Rahapolitiikan normalisointi etenee johdonmukaisesti
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää talouden näkymiä ja voimistaa hintojen nousua entisestään. ”Venäjän julman hyökkäyssodan laineet lyövät ympäri maailman ja vaikuttavat ihmisiin myös entistä kalliimpina energian ja ruoan hintoina”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Hintojen nousu vauhdittui jo viime vuonna koronapandemian hellitettyä. Inflaation ytimessä ovat olleet energian hinnat, joiden suuria vaihteluita on nähty aiemminkin. Tuotannon ja logistiikan ongelmat sekä kulutuskysynnän suuntautuminen palveluista tavaroihin muuttivat suhteellisia hintoja.
Viime kuukausina inflaatio on ollut jälleen odotettua nopeampaa. Suuret muutokset energian ja raaka-aineiden hinnoissa välittyvät laaja-alaisemmin myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin. ”Rahapolitiikan normalisointia on ollut syytä vauhdittaa inflaation voimakkaan kiihtyminen vuoksi”, sanoo Olli Rehn. Euroopan keskuspankin neuvosto lopettaa laajan arvopaperiohjelman (APP) mukaiset netto-ostot heinäkuun 2022 alussa. ”Ohjauskorkoja ryhdytään nostamaan heinäkuussa, ja koronnostot jatkuvat syyskuussa. Tavoitteena on varmistaa, että inflaatio vakiintuu tavoitteen mukaisesti 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä”, tähdentää Olli Rehn.
Kotitalouksien ostovoima vahvistui useita vuosia peräkkäin ennen pandemiaa, ja palkkojen nousuvauhti oli inflaatiota nopeampaa, mutta tällä hetkellä tilanne on toinen. Alkuvuoden palkkaratkaisujen perusteella suomalaisten yritysten kilpailukyvyn odotetaan säilyvän toistaiseksi ennallaan. ”Kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys on seuraavilla palkkakierroksilla. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina”, korostaa Olli Rehn.
Työmarkkinoilla on jälleen kysyntää osaaville työntekijöille, ja monet alat kamppailevat työvoimapulan kanssa. Kun työttömyysaste on edelleen yli 6 %, on ilmeistä, että Suomen työmarkkinoilla on merkittäviä alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. ”On tärkeää pitää huolta siitä, että Suomessa on tarpeeksi osaavaa työvoimaa ja että työn tekemisen kannusteet ovat riittävät. Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta.”
Julkinen talous kantoi taakkaa koronakriisin hoidossa. Velkasuhde kasvaa edelleen tulevina vuosina, koska finanssipolitiikka on yhä kevyttä. Julkisen talouden epätasapaino ei korjaannu itsestään. ”Nousevien korkojen oloissa julkisen velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää tarkkaa ja tavoitteellista finanssipolitiikkaa sekä rakenteellisia uudistuksia. Päätöksentekijöitä tukisi kattava ja säännöllisesti tehtävä menokartoitus”, korostaa Olli Rehn.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Efterfrågan på stuglån i juni mindre än ett år tidigare1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
De finländska hushållen lyfte i juni 2022 nya lån för fritidsbostäder (stuglån) för 126 miljoner euro, vilket är 16 % mindre än i juni för ett år sedan. Under 2020 och 2021 var efterfrågan på stuglån exceptionellt stor. Jämfört med tiden före pandemin var mängden utbetalda stuglån i juni 2022 35 % större än i juni 2019. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån steg i juni och var 1,71 %. Genomsnittsräntan steg med 0,50 procentenheter från maj och var 0,78 procentenheter högre än i juni 2021. De ökade euriborräntorna förklarar merparten av ökningen av genomsnittsräntan på nya fritidsbostadslån. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån var senast högre i mars 2015. Det utestående beloppet av fritidsbostadslån var 4,6 miljarder euro i slutet av juni. På grund av den minskade utlåningen avtog årsökningen av det utestående beloppet och var i juni 6,7 %. Genomsnittsräntan på utestående fritidsbostadslån steg från maj och var 1,14 %. Utlåning De finländska hushållen lyfte
June 2022 saw a decrease in holiday cottage loan drawdowns from the year earlier1.8.2022 10:00:00 EEST | Press release
In June 2022, Finnish households drew down new housing loans for the purchase of holiday homes (holiday cottage loans) to the value of EUR 126 million, which is 16% less than a year earlier in June. Holiday cottage loans were drawn down at an exceptionally high rate in 202o and 2021. Compared to the period before the pandemic, i.e. June 2019, drawdowns of holiday cottage loans were 35% higher in June 2022. The average interest rate on new housing loans for purchase of a holiday home rose in June, to stand at 1.71%. This was 0.050 percentage points higher than in May 2022 and 0.78 percentage points higher than in June 2021. The higher average interest rate on new loans for holiday cottages is explained mainly by the rise in Euribor rates. The average interest rate on these loans was last higher in March 2015. At the end of June, the stock of holiday cottage loans stood at EUR 4.6 billion. Due to the lower number of drawdowns, the annual growth rate of the stock slowed in June, to 6.7%.
Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2022 uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 126 milj. euron edestä, mikä on 16 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Mökkilainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon vuosina 2020 ja 2021. Pandemiaa edeltävään aikaan eli kesäkuuhun 2019 nähden mökkilainoja nostettiin 35 % enemmän kesäkuussa 2022. Uusien nostettujen vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko nousi kesäkuussa ja oli 1,71 %. Nousua oli 0,50 prosenttiyksikköä toukokuuhun verrattuna ja 0,78 prosenttiyksikköä vuoden 2021 kesäkuuhun verrattuna. Euriborkorkojen nousu selittää pääosan uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskikorkojen noususta. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko oli viimeksi korkeampi maaliskuussa 2015. Vapaa-ajanasuntolainojen kanta oli 4,6 mrd. euroa kesäkuun lopussa. Vähentyneiden nostomäärien vuoksi kannan vuosikasvuvauhti hidastui kesäkuussa ja oli 6,7 %. Vapaa-ajanasuntolainojen kannan keskikorko nousi toukokuusta ja oli 1,14 %. Lainat Suomalaiset kotitaloud
ECB lanserar en stadga om jämställdhet, mångfald och inkludering26.7.2022 14:15:00 EEST | Uutinen
ECB:s pressmeddelande 26 juli 2022 ECB skriver under systemövergripande stadga för jämställdhet, mångfald och inkludering Hittills har 27 parter undertecknat stadgan Idag lanserade ordföranden för Europeiska centralbanken (ECB), tillsammans med 26 chefer för europeiska nationella centralbanker och nationella behöriga myndigheter, officiellt ECBS och SSM:s stadga.[1] De undertecknande parterna förbinder sig att deras institutioner ska påskynda arbetet för att främja arbetsmiljöer baserade på respekt och värdighet. De åtar sig också att säkerställa att arbetsplatserna är fria från alla former av diskriminering. ”Institutioner med mer mångfald och inkludering uppnår bättre resultat. Genom att förena våra individuella ansträngningar är vi ett steg närmare att bättre kunna reflektera över mångfalden hos de människor vi arbetar för”, sade ordförande Christine Lagarde. Genom att underteckna stadgan bekräftar alla deltagande institutioner att de är övertygade om att arbetsplatser med mångfald
ECB launches equality, diversity and inclusion charter26.7.2022 14:15:00 EEST | Uutinen
ECB press release 26 July 2022 ECB signs system-wide charter upholding equality, diversity, and inclusion 27 signatories to date Today the President of the European Central Bank (ECB) officially launched the ESCB & SSM equality, diversity, and inclusion charter, together with the heads of 26 European national central banks and national competent authorities.[1] Signatories commit their institutions to accelerating efforts to promote working environments based on respect and dignity. They also commit to ensuring their workplaces are free from any form of discrimination. “More diverse and inclusive institutions yield better results. By uniting our individual efforts, we are one step closer to better reflecting the diversity of the citizens we serve,” President Lagarde said. By signing the charter, all participating institutions confirm their common understanding that diverse and inclusive workplaces enhance the performance and resilience of their institutions. The charter lays out shared
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme