SDP

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paateron puhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 14.11.

Jaa

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paateron puhe SDP:n puoluevaltuuston syyskokouksessa 14.11.2020.

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Tervetuloa tämän puoluekokouskauden ensimmäiseen kokoukseen, joka pidetään nyt näin poikkeuksellisesti etänä. Toiveikkaasti kuitenkin ajattelen, että ehdimme vielä usean kerran tavata. Olemme päätöksentekijöinä eri paikoissa ja niissä kaikissa toimitaan ja tehdään päätöksiä niin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ettei sitä ole voitu kuvitella. Teemme tätä yhdessä, joka antaa hyvää tukea.

Puoluevaltuuston rooli on puolueessamme keskeinen. Kokoonnumme keskustelemaan ja päättämään puolueen isoista linjoista, ja vahvistamme myös keskeiset henkilövalinnat. Puoluevaltuuston rikkaus on se, että tulemme eri puolilta Suomea erilaisista taustoista. Pystymme kokomaan yhteen koko SDP:n kentän äänen ja löytämään parhaan mahdollisen tavan edistää sosialidemokraattista politiikkaa. Olen erittäin iloinen ja otettu, että saan jatkaa työtä puoluevaltuuston puheenjohtajana. Olen myös iloinen siitä, että te kaikki olette lähteneet mukaan tähän yhteiseen työhön.

Hyvät toverit!

Korona-aika ei tietenkään kosketa vain päätöksentekoa, vaan se näkyy meidän kaikkien arjessa. Emme voi tavata isoissa joukoissa, ja matkustaminen on lähes kokonaan jäissä. Tällä viikolla kuulemamme uutiset rokotteen etenemisestä antavat voimaa jatkaa rajoitusten kanssa elämistä, mutta samalla uskoa siihen, että tämä poikkeusaika päättyy jossain vaiheessa.

Suomi on pärjännyt taudin kanssa hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, mutta sillä on silti isoja vaikutuksia paitsi normaaliin elämään, myös yhteiskunnan toimintoihin ja talouteen. Tautia ei ole Suomessakaan vielä selätetty, mutta se on pidetty jämäkästi toteutetuilla toimilla kurissa. Valtion velan ja elvytyksen suhteen olemme myös hyvissä asemissa, vaikka poliittisessa keskustelussa välillä muuta väitetäänkin. Suomessa on tehty aktiivista kuntia, yrityksiä, yrittäjiä ja ihmisiä tukevaa politiikkaa tietoisesti ja ajattelen sitä, että valtion hartiat ovat leveämmät ja kriisi täytyy ylittää kestävästi.

Valtiot velkaantuvat kaikkialla, niin myös Suomi. Puhumme noin 20 miljardin euron lisävelasta. Velka ei tietenkään ole mikään tavoite tai itsestäänselvyys, mutta se on kriisin syvenemisen estämiseksi välttämätöntä. Seuraavassa vaiheessa siirrymme elvyttämään voimakkaasti, jotta pääsemme nousemaan uudelleen kasvun tielle. Myös EU:n yhteensä 750 miljardin euron elvytyspaketti, joka lähtee liikkeelle ensi vuonna kansallisilla tasoilla, tuo meille lisää vipuvartta kammeta yhteiskunta eheänä kriisistä ylös.

Palveluiden tarpeen lisääntyminen on onneksi Suomessa voitu turvata, kun olemme tukeneet kuntia merkittävillä tukisummilla. Tuen tarkoitus ei ole sinänsä ollut paikata kuntien vaikeaa taloudellista tilannetta, vaan mahdollistaa ihmisistä huolen pitäminen. Jos olisimme ensin jääneet katsomaan, miten kunnille käy alentuneiden vero- ja maksutulojen sekä kasvavien menojen kanssa ja sitten päättäneet mahdollisesta tuesta, näkisimme nyt lomautuksia, irtisanomisia ja palvelujen leikkauksia. Näin me emme halunneet toimia, vaan kansalaisten palvelujen turvaaminen on ollut ensi sijaista.

Olemme tukeneet ja tukemassa kuntien toimintoja yhteensä yli viidellä miljardilla eurolla. Työntekijöiden on voitava tehdä työnsä rauhassa, sillä normaali arki eli koulut, varhaiskasvatus, kirjastot ja liikuntapalvelut on saatava pidettyä toiminnassa - tarvittaessa poikkeusjärjestelyin. Toisaalta kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevat tarvitsevat nyt erityistä tukea, mikä tarkoittaa sitä, että mieluummin otetaan lisää kuin pidetään liian vähän työntekijöitä.

Kuntien tulevaisuus on koronan ja toisaalta eduskunnan käsittelyyn vielä ennen joulua tulevan sote-uudistuksen myötä erilainen. Nämä ovat isoja asioita, jotka seuraavat kuntapäättäjät kohtaavat. Olemme valtionvarainministeriössä yhdessä muiden ministeriöiden ja lukuisten eri toimijoiden kanssa aloittamassa työskentelyä, jossa pohditaan kuntien tulevaisuutta monelta kantilta. Tähän työhön kannustan myös meitä kaikkia lähtemään. Meidän tulisi miettiä avoimesti sitä, miten pohjoismainen malli, jossa kunnilla on vahva vastuu kansalaisten palveluiden järjestämisestä, tulee säilymään. Tulevaisuudessa on tärkeää löytää tapa, jolla kunnat pystyvät ensi sijassa omalla rahoituspohjalla järjestämään suurimman osan palveluista ja huolehtimaan kunnan elinvoimasta. Tähän tueksi on myös valmisteltu ja julkaistu kaupunkistrategia, jonka toimenpideohjelma on juuri valmisteilla. Sekä kuntien tulevaisuustyössä, että kaupunkistrategiassa on keskeisenä tavoitteena lisätä luottamusta ja vuoropuhelua valtion ja kuntien välillä.

Hyvä kuulijat,

Kuntaministerinä vastuullani on myös julkisen hallinnon rakenteiden uudistaminen. Jonkun mielestä aihe saattaa kuulostaa tylsältä, mutta sitä se ei ole. Puoluehallitus hyväksyi tämän kuun alussa linjaukset, jotka ohjaavat julkisen hallinnon rakenteiden kehittämistä myös hallituksessa. Linjausten valmistelussa syntyi uutta ja osallistujat olivat aidosti innostuneita. Näin pitääkin olla, sillä SDP on hyvinvointivaltiopuolue ja sen oikeutuksen kannalta on välttämätöntä, että julkinen hallinto toimii tehokkaasti, on kansalaislähtöinen ja kasvattaa ihmisten hyvinvointia. Julkisen hallinnon pitää myös olla inhimillinen ja kiinnostava työnantaja, jotta voimme palvella ihmisiä paremmin siellä, missä he ovat. Oli se sitten missä tahansa päin Suomea tai jatkossa entistä useammin verkossa, jossa me nytkin kokoustamme.

Demokratian ytimessä on kansalaisten mahdollisuus arvioida julkisen hallinnon toimintaa. Siksi hallinnon tulee olla tulevaisuudessa entistä avoimempi ja läpinäkyvämpi. Avoimuus tarkoittaa rajapintojen avaamista ihmisten ja yritysten hyödynnettäväksi. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että muokkaamme tietoa helposti ymmärrettävään ja käyttökelpoiseen muotoon. Samalla meidän on varmistettava ihmisten tietosuoja, ja se että he voivat hallita itsestään eri tietojärjestelmiin kerättyjä tietoja. Nämä näkökulmat tullaan huomioimaan myös valmistelussa olevassa Avoimen hallinnon strategiassa.

Verotietojen avoimuus on yksi tärkeä osa suomalaista demokratiaa. Se osaltaan hillitsee talousrikollisuutta ja korruptiota – ei ole sattumaa, että Suomessa korruptio on vähäisempää kuin muualla. Viime vuonna Verohallinto teki uuden EU:n tietosuoja-asetukseen toimeenpanoon liittyneen tulkinnan, jonka mukaan yli 100 000 euroa vuodessa tienanneilla on oikeus estää Verohallintoa toimittamasta medialle heidän julkisia verotietojaan. Tästä saimme lukea lehdistä kirjoituksia puolesta ja vastaan.

Vaikka verottajan tulkinnassa ei ollut suoranaisesti kyse siitä, että tietojen julkisuutta heikennettiin vaan siitä, että median saamat listat eivät enää kata kaikkien suurituloisten tuloja, oli sillä iso vaikutus kansalaiskeskusteluun. Käytännössä päätös siis johtaa siihen, että verotietojen julkisuus heikkenee. Tänä vuonna jo noin 4 500 suurituloista veti tietonsa pois listalta, eikä medialla tai kansalaisilla ole mahdollisuutta selvittää kaikkia puuttuneita tietoja.

Tämä ei ole oikea suunta. Meidän tulisi tarjota ihmisille oikeaa ja kattavaa tietoa. Näin myös julkinen keskustelu voi olla rakentavampaa. Siksi tulisi käynnistää valmistelu, jolla varmistetaan, että median verolistaukset ovat jälleen tulevaisuudessa kattavia. Samalla olisi tarkasteltava myös, mitä olennaisia tietoja julkisista tiedoista puuttuu. Esimerkiksi suuri osa pääomatuloista puuttuu listauksilta kokonaan, sillä ne eivät sisällä verovapaita pääomatuloja. Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy. Tämä ei ole avoimen yhteiskunnan linjausten mukaista.

Hyvät toverit,

Tällä viikolla nousi jälleen keskusteluun kahden kansainvälisten pääomasijoittajien hallinnassa olevan sähkönsiirtoyhtiön verovälttely. Samalla hallitus on myös antamassa esitystä, jolla pyritään saamaan sähkönsiirtohintojen nousua kuriin.

Nykytilanne on kestämätön. Sähkönsiirtoverkkoja hallinnoivilla yhtiöillä on luonnollinen monopoli, kun verkkoja on vain yksi ja kaikki tarvitsevat sähköä. Laki velvoittaa yhtiöt pitämään verkot investoinneilla kunnossa, mutta niiden voitot ovat kasvaneet osin kohtuuttomiksi hinnankorotusten myötä. Samaan aikaan ulkomaiset pääomasijoittajat voivat välttää veroja näistä voitoistaan, kun kotimarkkinayritykset maksavat verot normaalisti.  Veroedun turvin sähköverkkojen omistus siirtyy yhä enemmän ulkomaisille pääomasijoittajille, mikä johtaa osaltaan siihen, että Suomesta tulee tytäryhtiötalous.

Finnwatchin selvityksen mukaan veromenetykset olivat edellisen viiden vuoden aikana 90 miljoonaa euroa, ja ne ovat kasvussa, jos mitään ei tehdä. SDP ehdotti jo vuonna 2018 vero-ohjelmassaan ja eduskunnan verovälttelyä koskevan esityksen yhteydessä, miten lain porsaanreiät olisi tukittu. Nyt olisi aika lopettaa ulkomaisten pääomasijoittajien tukeminen kotimaisten yritysten kustannuksella. Se edistäisi terveempää markkinataloutta. Vähintään yhtä tärkeää on se, että sähkönsiirron kohtuuttomat hinnankorotukset siirtyvät historiaan tulevan lakiesityksen myötä.

Hyvät kuulijat,

Kiersimme syys-lokakuussa kaikilla alueilla kuulemassa millaisia ajatuksia EU:n elpymispaketti herättää.

Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi nimetty kokonaisuus sisältää kuusi eri teemaa, joista vihreä siirtymä ja digitaalisuus ovat kaksi vahvinta. Teemojen alle on tehty pohjatyötä eri ministeriöissä, aluekierroksella, yhteisillä tapaamisella yritysten, kaupunkien ja tutkimusmaailman kanssa. Haasteemme on ajatella riittävän suuresti, jotta seuraavan kolmen vuoden aikana tehdyt satsaukset hyödyntävät meitä tulevina vuosikymmeninä. Miten uutta teknologiaa otetaan käyttöön, miten digitaalisuus on osa arkea ja hyötynä kaikessa toiminnassa, miten samalla saadaan laajennettua Suomen vientiä ilmasto- ja ympäristöystävällisiin innovaatioihin tuotteissa ja palveluissa jne. Jo hallitusohjelmassa oli tavoitteena TKI, eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiosatsausten nostaminen neljään prosenttiin. Kestävän kasvun paketista saadaan näihin lisää tukea samoin kuin työllisyyspalveluiden ja ihmisten hyvinvointipalveluiden järjestämiseen uudella tavalla. Meillä on hyvä mahdollisuus ottaa digiloikan lisäksi myös uudistumisloikka monella sektorilla.

Lopuksi on vielä todettava, että me elämme vahvasti kansainvälisessä maailmassa ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhdysvalloissa Joe Bidenin ja Kamala Harrisin voitto luo toiveikasta näkymää kaikkiin kansainvälisiin yhteisöihin, erityisesti yhteistyö YK:ssa, Pariisin ilmastosopimuksessa ja erilaisissa kauppasopimuksissa vahvistuu uudelleen. Oli helpottavaa saada jännittävän ja pitkäksi venyneen ääntenlaskun jälkeen tulos, joka luo toivoa järjestyksestä ja vähentää populismia sekä väärien faktojen ihailua.

Toivottavasti pääsemme myös pian takaisin maailmaan, jossa liikkuminen onnistuu myös rajojen yli. EU:n sisällä ja Yhdysvalloissa sekä toisaalta naapurimaa Venäjällä on taudin jäljiltä paljon korjattavaa, mutta Suomen asema liikenteellisenä solmukohtana on jo nyt otettava yhä vahvemmin agendalle. Elämme edelleen vahvasti viennistä. Nykyisten toimialojen laajentamiseen on syytä keskittyä, eli tarvitsemme perinteisen kahden vahvan puu- ja metallialan lisäksi myös muita toimialoja vientialoiksi. Voimme halutessamme olla yhteys etelästä pohjoiseen, eli Euroopasta arktiselle alueelle ja samalla idästä länteen yhdistämällä lentoliikennettä ja rautatie- sekä dataväyliä. Vaikka nyt lentoliikenteessä tilanne on todella vaikea, on Helsingin asema lentoliikenteen solmukohtana säilytettävä. Idän suunnan rautatieverkosto antaa toisen, meriliikennettä nopeamman mahdollisuuden Aasian vientiin.

Paavo Lipponen on tehnyt paljon työtä arktisen politiikan ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Haluan lopuksi nostaa esille kaksi lainausta häneltä.

”Suomi voi aloitteellaan palata takaisin idän ja lännen välittäjävaltion mahtiasemaan. Geopoliittisten konfliktien sijaan tällä erää korostuvat gateway -asema: maaosien välinen kauppa, sujuvammat ihmis-, tavara- ja tietovirrat.

Rautatiekuljetukset kulkevat Venäjän läpi, lentoreitit Siperian yli ja Koillisväylän pohjoinen meritie ja datakaapeli sen aluevesillä. Euroopan, Venäjän ja Aasian intressit tulee sitoa yhteen. Arktinen politiikka tuo myös Yhdysvallat saman pöydän ääreen. ”

Näillä, tänäkin päivänä ajankohtaisin sanoin, totean kokouksen avatuksi.

Yhteyshenkilöt

Sirpa PaateroSDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja

Yhteydenotot: erityisavustaja Minna Salminen, p. 050 445 5350

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n Heinäluoma: Asumisen ja maankäytön ohjelma vahvistaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa11.11.2020 19:03:09 EETTiedote

“Asumisen hinnat Helsingissä ovat viime vuosina jatkaneet nousuaan. Politiikan tehtävänä on mahdollistaa, että jokaisella on varaa asua Helsingissä, on sitten töissä ravintolassa, siivoojana tai kaupan myyjänä. SDP:n keskeinen tavoite kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistamisesta nytkähti eteenpäin”, iloitsee Helsingin demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma.

SDP:n valtuustoryhmä: Budjettiesitys turvaa palvelut, tulevaisuusinvestoinnit sekä kaupungin vakaan talouden11.11.2020 18:11:35 EETTiedote

Helsingin talousarvioneuvotteluissa on löydetty sopu valtuuston enemmistön kesken. Talousarviota on valmisteltu poikkeuksellisen vaativassa ja epävarmassa tilanteessa. Helsingin talous on kuitenkin kestävällä ja vakaalla pohjalla, ja siksi Helsinki pystyy kasvattamaan budjettiaan jopa talouskriisin keskellä. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma on tyytyväinen budjettisopuun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme