Pyörävarkaudet jatkoivat laskuaan vuonna 2022 – FA kiittelee kuntia pyöräparkkeihin panostamisesta

Polkupyörävarkaudet jatkoivat vähenemistään vuonna 2022 ilmenee vakuutusyhtiöiden ja poliisin tilastoista. Vakuutusyhtiöt korvasivat runsaat 15 000 varastettua pyörää, edellisvuonna luku oli yli 18 000. Varkausmäärien huippu oli vuonna 2020, jolloin vakuutusyhtiöiden tietoon tuli yli 20 900 varastettua pyörää.
Poliisille ilmoitettiin 17 300 varastetusta pyörästä. Edellisvuonna määrä oli 21 600. Myös korvausmäärät kääntyivät laskuun. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 9,8 miljoonan euron edestä. Vuonna 2021 korvausmäärä oli 11,3 miljoonaa.
”Pyöräilijät ovat selvästi lisänneet huolellisuuttaan ja lukitsevat pyöriään aiempaa ahkerammin. Kiitosta ansaitsevat myös kunnat, jotka ovat satsanneet fillariparkkeihin: pyörälleen löytää yhä useammin kiinteän telineen, johon menopelin saa lukittua rungosta”, sanoo Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.
Arvokkaimmat pyörät ovat useimmiten sähköpyöriä. Niiden osuudesta ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta vakuutusyhtiöiden arvion mukaan noin 10 prosenttia varastetuista fillareista on sähköpyöriä.
Kiinni kiinteään esineeseen – kokeile taittolukkoa
Finanssiala ry pitää yllä listaa murtosuojaustestatuista polkupyörän lukoista. Pänkäläinen vinkkaa, että perinteisten U-mallisten lukkojen lisäksi turvalliseksi todettuja ovat taittomalliset lukot, joilla pyörä lukitaan kiinteään esineeseen.
”Taittolukolla pyörän saa usein kiinnitettyä hankalampaan kohteeseen kuin U-lukolla. Lukko menee myös kuljetettaessa pienempään tilaan. Taitettava lukko on ihan yhtä turvallinen kuin perinteinen U-lukko.”
Poliisi on parantanut omaa tietojärjestelmäänsä saadakseen polkupyörävarkaita paremmin kiinni. Kun poliisille tekee rikosilmoituksen varastetusta polkupyörästä, voi ilmoitukseen syöttää omaan kenttäänsä pyörän runkonumeron. Tieto kirjautuu heti poliisin järjestelmään. Rungon alalaidasta löytyvä runkonumero kannattaa siis ottaa talteen. Myös itse pyörä kannattaa valokuvata. Jos runkonumero puuttuu, sellaisen voi itse kaiverruttaa.
Älä auta varasta
Miksi pyöriä varastetaan niin paljon? Tilastokeskuksen analyysin mukaan pyöriä varastamalla ja myymällä rahoitetaan erityisesti huumeidenkäyttöä.
”Käytetyt polkupyörät ovat kohtalaisen kysyttyjä, suhteellisen helposti varastettavia ja rahanarvoisia kulkupelejä. Asianmukaisen lukitsemisen merkitystä ei voi liikaa korostaa”, Pänkäläinen sanoo.
Myös käytettyä pyörää ostaessaan kannattaa toimia vastuullisesti, jottei tue varastettujen pyörien kauppaa.
”Vaadi myyjältä aina osto- tai takuukuitti pyörästä. Myös oman pyörän kuitti kannattaa säilyttää myyntiä varten, vaikka takuuaika olisikin kulunut umpeen. Hälytyskellojen tulisi myös soida, jos joku myy arvokasta pyörää epäilyttävän halvalla.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aku PänkäläinenTurvallisuusasiantuntija
Puh:+358 20 793 4236aku.pankalainen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

