Suomen Akatemia

Puolet alakoululaisista kadottanut koulun merkityksen

10.11.2015 09:06:13 EET | Suomen Akatemia

Jaa
Lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin. He kokevat merkityskatoa suhteessa kouluun ja koulunkäyntiin. Nämä nuoret myös kokevat, että heidän tapansa hyödyntää digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa ei vastaa koulujen käytäntöjä. Näin on syntymässä merkityskuilu koulun ja nuorten välille. Kun merkitys hämärtyy, nuoret suuntaavat koulun sijaan energiansa muualle. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.

Merkityskatoa kokevat nuoret voidaan jakaa alaryhmiin. Joka neljäs heistä on kyllästynyt kouluun ja kokee, ettei koulunkäynti voisi vähempää kiinnostaa. Joka kymmenes 12-vuotiaista on koulussa uupunut, viisi prosenttia on joko stressaantunut tai koulu-uupunut. Tutkimukseen osallistui 759 oppilasta 33:sta Helsingin koulusta. Oppilaat ovat syntyneet vuonna 2000 ja he olivat tutkimuksen teon aikaan 12-vuotiaita.

Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että peliä ei ole menetetty: ”Merkitys voidaan luoda yhdessä. Kyyniset voisivat innostua koulunkäynnistä, jos koulujen toimintatavat ottaisivat paremmin huomioon nuorten tarpeita, tavoitteita ja tapoja toimia tämän päivän maailmassa”, arvioi tutkimuksessa mukana ollut professori Katariina Salmela-Aro. Tämä ei kuitenkaan riitä.

”Olemme esittäneet, että Suomessa on diginuorten ja koulun välinen kuilu. Uudet juuri julkaistut tuloksemme osoittivat, että Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. On kasvamassa kyynisten nuorten sukupolvi. Siihen vaikuttaa myös tämänhetkinen lamaantunut ja negatiivinen ilmapiiri Suomessa. Nuoret kokevat ensin merkityksettömyyttä koulussa. Myöhemmin merkityksettömyys voi laajentua koskemaan koko yhteiskuntaa. Suomella ei ole varaa menettää tätä sukupolvea”, korostaa Salmela-Aro.

Salmela-Aron mukaan tulee varmistaa, että nuoret kokevat merkityksellisyyttä ja oppimisen intoa, joka kantaa heitä tulevaisuuteen. Nuori kokee intoa, kun haasteita on sopivasti suhteessa kykyihin. Nuorten pitäisi kehittää taitoja, joilla he voivat luotettavasti suuntautua ja navigoida tulevaisuuden yhä epävarmemmassa digitaalisessa ja globaalissa työelämässä. Kolme ässää eli sosiaaliset taidot, sisukkuus, ja sopeutumiskyky ovat avaintekijöitä.

”Onnistumisten ja virheiden kautta nuoret oppivat. Usein juuri virheet ja epäonnistumiset luovat pohjaa oppia ja kehittyä. Lannistamisen sijaan tulee kuitenkin kannustaa ja löytää nuorten vahvuuksia. Koulujen pitää valmistaa nuoria mahdollisiin epäonnistumisiin ja kehittää heidän pystyvyysuskomuksiaan ja innostustaan kohti töitä, joita ei ole vielä luotu, teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty, sosiaalisiin ongelmiin, joita emme vielä tiedä tulevan.”

Tätä teemaa on tutkittu Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -akatemiaohjelman LEAD-hankkeessa, jota johtaa Katariina Salmela-Aro ja Ihmisen mieli -akatemiaohjelman Mind-the-Gap-hankkeessa.

Lisätietoja antaa: Katariina Salmela-Aro, katariina.salmela-aro@helsinki.fi, katariina.salmela-aro@jyu.fi, Cicero Learning, Helsingin yliopisto ja Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto, p. 050 4155283

Artikkelin tiedot: Salmela-Aro, K., Muotka, J., Hakkarainen, K., Alho, K. & Lonka, K. (in press). School Burnout and Engagement Profiles among Digital Natives in Finland: A Person-oriented Approach. European Journal of Developmental Psychology.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Avainsanat

alakouludiginatiividigioppiminenkoulukoulunkäyntikoulu-uupumusoppiminen

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Syyshausta 2023 siirrytään tammihakuun 2024 – muutoksia tulossa myös arviointiin9.3.2023 08:41:34 EET | Tiedote

Suomen Akatemian hakuaikatauluihin ja hakemusten arviointiin on tulossa merkittäviä muutoksia. Akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja kliininen tutkija -rahoitusmuotojen seuraava haku avataan syyskuun sijaan joulukuun alussa 2023. Haku päättyy tammikuussa 2024, ja rahoituspäätökset tehdään saman kevään aikana. Jatkossa hakija pystyy myös itse valitsemaan hakemukselleen sopivimman arviointipaneelin.

Suomen Akatemia myönsi tutkimuksen profiloitumisrahoitusta yliopistoille13.1.2023 11:03:14 EET | Tiedote

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Päätökset tehtiin kahdessa erässä 13.12.2022 ja 12.1.2023. Profiloitumisrahoitusta haettiin yhteensä 175 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin yliopistoille 100 miljoonaa euroa. Myönnöt vaihtelevat 2,2 miljoonasta eurosta 30,1 miljoonaan euroon. Rahoitusta myönnettiin yhdeksälle yliopistolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme