Puheen varhaiskehitys näkyy aivojen vasteissa jo vauvalla

Aivosähkökäyrämenetelmä ja sen herätevasteet tarjoavat mahdollisuuksia tutkia jo vauvaikäisten kielen oppimiselle tärkeitä kuulovalmiuksia. Jotta saatuja tuloksia osattaisiin tulkita, tarvitaan kuitenkin paljon tietoa näiden vasteiden ja niiden heijastamien kuulovalmiuksien tyypillisestä kehityksestä.

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä toimivan Lukivauva-hankkeen juuri valmistunut tutkimus selvitti suomenkielisen puheen ja siinä esiintyvien muutosten synnyttämien herätevasteiden kehitystä pienillä lapsilla vastasyntyneestä kahden ja puolen vuoden ikään. Hanketta johtaa psykologian professori Teija Kujala.

– Tutkittavien lasten määrä vaihteli vajaasta sadasta lähes kahteensataan, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellisen suuri otoskoko herätevasteiden tutkimuksissa vauvaikäisillä, kertoo tutkimuksen ensimmäisenä kirjoittajana toiminut kognitiivisen neurotieteen dosentti Paula Virtala.

– Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat muutenkin harvalukuisia. Yleensä seuranta ei ulotu kielen varhaiskehityksen kannalta keskeiseen vauvaikään eikä etenkään sen yli pikkulapsiaikaan, hän jatkaa.

Kielen oppimisen edellytykset kehittyvät taaperoikäisenä

Tulosten perusteella puheen käsittely aivoissa kypsyy voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana. Sen myötä kehittyvät kielen oppimisen kannalta keskeiset kuulon kyvyt kuten puheäänten erottaminen. Ne eivät vielä parivuotiailla ole kuitenkaan samanlaisia kuin aikuisella.

– Joitakin puheen piirteitä kuten äänten kestoja tai korkeuksia lapsen kuulojärjestelmä käsittelee kehittyneemmin, kun taas joidenkin kielelliselle kehitykselle tärkeiden piirteiden, kuten akustisesti melko samankaltaisten vokaaliäänteiden, erottaminen on vielä kypsymässä, kertoo Virtala.

Perinnöllinen lukivaikeuden riski vaikuttaa jo varhain

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös perinnöllisen lukivaikeusriskin vaikutusta vauva- ja pikkulapsi-iän kuulovalmiuksien kehittymiseen. Kehityksellinen lukivaikeus on lukemaan oppimista vaikeuttava, periytyvä ja yleinen oppimisvaikeus.

– Lukivaikeuden riski näkyi ryhmätasolla puheäänten erottelussa, erityisesti äänenpituuden ja vokaalimuutosten synnyttämissä kuuloherätevasteissa, kaikissa tutkimuksen ikävaiheissa eli vastasyntyneenä, puolen vuoden sekä kahden ja puolen vuoden iässä, Virtala sanoo.

Lukivauva-hankkeen seurannassa leikki-iästä kouluikään selvitetään jatkossa sitä, miten havaitut puheen käsittelyn poikkeamat lukivaikeuden riskissä ovat yhteydessä luku- ja kirjoitustaitojen kehittymiseen ja ennustavat niitä vauvaiästä lähtien. Samalla tutkitaan musiikki-interventioiden ja musiikkitoiminnan mahdollisuuksia lasten luku- ja kielitaitojen tukemisessa.

Kouluikäisten tutkimus on osa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikön toimintaa vuosina 2022–2029.

Alkuperäinen artikkeli: P. Virtala, V. Putkinen, L. Kailaheimo-Lönnqvist, A. Thiede, E. Partanen, T. Kujala, Infancy and early childhood maturation of neural auditory change detection and its associations to familial dyslexia risk, Clinical Neurophysiology, 2022, https://doi.org/10.1016/j.clinph.2022.03.005

Lisätietoja

Paula Virtala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto; dosentti, Jyväskylän yliopisto

paula.virtala@helsinki.fi

Tutustu kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön (Cognitive Brain Research Unit, CBRU) toimintaan ja tutkimukseen yksikön sivuilla.