Audiomedia Oy

Puunhuoltoketjun työhyvinvoinnissa parannettavaa: Pitkät päivät rasittavat, metsäkeskustelu syyllistää - motivaatio silti korkealla

Jaa

Puunhuoltoketjussa tehdään tunnetusti pitkiä päiviä. Viikkotyötuntien määrä on helposti 45 tuntia, puutavarakuljetuksissa jopa kymmenen tuntia enemmän. Epäsäännöllisyys työajoissa, ruokailuaikojen ja taukojen pitämisessä heijastuvat yöuneen, yleiseen hyvinvointiin tai perhe-elämään. Vaikka lähes puolet vastaajista arvioi työn henkisesti rasittavaksi, alalla työskentelevien motivaatio työhön on korkealla, ja he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Toisaalta yhteiskunnallinen metsäkeskustelu koetaan metsäammattilaisia syyllistäväksi ja herättää kysymyksen, onko metsäkeskustelussa sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus jäänyt taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon.

Marja Kallioniemi
Marja Kallioniemi

Luonnonvarakeskus selvitti puunhuoltoketjussa työskentelevien työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi lähes 1300 työntekijää. Selvityksen kohteena olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle työlle edellytyksiä luovat henkilöt metsästä tuotantolaitosten porteille saakka. Kyselyyn vastanneet olivat metsureita, metsätyökoneiden kuljettajia, puutavaran kuljettajia ja toimihenkilöitä. Suurin osa vastaajista oli miehiä, naisia mukana oli 53. Näillä aloilla Suomessa työskentelee yhteensä lähes 14 tuhatta henkilöä.

Työ kuormittaa – mutta osaamisesta ja ammattitaidosta ollaan ylpeitä

-Vertailussa puuhuoltoketjussa tehdyt työpäivät olivat selvästi pitempiä kuin eurooppalaisilla tai suomalaisilla työllisillä keskimäärin. Meillä arvostetaan työntekoa ja yrittäjyyttä sekä sitä, että saadaan paljon aikaiseksi. On hyvä muistaa, että tämä noin 14 tuhannen ihmisen porukka toimitti teollisuudelle viime vuonna metsästä 73 miljoonaa kuutiota puuta, muistuttaa puuhuoltoketjun työhyvinvointia tutkinut Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Kallioniemi.

Vastaajaryhmistä kuormittuneimpia olivat naiset ja toimihenkilöt. - Onhan tämä hyvin miehinen toimiala, kun vain vajaa viisi prosenttia vastaajista oli naisia. Naisten kuormittuvuuteen vaikuttaa muun muassa toimihenkilöiden määrän merkittävä väheneminen. Naiset toivoivat työyhteisön tukea, kohtuullisia työmääriä ja tasapuolisuutta työn arkeen.

– Suomessa on puuhuollossa paljon yksinyrittäjiä tai yksin työtä tekeviä. Yrittäjät kokivat työn henkisesti raskaaksi, kun oman puutavara-auton kuljettamisen lisäksi piti hoitaa muiden työn suunnittelua. Vastaavasti palkkasuhteessa olevat työntekijät kokivat vähemmän paineita, mutta toivoivat parempaa työn organisointia, työnjohtoa ja ennen muuta palautetta tehdystä työstä.

Kallioniemen mukaan puunhuoltoketjun töiden valttikortteina koetaan työn itsenäisyys, hieno ja kiehtova työympäristö vuodenaikojen mukaan vaihtuvassa luonnossa. Muissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nuoret hakeutuvat metsäalan ammatteihin juuri luontoarvojen perusteella.

-Vaikka tehdään kuormittumista aiheuttavaa pitkää päivää, samalla ollaan ylpeitä omasta osaamisesta ja ammattitaidosta. Esimerkiksi vuosi 2018 jää historiaan, kun Suomen metsistä korjattiin puuta ennätysmäärä näin pienellä porukalla.

Myös työn suhdanneluonteisuus tuo mukanaan paineita. – Siitä seuraa se, että kun matalasuhdanteen aikana puun tarve on pienempi, työtarjouksia on vähän. Korkeasuhdanteessa kysynnän kasvaessa, tehdään taas pitkiä päiviä. Taksojen alhaisuus ja pitkät kuljetusmatkat johtavat myös viikkotuntimäärien kasvuun. Myös tehdaspään työtaistelut näkyvät ennakoimattomasti puunhuoltoketjun työtilanteessa.

Työ ja vastuu kuormittavat myös henkisesti

Kyselyyn vastanneilla oli takanaan kesimäärin 17 vuoden kokemus metsäalalta. – Kun pääosa töistä on maakunnissa, kotipaikkaan ja sosiaaliseen yhteisöön sitoutuminen on siellä vahvaa. Usein yrittäjyys tai työt siirtyvät isältä pojalle, hommia tehdään tutussa porukassa.

-Tämän päivän työn luonne metsäpäässä voi olla moninainen. Huipputeknologiaa edustavien puunkorjuu- ja kuljetuskaluston rinnalla tarvitaan edelleen metsureiden käsityötä esimerkiksi virkistys- ja maisemanhoitokohteissa. Motokoneen tai puutavara-auton ohjaamot ovat kuin lentokoneen ohjaamoja tietokoneineen ja näyttöpäätteineen. Siellä on paljon huipputeknologiaa ja sen hallinta vaatii erityisosaamista sekä nopeaa päätöksentekokykyä samalla tavoin kuin talousvastuuta kantavien ja viranomaisyhteistyötä tekevien toimihenkilöiden kohdalla on, kuvailee Kallioniemi.

Kallioniemen mukaan kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä työolosuhteisiinsa. -Samalla on kuitenkin nostettava esiin puuhuoltoketjun henkinen kuormittavuus, joka usein hyvinvointiarvioinnissa jää taka-alalle. On monia tekijöitä, jotka aiheuttavat henkistä kuormittavuutta. Yrittäjän on huolehdittava kaluston hankinnasta, niiden lainoista, huolloista, ajourakoista, työntekijöiden vuorojen organisoinnista ja usein vielä itse oltava kuskin paikalla.

-Työsuhteessa oleva kantaa vastuuta koneista ja laitteista, tekee pitkää päivää, syö ja pitää taukoja epäsäännöllisesti. Monet vastasivatkin, että pelkkä myönteisen palautteen antaminen auttaisi palautumista ja jaksamaan paremmin. Siksi olisikin hyvä, että pienissäkin muutaman hengen yrityksissä puhuttaisiin enemmän. Myös tarve samaa työtä tekevien kanssa tapahtuvaan vertaiskeskusteluun koettiin tarpeellisena.

– Vähän joka tehtävissä koettiin tarvetta koulutukseen ja vertaistukeen. Koko ajan tulee uusia koneita, laitteita ja ohjelmistoja, jotka ovat haastavia, mutta niihin ei saada tarpeeksi perehdyttämistä. Tarvittaisiin vaikkapa koulutusvideoita ja vertaistarinoita verkkoon ja alan julkaisuihin.

Metsäkeskustelu syyllistää metsäalan ammattilaisia

Puunhuoltoketjussa on Kallioniemen mukaan aktiivista, yhteiskunnallista keskustelua seuraavaa porukkaa. - He kokevat erittäin epäoikeudenmukaiseksi metsäkeskustelun, joka syyllistää metsän kaatamisesta. Metsän hoitaminen ja uudistaminen osataan Suomessa hyvin, mikä ei ole kansainvälisesti vertaillen ollenkaan itsestäänselvyys. Metsä kykenee sitomaan ilmakehästä hiiltä, jolloin ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan vastata huolehtimalla metsien kasvusta. Uusiutuvan puun avulla voidaan korvata uusiutumattomiin raaka-aineisiin pohjautuvia materiaaleja kuten vaikkapa muoveja.

- Vaikka he ovat tärkeä lenkki suomalaisen hyvinvoinnin luonnon ketjussa, tuovat tuloja ja työpaikkoja ja tekevät pitkää päivää, yhteiskunnallisesta keskustelusta odottaisi pitkien työurien, toimivien työketjujen ja ison työmäärän arvostusta, toivoo Kallioniemi.

Suomen uudessa metsästrategiassa on Kallioniemen mukaan kiinnitetty huomiota myös puuhuoltoketjun hyvinvointiin, jota voidaan parantaa monin keinoin. – Se antaa hyvää selkänojaa niille uudistuksille, joita tulisi toteuttaa myös siksi, että saisimme nuoria kiinnostumaan puuhuoltoketjun työpaikoista. Tietysti toivotaan tasaisempaa työkuormaa ja parempaa palkkaa, mutta paremmilla työjärjestelyillä, positiivisella palautteella, ystävällisellä puheella, neuvonnalla ja arvostuksella saadaan paljon myönteistä aikaan.

- Tarvitaan reilun toiminnan puunhuoltoketju ja siitä kertovia hyviä tarinoita ja koulutusta. Esimerkiksi nuoret painottavat ympäristöasioita enemmän ja miettivät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastomuutokseen liittyviä asioita. Nyt tuntuu, että metsäjulkisuutta hallitsee ulkomailta ohjattu malli, jossa ei tunneta Suomen kestävän metsätalouden merkitystä.

Kallioniemi muistuttaa vastauksista, joissa kerrotaan, miten metsäisen kansallismaiseman vaalimiseen ja hoitoon tarvitaan osaamista ja ihmistyövoimaa. – Motomiehet ja puutavaran kuljettajat ovat ylpeitä osaamisestaan ja kokevat työssään myös hienoja luontoarvoja kuten eri vuodenaikojen vaihteluja sekä upeita auringon nousuja laskuja. Se on vaativan ja raskaan työn kolikon toinen puoli.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Marja Kallioniemi
Marja Kallioniemi
Lataa
Marja Kallioniemi
Marja Kallioniemi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Kotkamillsin Markku Hämäläinen: Puupohjaisissa muovittomissa tuotteissa suuri mahdollisuus suomalaisen metsäteollisuuden uusiutumiselle14.11.2020 10:00:00 EETTiedote

Vaikka Kotkamills on erityisen tunnettu uuden muovittoman kuppikartongin tuottamisesta, yhtiö tuottaa sahatavaraa, laminaattipaperia sekä sellua oman sahan purusta ja hakkeesta. Yhteisenä nimittäjänä kaikille tuotteille voidaan pitää niiden muovittomuutta, uusiutuvuutta, hiilen sidontaa ja kykyä korvata markkinoilla fossiilisia tuotteita. - Me teemme täällä joka päivä ilmastotekoja, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme