Pyhäselän ja Kylmäkosken vankilat muutetaan älyvankiloiksi

Älykäs vankila -hankkeessa toteutettiin vuosina 2018–2022 monia merkittäviä uudistuksia rikosseuraamusasiakkaiden digipalveluissa. Niistä merkittävin oli Suomen ensimmäinen älyvankila eli Hämeenlinnan uusi naisvankila, jossa on henkilökohtaiset sellipäätteet ja Doris-asiointijärjestelmä kaikille vangeille.

Älyvankilassa jokaisessa sellissä on henkilökohtainen sellipääte, jolta vanki voi asioida sähköisesti ja käyttää digitaalisia palveluita. Sellipäätteeltä pääsee asioimaan vankilan sisällä viestein ja videopuheluilla sekä rajoitetusti vankilan ulkopuolelle videopuhelujen ja vankisähköpostin kautta. Sellipäätteillä on rajattu nettiyhteys, jolla voi selata useita eri nettisivuja rikosseuraamusasiakkaiden yhteisen Portti-avaussivun kautta.

Huhtikuussa 2023 henkilökunnalta ja vangeilta kerätyn palautteen perusteella älyvankilajärjestelmään ollaan tyytyväisiä ja digipalvelut ovat aktiivisessa käytössä päivittäin.Digipalvelut eivät kuitenkaan korvaa ihmisten välisiä kohtaamisia ja lähityötä, vaan vahvistavat ja laajentavat Rikosseuraamuslaitoksen palveluita ja tukevat vankeja kuntoutumisessa.

Koronapandemian vauhdittamana merkittävä osa vankien viranomais- ja sidosryhmätapaamisista tapahtuu digitaalisesti esimerkiksi videotapaamisten avulla. Henkilökohtaiset sellipäätteet mahdollistavat etäopiskelun ja joustavan yhteydenpidon läheisiin. Vangit voivat myös hoitaa asioitaan itsenäisesti vankilan sisäisessä asioinnissa sekä esimerkiksi Vankiterveydenhuollon poliklinikan kanssa. Vankisähköposti helpottaa yhteydenpitoa esimerkiksi lakimiehiin ja opiskelupaikkoihin.

Älyvankila laajeni joulukuussa 2022 Pyhäselän vankilaan, ja laajeneminen jatkuu vankilan kaikille osastoille toukokuun 2023 aikana. Syyskuussa 2023 myös Kylmäkosken vankila muutetaan älyvankilaksi.

Älyvankilalla monia sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä

Älyvankilan käyttöönotto suljetuissa vankiloissa tuo mukanaan monia taloudellisia hyötyjä, kun esimerkiksi vankikuljetuksiin ja tapaamisiin käytettävä aika sekä logistiikkakustannukset vähenevät ja erilaisia prosesseja muutetaan digitaalisiksi. Myös vankilaturvallisuus paranee, kun vankikuljetusten ja tapaamisten valvonnan resurssia voidaan käyttää muuhun työhön.

Älyvankilan myötä vangeille suunnattujen palveluiden määrä ja saavutettavuus ovat myös kasvaneet, ja rikoksettomuutta tukevien läheissuhteiden ylläpito vankeusrangaistuksen aikana on parantunut. Vankien sähköisen asioinnin ja digitaalisten palvelujen käyttö edesauttaa sijoittumista yhteiskuntaan integroitumista ja mahdollistaa entistä laajemmat sekä itseohjautuvammat mahdollisuudet kuntoutumiseen vankeusaikana.

Älykäs vankila -hanke on herättänyt laajaa kotimaista ja kansainvälistä mielenkiintoa. Hämeenlinnan älyvankilassa on vieraillut useita ulkomaisia vierailijaryhmiä ja älyvankila-konseptia on esitelty useissa kansainvälisissä kongresseissa ja artikkeleissa. Tällä hetkellä Suomen älyvankilamallia vastaavia ratkaisuja pyritään toteuttamaan monissa muissakin maissa.

Lisätietoja:

Pia Puolakka, erityisasiantuntija, tiimivastaava Pia Puolakka, p. 050 528 9042, pia.puolakka@om.fi