Pyöräilyn turvallisuuden edistämiseksi on monia keinoja

Neljännes pyöräilijöille tapahtuvista kuolemaan johtavista tieliikenneonnettomuuksista aiheutuu pyöräilijän saamasta sairauskohtauksesta. Nämä onnettomuudet pois lukien vuosittain menehtyy keskimäärin 15–20 pyöräilijää. Onnettomuustietoinstituutti on koostanut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tekemien havaintojen perusteella esityksen pyöräilyn turvallisuuden parantamiseksi. Esitys sisältää toimenpide-ehdotuksia mm. Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM), Traficomille, Väylävirastolle, ELY-keskuksille, Liikenneturvalle, Pyöräliitolle ja Pyöräilykuntien verkostolle.
Hallituksen nollavisio-tavoitteen mukaan liikenneonnettomuuksissa vuosittain kuolleiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä noin kahdesta sadasta vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn turvallisuuden kehittäminen on huomioitu LVM:n vuosille 2022–2026 laatimassa liikenneturvallisuusstrategiassa: strategian linjauksen mukaan liikennejärjestelmän tulee olla niin turvallinen, että ihmisestä johtuvat virheet eivät johda ihmishengen menetyksiin tai vakaviin loukkaantumisiin.
OTI painottaa, että liikenneturvallisuusstrategiassa pyöräilyturvallisuuden kehittämiseksi kaavailtujen toimenpiteiden vaikutusta tulee tarkasti seurata, ja tarvittaessa muuttaa niitä. Liikenneturvallisuusstrategiassa pyöräilyturvallisuuden kehittämiseksi on esitetty muun muassa ajonopeuksien laskemista koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sekä alueilla, joilla on runsaasti pyöräliikennettä tai jalankulkua. Lisäksi strategiassa on mainittu liikennesäännöistä ja turvalaitteista viestiminen sekä infrastruktuurin parantaminen.
Liikkumisympäristön oltava turvallinen
Pyöräilyn turvallisuus tulee huomioida kaikessa rakentamisessa jo kaava- ja suunnitteluvaiheissa. Kunnille tulee tarjota tietoa laadukkaan ja pyöräilyn kannalta turvallisen infrastruktuurin kehittämiseksi. Väyläviraston laatiman pyöräliikenteen suunnitteluohjeen käyttöä tulee edistää, ja rakennushankkeiden tilaajien on valvottava, että hankkeet toteutetaan ohjeen mukaisesti. Väylien kehittämiseen varatut resurssit tulee kohdentaa haja-asutusalueilla etenkin niille vilkasliikenteisille ja suurinopeuksisille tieosuuksille, joilla on myös säännöllistä pyöräliikennettä. Lisäksi toimenpiteiden kohdentamisessa on huomioitava taajamien lähialueet sekä taajamien ulkopuoliset asutuskeskittymät.
Tiekuntien on huolehdittava vastuullaan olevien liittymien näkemäalueista. Esimerkiksi kesäisin näkemäesteinä olevat vesakot on raivattava ja talvisin aurauksesta aiheutuvat lumivallit madallettava.
Promillerajan vaikutukset selvitettävä ja valistusta jatkettava
Pyöräilyonnettomuuksille on tyypillistä pyöräilijän päihtymys. Keskimäärin viidennes menehtyneistä pyöräilijöistä on onnettomuushetkellä ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että pyöräilyn promillerajan suhteen selvitetään sekä sen mahdolliset liikenneturvallisuusvaikutukset että käytännön mahdollisuudet promillerajan asettamiseen. Promillerajasta tehtävä selvitys on mainittu myös LVM:n liikenneturvallisuusstrategiassa vuosille 2022–2026.
Pyöräilyn turvallisuuden lisäämiseksi on jatkettava valistusta, ja eri toimijoille on tarjottava tietoa turvallisen liikkumisen opettamisen ja oppimisen tueksi. Pyöräilijöiden huomioimista liikenteessä tulee korostaa muille kulkumuodoille suunnatussa tiedotuksessa ja koulutuksessa.
Pyöräily on huomioitava myös liikennekasvatuksessa ja lasten vanhemmille suunnatussa materiaalissa. Eri ikäryhmät, kuten lapset ja iäkkäät, on huomioitava tiedotuksessa erikseen. Tärkeitä teemoja tiedotuksessa ovat pyöräilysäännöt sekä ennakointi ja vuorovaikutus liikenteessä.
Kypärän käytön tulee olla keskeinen teema pyöräilijöille suunnatussa viestinnässä. Kypärän käyttöä tulee edistää, ja korostaa sopivan kokoisen ja oikein kiinnitetyn kypärän merkitystä mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Tutkijalautakuntien arvion mukaan kypärän käyttö olisi viiden vuoden aikana voinut pelastaa 26 pyöräilijää, eli joka toisen kypärättömän pyöräilijän.
Taustaa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Lautakuntien tehtävänä on selvittää onnettomuuden kulku sekä siihen johtaneet tekijät, ja tehdä tutkinnan perusteella ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) hallinnoi liikenneonnettomuuksien tutkinnasta kerättyä tietoa, ja tarjoaa sen pohjalta eri toimijoille liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia.
Pyöräilyn turvallisuus on huomioitu myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelmassa 2021–2030, jonka tavoitteena on edistää muun muassa kestävien liikkumismuotojen, kuten pyöräilyn, kulkutapaosuuden lisääntymistä huomioimalla samalla liikkumisen turvallisuus. Konkreettisina pyöräilyn turvallisuutta parantavina toimenpiteitä ohjelmassa esitetään esimerkiksi nopeusrajoitusten laskemista taajamissa sekä kampanjointia turvavarusteiden käytöstä ja päihteettömästä liikkumisesta.
Lue OTIn esitys pyöräilyn turvallisuuden parantamiseksi
Lisätietoja:
Pyöräilyraportti 2022: onnettomuudet vuosina 2016–2020 (Onnettomuustietoinstituutti)
Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026 (Liikenne- ja viestintäministeriö)
Turvallisesti kaiken ikää: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista (Sosiaali- ja terveysministeriö)
Yhteystiedot:
Onnettomuustietoinstituutti, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, p. 050 306 9884
etunimi.sukunimi(at)oti.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Joka kolmannen kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttaa päihtynyt kuljettaja − huumeissa ajavat törmäävät yhä useammin muihin29.3.2023 07:40:00 EEST | Tiedote
Vuosina 2017–2021 tieliikenteessä tapahtui 283 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien lisäksi menehtyneiden joukossa oli 20 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, kuusi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 43 päihtyneen kyydissä matkustanutta. Huumeissa ajaneiden kuljettajien aiheuttamat kuolemaan johtaneet yhteenajot ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana.
Lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi otettava kaikki keinot käyttöön14.2.2023 07:35:00 EET | Tiedote
Vuosittain liikenteessä kuolee keskimäärin 5–10 alle 15-vuotiasta lasta. Suuri osa onnettomuuksista olisi estettävissä aikuisten toimintatapoja ja liikennekäyttäytymistä parantamalla. Lisäksi turvallisuutta voidaan lisätä liikenneympäristöön tehtävillä muutoksilla ja kehittämällä ajoneuvotekniikkaa.
Vuonna 2022 tapahtui aiempaa vähemmän kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia9.2.2023 07:45:00 EET | Tiedote
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 tapahtui 188 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Tutkittujen onnettomuuksien määrä jäi ensi kertaa alle kahdensadan 2000-luvulla. Tätä ennen alhaisin onnettomuusmäärä oli 211 onnettomuutta vuonna 2017.
Alkolukosta halutaan ratkaisu humalassa ajamisen torjuntaan2.2.2023 07:25:00 EET | Tiedote
Yli neljännes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on humalassa ajaneen kuljettajan aiheuttamia. Kuolonkolarin aiheuttaneista alkoholirattijuopoista joka kolmannella on tilillään aiempia rattijuopumustuomioita. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät alkolukon käytön lisäämistä onnettomuuksien vähentämiseksi.
Vakavat ajoterveyspuutteet yleisiä kuolonkolareissa27.1.2023 07:45:00 EET | Tiedote
Joka toisessa vuoden 2021 kuolonkolareista löytyi taustalta ajoterveysriski, jolla oli vahva yhteys onnettomuuteen. Vajaalla 40 prosentilla onnettomuuskuljettajista ei ollut lainkaan diagnoosia sairaudesta, jonka katsotaan myötävaikuttaneen onnettomuuteen keskeisimmin. Merkittävimmät ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat sydän- ja verisuonitaudit, päihderiippuvuus ja muut mielenterveysongelmat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme