Lapsettomien yhdistys Simpukka oli mukana pyöreän pöydän keskustelussa yhdessä 16 muun toimijan kanssa. Pyöreän pöydän keskusteluissa todettiin, että väestörakenteen muutos näkyy yhteiskunnassamme monin tavoin. Suomen väestö on ikääntynyt, ja ikääntyminen jatkuu nopeana.

Matala syntyvyys kiihdyttää väestön ikääntymistä entisestään. Väestörakenteen muutos haastaa koko yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Päätöksenteolla voidaan vaikuttaa väestönkehitykseen ja sen seurauksiin. Suomalaisen yhteiskunnan on oltava avoin lisääntyvälle moninaisuudelle ja edistettävä aktiivisesti sosiaalista ja kulttuurista integraatiota.

Matala syntyvyys vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden kestävyyteen

Matala syntyvyys ja pienenevät lapsiluvut vaikuttavat vahvasti suomalaisen yhteiskunnan väestörakenteeseen ja tulevaisuuden kestävyyteen. Kokonaishedelmällisyysluku on nyt historiallisen pieni, ja sekä ensi- että kaikkien synnyttäjien keski-ikä on noussut. Valtaosa syntyvyyden laskusta liittyy siihen, että ensimmäisiä lapsia syntyy aikaisempaa vähemmän, ja myös lopulliset lapsiluvut pienenevät. Ihmisten toivomat lapsiluvut ovat selvästi toteutuneita suurempia, ja matala syntyvyys on osittain yhteydessä parisuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Elinikäinen lapsettomuus on yleistynyt ennen kaikkea heillä, joilla ei ole korkea-asteen koulutusta. Suunniteltu ja toteutunut lapsiluku on puolestaan korkeampi heillä, joilla on korkea koulutus ja laajat tukiverkostot. Lasten saamiseksi on erilaisia tapoja, jotka tulee tunnistaa (esimerkiksi lapsettomuushoidot ja adoptio). Lapsia haluamattomien ihmisten joukko Suomessa ei ole vuosikymmeneen kasvanut, mutta monet erilaiset syyt saavat ihmiset epäröimään lasten hankkimista. On hyvä tunnistaa, että ensimmäisen ja seuraavien lasten saamista tukevat keinot poikkeavat osin toisistaan, ja molempia tarvitaan.

Syntyvyyden kasvun ja ihmisten itse toivomien lapsilukujen edistämiseen tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä suomalaisen yhteiskunnan eri toiminta-alueilla ja -tasoilla.

Hedelmällisyysneuvonnan lisääminen ja lapsettomuushoitojen kehittäminen

Pyöreän pöydän keskusteluissa pidettiin tärkeänä tuoda yksilöllinen, eri ikä- ja elämäntilanteisiin sopiva hedelmällisyysneuvonta ja -ohjaus osaksi olemassa olevia palveluja. Merkittävänä pidettiin myös  ajantasaistaa ja turvata koulujen ja oppilaitosten tarjoama seksuaali- ja tunnekasvatus. On myös tärkeää vahvistaa synnytysturvallisuutta, tarjota tukea synnytyspelkoisille ja kehittää tarvittaessa hoitopolkua ja tarjota psykososiaalista tukea keskenmenon kokeneille.

Keskustelujen osallistujat esittivät, että lapsettomuushoitoihin tulee taata niiden kysyntää vastaavat resurssit. Hoitojen yhdenvertainen saatavuus ja oikea-aikaisuus on turvattava julkisella sektorilla. Hoitoon pääsyn kriteerit on tarpeen päivittää ja yhdenmukaistaa nykyisen tarpeen mukaiseksi.

Hedelmöityshoitojen tulisi lähtökohtaisesti olla maksuttomia, ja niihin tulisi kytkeä myös psykososiaalista tukea. Lisäksi hoitoja on kyettävä sovittamaan yhteen työelämän kanssa. Valmistelua ei-kaupallisten sijaissynnytysten mahdollistamiseksi ja kriteerien määrittelemiseksi on jatkettava oikeusministeriön selvityksen pohjalta.