Rahanpesulaki edellyttää aktiivisia toimia yrityksiltä
Rahanpesulain ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 1.7.2019, mutta vasta pieni osa suomalaisista yrityksistä on tehnyt lain edellyttämän ilmoituksen. Rahanpesulain edellyttämä ilmoitus tulee tehdä sähköisesti Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-palvelussa 1.7.2020 mennessä.
Nykyinen laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi on ollut Suomessa voimassa heinäkuusta 2017 lähtien. Rahanpesulain tarkoituksena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.
Rekisteröintivelvoite koskee esimerkiksi yksityisiä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Pörssiyhtiöiden osalta osakkeenomistajien tiedoista säädetään sen sijaan arvo-osuusjärjestelmää koskevassa lainsäädännössä. Edunsaajatietojen rekisteröinti koskee kaikkia EU-maita.
”Edunsaajarekisterin kannalta keskeinen määritelmä on tosiasiallisen edunsaajan käsite, sillä yhteisön on ilmoitettava nimenomaan tosiasiallisten edunsaajien tiedot. Yrityksen tulee ilmoittaa tällöin sellaisen henkilön tiedot, joka esimerkiksi omistaa suoraan tai välillisesti yli 25 % oikeushenkilön osakkeista tai käyttää suoraan tai välillisesti yli 25 %:n osuutta oikeushenkilön äänioikeuksista”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri.
Muistathan tehdä maksuttoman ilmoituksen verkossa
Rahanpesulaki asettaa velvoitteita Suomessa toimiville yhteisöille. Yksi tällainen on velvollisuus rekisteröidä yrityksen tai muun yhteisön tosiasiallisten edunsaajien tiedot Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään rekisteriin.
Kaupparekisteriin kerätyt edunsaajatiedot eivät ole samalla tavalla julkisia kuin muut rekisteritiedot, sillä PRH antaa tietoja ainoastaan niille tahoille, joilla on esittää selvitys rahanpesulain mukaisesta käyttötarkoituksesta.
”Ilmoituksen tekeminen on maksutonta ja se tehdään sähköisesti Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-palvelussa. Ilmoituksen tekeminen on tehty varsin helpoksi, mikä onkin tärkeää, jotta yrityksiä ei kuormiteta hallinnollisesti turhaan. Sivuilta löytyy myös tarkemmat ohjeet ilmoituksen jättämisestä”, Meri sanoo.
Määräajan päättymisen eli 1.7.2020 jälkeen ilmoitus tulee tehdä aina, kun yhteisön tosiasiallisten edunsaajien tiedoissa on tapahtunut muutoksia esimerkiksi omistusjärjestelyiden seurauksena. Velvollisuus koskee myös 1.7.2020 jälkeen perustettavia uusia yrityksiä.
”Määräaika tosiasiallisten edunsaajien rekisteröinnille on yksi vuosi. On tärkeää huomata, että ilmoitus on tehtävä, vaikka yrityksellä ei olisi yhtään rahanpesulaissa tarkoitettua edunsaajaa. Tällöin yrityksen on ilmoitettava, että tosiasiallista edunsaajaa ei ole. Seurauksena ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä on julkinen varoitus tai jopa uhkasakko, mikäli määrätyt edellytykset täyttyvät”, muistuttaa Meri.
PRH:n tiedotteen mukaan ensimmäisen kuukauden aikana ilmoituksia on tehty vasta noin 3 500. Kaikkiaan ilmoitusvelvollisuus koskee noin 300 000 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa.
Lisätiedot: Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri, p. 050 406 4291, erkko.meri@chamber.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Työllisyyden kasvu vähäistä – hallitukselta odotetaan rohkeita päätöksiä20.8.2019 08:36:17 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on 78 tuhannen työllisen päässä Antti Rinteen hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin julkaisemasta työllisyystavoitelaskurista, jossa tarkastellaan työllisyyden kehittymistä. Tulevan hallituskauden ajan Keskuskauppakamari päivittää kerran kuukaudessa työllisyystavoitteen nykytilan, jonka voi helposti käydä katsomassa tyollisyystavoite.fi -sivustolta.
Suomen vienti Iraniin hyytynyt rahoitushaasteiden johdosta19.8.2019 12:46:43 EEST | Tiedote
Suomen lupaavasti alkanut vienti 80 miljoonan asukkaan Iraniin on romahtanut. Tämän vuoden aikana tavaravienti on laskenut peräti 70 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo tammi-toukokuussa 2019 oli enää 14 miljoonaa euroa, kun se vielä vuonna 2018 kasvoi 18 prosenttia ja oli noussut 136 miljoonaa euroon.
Työllisyysasteen nostaminen on otettava tosissaan - Keskuskauppakamari julkaisee työllisyystavoitelaskurin19.8.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Keskustelut työllisyydestä ja työllisyysasteen nostamisesta ovat käyneet viime aikoina vilkkaina. Myös pääministeri Antti Rinteen hallitus sitoutui hallitusohjelmassa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Keskuskauppakamarin julkaisema työllisyystavoitelaskuri tarkastelee kuukausittain sitä, kuinka hallituksen työllisyystavoite on tähän mennessä toteutunut.
Keskuskauppakamari: Polttoaineverotuksen vaihtoehtoja tarkasteltava17.8.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Hallituksen budjettiehdotuksen mukainen fossiilisten polttoaineiden veronkiristys heikentäisi suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Näin ollen se vesittäisi osaltaan myös hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Avainhenkilölain vakinaistaminen on askel oikeaan suuntaan16.8.2019 13:36:27 EEST | Tiedote
Hallituksen on uudistettava avainhenkilölakia rohkeammin muuttamalla avainhenkilön määritelmää, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Ville Kajala johtavaksi asiantuntijaksi, Mauri Kotamäki pääekonomistiksi, Emmiliina Kujanpää johtavaksi veroasiantuntijaksi15.8.2019 11:30:44 EEST | Tiedote
Oikeustieteen kandidaatti Ville Kajala on nimitetty Keskuskauppakamarin johtavaksi asiantuntijaksi vastuualueenaan yhtiöoikeus, corporate governance ja arvopaperimarkkinajuridiikka. Hän ottaa hoitaakseen myös Keskuskauppakamarin lakivaliokunnan. Kajala siirtyy Keskuskauppakamariin Finanssivalvonnasta, jossa hän on toiminut johtavana asiantuntijana. Kajala aloittaa tehtävässään lokakuussa. Valtiotieteiden tohtori Mauri Kotamäki on nimitetty Keskuskauppakamarin pääekonomistiksi. Aiemmin Kotamäki on toiminut Keskuskauppakamarin johtavana ekonomistina ja ekonomistina Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssa, valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa sekä tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Kotamäen vastuulle kuuluu ajankohtaisten talouteen liittyvien asioiden seuraaminen ja kommentointi. Lisäksi esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Keskuskauppakamarin talouskatsaus, suuri veroselvitys ja ensi viikolla ensimmäistä kertaa julkaistava Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri. Ka
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme