Puukauppa on hyvässä vauhdissa

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-elokuussa puuta yksityismetsistä 24,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 48 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Puukauppaa käytiin myös kesällä aiempia vuosia vilkkaammin.

Tammi-elokuussa tukkien ostomäärä oli 12,2 miljoonaa kuutiota, eli 76 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kuitupuun ostomäärä oli 11,3 miljoonaa kuutiota, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Raakapuukustannukset ovat korkealla tasolla

Havutukkien kantohinnat olivat elokuussa 15 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden elokuussa. Koivutukin kantohinta oli 6 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Kuitupuiden kantohinnoissa oli nousua 4–7 prosenttia. Korkeat raaka-ainekustannukset heikentävät suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Elokuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 62 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 66 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 66 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 36 ja 69 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 45 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 30 ja 51 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 18–20 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 11 ja 24 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Metsien hiilikompensaatioissa piilee uhka

Puumarkkinat ovat toimineet viime vuosina ilman suurempia häiriöitä ja ennustettavasti. Ennustettava ja reiluun kilpailuun perustuva markkina on tärkeä osa metsäteollisuuden toimintaympäristöä ja kilpailukykyä.

– Tulevien vuosien ennustettavuutta heikentävät lukuisat EU-komission aloitteet, mutta myös vapaaehtoisten hiilikompensaatiomarkkinoiden kehittyminen, toteaa metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Kansallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi puumarkkinoihin. Esimerkiksi hiilikompensaatiomarkkinoiden voimakas kasvu vähentäisi puun tarjontaa, mikä heikentäisi metsäteollisuuden kilpailukykyä. Samalla jäisi tekemättä puupohjaisia tuotteita, joilla korvataan fossiilisia tuotteita ja luodaan hyvinvointia ympäri Suomen.

Suomalaisten puupohjaisten tuotteiden tuotannon väheneminen ei olisi ilmaston etu. Lopulta puun kysynnän heikentyminen koituisi myös aktiivisten metsänomistajien haitaksi.

Lue lisää: Puukauppatilastot

Lisätietoja:

Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 050 567 9093
Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678
Matti Mäkelä, kotimaan metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry, puh. 040 741 1247

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 100 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 100,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.