Puunhuoltoketjun työhyvinvoinnissa parannettavaa: Pitkät päivät rasittavat, metsäkeskustelu syyllistää - motivaatio silti korkealla

Luonnonvarakeskus selvitti puunhuoltoketjussa työskentelevien työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi lähes 1300 työntekijää. Selvityksen kohteena olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle työlle edellytyksiä luovat henkilöt metsästä tuotantolaitosten porteille saakka. Kyselyyn vastanneet olivat metsureita, metsätyökoneiden kuljettajia, puutavaran kuljettajia ja toimihenkilöitä. Suurin osa vastaajista oli miehiä, naisia mukana oli 53. Näillä aloilla Suomessa työskentelee yhteensä lähes 14 tuhatta henkilöä.

Työ kuormittaa – mutta osaamisesta ja ammattitaidosta ollaan ylpeitä

-Vertailussa puuhuoltoketjussa tehdyt työpäivät olivat selvästi pitempiä kuin eurooppalaisilla tai suomalaisilla työllisillä keskimäärin. Meillä arvostetaan työntekoa ja yrittäjyyttä sekä sitä, että saadaan paljon aikaiseksi. On hyvä muistaa, että tämä noin 14 tuhannen ihmisen porukka toimitti teollisuudelle viime vuonna metsästä 73 miljoonaa kuutiota puuta, muistuttaa puuhuoltoketjun työhyvinvointia tutkinut Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Kallioniemi.

Vastaajaryhmistä kuormittuneimpia olivat naiset ja toimihenkilöt. - Onhan tämä hyvin miehinen toimiala, kun vain vajaa viisi prosenttia vastaajista oli naisia. Naisten kuormittuvuuteen vaikuttaa muun muassa toimihenkilöiden määrän merkittävä väheneminen. Naiset toivoivat työyhteisön tukea, kohtuullisia työmääriä ja tasapuolisuutta työn arkeen.

– Suomessa on puuhuollossa paljon yksinyrittäjiä tai yksin työtä tekeviä. Yrittäjät kokivat työn henkisesti raskaaksi, kun oman puutavara-auton kuljettamisen lisäksi piti hoitaa muiden työn suunnittelua. Vastaavasti palkkasuhteessa olevat työntekijät kokivat vähemmän paineita, mutta toivoivat parempaa työn organisointia, työnjohtoa ja ennen muuta palautetta tehdystä työstä.

Kallioniemen mukaan puunhuoltoketjun töiden valttikortteina koetaan työn itsenäisyys, hieno ja kiehtova työympäristö vuodenaikojen mukaan vaihtuvassa luonnossa. Muissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nuoret hakeutuvat metsäalan ammatteihin juuri luontoarvojen perusteella.

-Vaikka tehdään kuormittumista aiheuttavaa pitkää päivää, samalla ollaan ylpeitä omasta osaamisesta ja ammattitaidosta. Esimerkiksi vuosi 2018 jää historiaan, kun Suomen metsistä korjattiin puuta ennätysmäärä näin pienellä porukalla.

Myös työn suhdanneluonteisuus tuo mukanaan paineita. – Siitä seuraa se, että kun matalasuhdanteen aikana puun tarve on pienempi, työtarjouksia on vähän. Korkeasuhdanteessa kysynnän kasvaessa, tehdään taas pitkiä päiviä. Taksojen alhaisuus ja pitkät kuljetusmatkat johtavat myös viikkotuntimäärien kasvuun. Myös tehdaspään työtaistelut näkyvät ennakoimattomasti puunhuoltoketjun työtilanteessa.

Työ ja vastuu kuormittavat myös henkisesti

Kyselyyn vastanneilla oli takanaan kesimäärin 17 vuoden kokemus metsäalalta. – Kun pääosa töistä on maakunnissa, kotipaikkaan ja sosiaaliseen yhteisöön sitoutuminen on siellä vahvaa. Usein yrittäjyys tai työt siirtyvät isältä pojalle, hommia tehdään tutussa porukassa.

-Tämän päivän työn luonne metsäpäässä voi olla moninainen. Huipputeknologiaa edustavien puunkorjuu- ja kuljetuskaluston rinnalla tarvitaan edelleen metsureiden käsityötä esimerkiksi virkistys- ja maisemanhoitokohteissa. Motokoneen tai puutavara-auton ohjaamot ovat kuin lentokoneen ohjaamoja tietokoneineen ja näyttöpäätteineen. Siellä on paljon huipputeknologiaa ja sen hallinta vaatii erityisosaamista sekä nopeaa päätöksentekokykyä samalla tavoin kuin talousvastuuta kantavien ja viranomaisyhteistyötä tekevien toimihenkilöiden kohdalla on, kuvailee Kallioniemi.

Kallioniemen mukaan kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä työolosuhteisiinsa. -Samalla on kuitenkin nostettava esiin puuhuoltoketjun henkinen kuormittavuus, joka usein hyvinvointiarvioinnissa jää taka-alalle. On monia tekijöitä, jotka aiheuttavat henkistä kuormittavuutta. Yrittäjän on huolehdittava kaluston hankinnasta, niiden lainoista, huolloista, ajourakoista, työntekijöiden vuorojen organisoinnista ja usein vielä itse oltava kuskin paikalla.

-Työsuhteessa oleva kantaa vastuuta koneista ja laitteista, tekee pitkää päivää, syö ja pitää taukoja epäsäännöllisesti. Monet vastasivatkin, että pelkkä myönteisen palautteen antaminen auttaisi palautumista ja jaksamaan paremmin. Siksi olisikin hyvä, että pienissäkin muutaman hengen yrityksissä puhuttaisiin enemmän. Myös tarve samaa työtä tekevien kanssa tapahtuvaan vertaiskeskusteluun koettiin tarpeellisena.

– Vähän joka tehtävissä koettiin tarvetta koulutukseen ja vertaistukeen. Koko ajan tulee uusia koneita, laitteita ja ohjelmistoja, jotka ovat haastavia, mutta niihin ei saada tarpeeksi perehdyttämistä. Tarvittaisiin vaikkapa koulutusvideoita ja vertaistarinoita verkkoon ja alan julkaisuihin.

Metsäkeskustelu syyllistää metsäalan ammattilaisia

Puunhuoltoketjussa on Kallioniemen mukaan aktiivista, yhteiskunnallista keskustelua seuraavaa porukkaa. - He kokevat erittäin epäoikeudenmukaiseksi metsäkeskustelun, joka syyllistää metsän kaatamisesta. Metsän hoitaminen ja uudistaminen osataan Suomessa hyvin, mikä ei ole kansainvälisesti vertaillen ollenkaan itsestäänselvyys. Metsä kykenee sitomaan ilmakehästä hiiltä, jolloin ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan vastata huolehtimalla metsien kasvusta. Uusiutuvan puun avulla voidaan korvata uusiutumattomiin raaka-aineisiin pohjautuvia materiaaleja kuten vaikkapa muoveja.

- Vaikka he ovat tärkeä lenkki suomalaisen hyvinvoinnin luonnon ketjussa, tuovat tuloja ja työpaikkoja ja tekevät pitkää päivää, yhteiskunnallisesta keskustelusta odottaisi pitkien työurien, toimivien työketjujen ja ison työmäärän arvostusta, toivoo Kallioniemi.

Suomen uudessa metsästrategiassa on Kallioniemen mukaan kiinnitetty huomiota myös puuhuoltoketjun hyvinvointiin, jota voidaan parantaa monin keinoin. – Se antaa hyvää selkänojaa niille uudistuksille, joita tulisi toteuttaa myös siksi, että saisimme nuoria kiinnostumaan puuhuoltoketjun työpaikoista. Tietysti toivotaan tasaisempaa työkuormaa ja parempaa palkkaa, mutta paremmilla työjärjestelyillä, positiivisella palautteella, ystävällisellä puheella, neuvonnalla ja arvostuksella saadaan paljon myönteistä aikaan.

- Tarvitaan reilun toiminnan puunhuoltoketju ja siitä kertovia hyviä tarinoita ja koulutusta. Esimerkiksi nuoret painottavat ympäristöasioita enemmän ja miettivät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastomuutokseen liittyviä asioita. Nyt tuntuu, että metsäjulkisuutta hallitsee ulkomailta ohjattu malli, jossa ei tunneta Suomen kestävän metsätalouden merkitystä.

Kallioniemi muistuttaa vastauksista, joissa kerrotaan, miten metsäisen kansallismaiseman vaalimiseen ja hoitoon tarvitaan osaamista ja ihmistyövoimaa. – Motomiehet ja puutavaran kuljettajat ovat ylpeitä osaamisestaan ja kokevat työssään myös hienoja luontoarvoja kuten eri vuodenaikojen vaihteluja sekä upeita auringon nousuja laskuja. Se on vaativan ja raskaan työn kolikon toinen puoli.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.