakennusala tarvitsee kohdennettuja tukitoimia, koska rakentamisen romahdus on ollut niin nopea.
-Sosiaaliturvan leikkausten olisi hyvä ajoittua suunniteltua myöhemmäksi. Lisäksi tulisi selvittää suhdanneperusteisen työttömyysturvan mahdollisuutta.
-Työttömyysvakuutusmaksujen alennus on pääosin käytettävä julkisen talouden vahvistamiseen.
Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-syksy-2023/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus LahtinentoimitusjohtajaPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:050 491 3842markus.lahtinen@ptt.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Kutsu webinaariin: Mikä toimii ruuan eri tarjontaketjuissa – mitkä ovat keskeiset ongelmat?9.5.2025 11:12:36 EEST | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ järjestävät 9.6. webinaarin, jossa tarkastellaan ruokaketjun rakenteita ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä neljässä tarjontaketjussa: maito, liha, vilja sekä vihannekset ja hedelmät.
Pikakommentti: Nihkeä meno jatkuu asuntomarkkinoilla5.5.2025 08:40:24 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoiden nihkeä kehitys jatkui edelleen maaliskuussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita tilastoja. Monet tekijät hidastavat yhä käänteen tuloa.
EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille30.4.2025 09:02:02 EEST | Tiedote
EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.
KUTSU: Millaisessa muutoksessa on maatalouden rahoitus – miten varmistetaan investointien rahoitus? Loppuseminaari 20.5. klo 13.0025.4.2025 11:54:42 EEST | Kutsu
Niin pankkien kuin maatalouden toimintaympäristö on muutoksessa ja samaan aikaan sääntely lisääntyy. Millaisia vaikutuksia tällä on maatalouden rahoitusasemaan erityisesti pankkirahoituksen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa?
Kuolinpesien aktiivisuutta metsissään voisi lisätä huomioimalla erilaiset omistajat ja tarjoamalla tukea ristiriitatilanteisiin25.4.2025 09:39:24 EEST | Tiedote
Metsiä omistavien kuolinpesien päätöksentekoa ja pesien purkamista tulisi edistää, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelunavaus. Keinoina voisivat toimia muun muassa omistajien erilaiset tavoitteet huomioivat palvelut sekä ristiriitatilanteiden käsittelyn tukeminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme