Puheen varhaiskehitys näkyy aivojen vasteissa jo vauvalla
Kielen oppimisen kannalta keskeiset kuulon kyvyt ja puheen käsittely aivoissa kypsyvät voimakkaasti lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Myös perinnöllisen lukivaikeusriskin vaikutus kuulovalmiuksien kehittymiseen näkyy jo varhain.
Aivosähkökäyrämenetelmä ja sen herätevasteet tarjoavat mahdollisuuksia tutkia jo vauvaikäisten kielen oppimiselle tärkeitä kuulovalmiuksia. Jotta saatuja tuloksia osattaisiin tulkita, tarvitaan kuitenkin paljon tietoa näiden vasteiden ja niiden heijastamien kuulovalmiuksien tyypillisestä kehityksestä.
Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä toimivan Lukivauva-hankkeen juuri valmistunut tutkimus selvitti suomenkielisen puheen ja siinä esiintyvien muutosten synnyttämien herätevasteiden kehitystä pienillä lapsilla vastasyntyneestä kahden ja puolen vuoden ikään. Hanketta johtaa psykologian professori Teija Kujala.
– Tutkittavien lasten määrä vaihteli vajaasta sadasta lähes kahteensataan, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellisen suuri otoskoko herätevasteiden tutkimuksissa vauvaikäisillä, kertoo tutkimuksen ensimmäisenä kirjoittajana toiminut kognitiivisen neurotieteen dosentti Paula Virtala.
– Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat muutenkin harvalukuisia. Yleensä seuranta ei ulotu kielen varhaiskehityksen kannalta keskeiseen vauvaikään eikä etenkään sen yli pikkulapsiaikaan, hän jatkaa.
Kielen oppimisen edellytykset kehittyvät taaperoikäisenä
Tulosten perusteella puheen käsittely aivoissa kypsyy voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana. Sen myötä kehittyvät kielen oppimisen kannalta keskeiset kuulon kyvyt kuten puheäänten erottaminen. Ne eivät vielä parivuotiailla ole kuitenkaan samanlaisia kuin aikuisella.
– Joitakin puheen piirteitä kuten äänten kestoja tai korkeuksia lapsen kuulojärjestelmä käsittelee kehittyneemmin, kun taas joidenkin kielelliselle kehitykselle tärkeiden piirteiden, kuten akustisesti melko samankaltaisten vokaaliäänteiden, erottaminen on vielä kypsymässä, kertoo Virtala.
Perinnöllinen lukivaikeuden riski vaikuttaa jo varhain
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös perinnöllisen lukivaikeusriskin vaikutusta vauva- ja pikkulapsi-iän kuulovalmiuksien kehittymiseen. Kehityksellinen lukivaikeus on lukemaan oppimista vaikeuttava, periytyvä ja yleinen oppimisvaikeus.
– Lukivaikeuden riski näkyi ryhmätasolla puheäänten erottelussa, erityisesti äänenpituuden ja vokaalimuutosten synnyttämissä kuuloherätevasteissa, kaikissa tutkimuksen ikävaiheissa eli vastasyntyneenä, puolen vuoden sekä kahden ja puolen vuoden iässä, Virtala sanoo.
Lukivauva-hankkeen seurannassa leikki-iästä kouluikään selvitetään jatkossa sitä, miten havaitut puheen käsittelyn poikkeamat lukivaikeuden riskissä ovat yhteydessä luku- ja kirjoitustaitojen kehittymiseen ja ennustavat niitä vauvaiästä lähtien. Samalla tutkitaan musiikki-interventioiden ja musiikkitoiminnan mahdollisuuksia lasten luku- ja kielitaitojen tukemisessa.
Kouluikäisten tutkimus on osa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikön toimintaa vuosina 2022–2029.
Alkuperäinen artikkeli: P. Virtala, V. Putkinen, L. Kailaheimo-Lönnqvist, A. Thiede, E. Partanen, T. Kujala, Infancy and early childhood maturation of neural auditory change detection and its associations to familial dyslexia risk, Clinical Neurophysiology, 2022, https://doi.org/10.1016/j.clinph.2022.03.005
Lisätietoja
Paula Virtala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto; dosentti, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Det blir lättare att få tillgång till forskningsbaserad kunskap25.5.2022 06:35:00 EEST | Tiedote
Det är inte lika enkelt för alla att hitta tillförlitlig information på webben. Det finns visserligen information, men den är utspridd på flera ställen, vilket också gör det svårt att bedöma hur tillförlitlig informationen är. Nu har tillgången till inhemska forskningsrön en adress där du kan hitta informationskällor, tips och färdiga helheter om dagens hetaste teman.
Tutkittuun tietoon pääsee käsiksi entistä helpommin25.5.2022 06:35:00 EEST | Tiedote
Luotettavan tiedon löytäminen verkosta ei ole kaikille yhtä helppoa. Tietoa kyllä löytyy, mutta se on hajallaan useassa paikassa, jolloin myös tiedon luotettavuuden arviointi on hankalaa. Nyt kotimaisen tutkimustiedon äärelle pääsyyn on tarjolla osoite, josta löytyy tiedonlähteitä, tärppejä ja valmiita kokonaisuuksia päivänpolttavista aiheista.
Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu
Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin
Parisuhdeväkivallan uhrit jäävät usein vaille apua päivystyskäynnin jälkeen24.5.2022 10:13:50 EEST | Tiedote
Elisa Hackenbergin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin parisuhdeväkivallan aiheuttamista vammoista johtuvia päivystyskäyntejä Helsingin tapaturmapäivystyksissä. Vain pieni osa uhreista ohjattiin päivystyksestä tukipalvelun piiriin.
”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta24.5.2022 08:28:07 EEST | Tiedote
Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme