– Tulokset ovat huolestuttavia, vaikka tuskin tässä mitään uutta kenellekään on, toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Noin 60 % liian vähän sosiaalityöntekijöitä

Kevan arvioiden mukaan  sosiaalityöntekijöistä on prosentuaalisesti eniten pulaa verrattuna kaikkiin muihin ammattiryhmiin. Kun Kevan eläkevakuutettuja sosiaalityöntekijöitä on noin 7 200, lisätarve heille olisi lähes 4 300 työntekijää.

– Työn kuormittavuus ja työhyvinvointi ovat avainasemassa, kun henkilö miettii alalla pysymistä. Niihin vaikutetaan muun muassa kohtuullisilla asiakasmäärillä, Karsio sanoo.

Sosiaalialalla jäädään tavallista enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.

– Koulutuspaikkojen lisäys ei yksin ole riittävä lääke työvoimapulaan. Sosiaaliala vuotaa, koska palkat eivät vastaa työn vaativuutta. Vain palkkoja nostamalla meillä on mahdollisuus pitää alan ammattiosaajat työssään, Karsio korostaa.

Tarvitaan myös korkeakoulujen rahoituksen kehittämistä, jotta turvataan laadukas opetus ja ohjaus. Lisäksi korkeakoulujen tulee sitoutua sosiaalialan ammattikorkeakoulutettujen opintojen sujuvoittamiseen.

Myös sosiaalialan työnjakoa tulee kehittää ja satsata hyvää johtamiseen, jotta työntekijät jaksavat ja viihtyvät työssään.

Varhaiskasvatuksen opettajapulaan olemassa ratkaisu: 1+1+1-malli

Varhaiskasvatuksen opettajista on myös huutava pula. Kevan selvityksen mukaan heitä tarvittaisiin tällä hetkellä koko maahan arviolta noin 6 000 lisää. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2 500.

Muutamassa vuodessa varhaiskasvatuksen opettajien tarve on kasvanut parilla tuhannella. Määrällisesti suurin pula varhaiskasvatuksen opettajista on Uudellamaalla, jossa on Kevan mukaan avoinna yli 4000 paikkaa.

– Talentialla on ratkaisu varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan. Se on 1+1+1-malli, jossa jokaisessa päiväkotiryhmässä on yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, Karsio sanoo.

Talentia on ehdottanut, että varhaiskasvatuslakiin tulee kirjata varhaiskasvatuksen sosionomeille päiväkotiin oma kiintiö. Varhaiskasvatuslakia tulee myös muuttaa niin, että sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneiden tie päiväkodin johtajaksi säilyy. Lisäksi panostukset henkilöstön työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Erilaiset uramahdollisuudet varhaiskasvatuksessa lisäävät merkittävästi alan houkuttelevuutta ja alalla pysymistä. Siksi on tärkeää rakentaa varhaiskasvatuksen sosionomeille selkeitä ja joustavia koululutuspolkuja varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan ja esiopettajan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin valmistuneille sosionomeille tulee rakentaa selkeä joustava koulutuspolku esiopetusta antavan opettajan tehtävään.

Työntekijäpula pahenee entisestään

Keva ennustaa vuodelle 2032 yhä pahenevaa osaajapulaa. Osasyynä tähän on eläköityminen.

Ennusteen mukaan sosiaalityöntekijöitä on 60 prosenttia liian vähän vuonna 2032 ja varhaiskasvatuksen opettajien vaje on lähes 30 prosenttia. Luvut ovat suuntaa antavia.

– Malli kuitenkin jättää huomiotta niin työpaikan vaihtajat kuin sen, että osa ilmoitetuista avoimista työpaikoista saattaa olla ns. sisäistä kiertoa. Malli siis olettaa, että kaikki avoimet työpaikat ovat sellaisenaan uutta työvoimatarvetta. Tämän oletuksen seurauksena työvoiman kysyntä on mallissa suurempi kuin se todellisuudessa on, Karsio arvio.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ennusteiden perusviesti olisi väärin. Tilanteeseen on puututtava välittömästi, jotta saamme riittävästi sosiaalityöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen opettajia hoitamaan näitä merkittäviä tehtäviä, Karsio toteaa.

– Sosiaalialan työ vahvistaa kansalaisten hyvinvointia, vähentää julkisia menoja ja lisää työllisyyttä, luottamusta ja turvallisuutta yhteiskunnassa. Tämä ei ole oikea paikka säästää. Päinvastoin, Jenni Karsio summaa.