Suomen Pankki

Rahapolitiikka kiristyy inflaation vakauttamiseksi tavoitteeseensa – energiakriisin hallinta avainasemassa

Jaa

Syksyllä 2021 euroalueen talous oli elpymässä ja koronapandemiakin oli talttumaan päin. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pakotti kansainvälisen politiikan prioriteetit uuteen järjestykseen. Sota ja sen seurauksena syntynyt energiakriisi synkentävät talouden näkymiä. Energiakriisi ja talouden heilahtelut vaikuttavat nyt kaikkien arkeen. Venäjä käyttää kaasuasetta energiasodan välineenä. Euroopan unionin on saatava uudelleen rivinsä järjestykseen energiakriisin ratkomiseksi”, sanooSuomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Energiakriisin kasvua heikentävät vaikutukset ovat vielä pääosin edessäpäin. Maailmankaupasta ei tule tukea euroalueen taloudelle. Talouskasvu on hidastunut Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mikä heikentää euroalueen vientinäkymiä. Taantuman mahdollisuus euroalueella on kasvanut.

Inflaatiopaineet ovat kesän 2022 aikana voimistuneet, kun energiakriisi on pahentunut Euroopassa. Etenkin maakaasusta ja sähköstä on tullut kallista ja energiasta on pulaa. Inflaatio oli elokuussa euroalueella 9,1 % ja Suomessa 7,9 %. Sitä on kiihdyttänyt erityisesti energian ja ruoan kallistuminen, mutta tämän vuoden kuluessa myös monien muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet.

Vaikka rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa energiahintoihin vain rajallisesti, on sen reagoitava yleisen hintatason nousun kiihtymiseen. ”EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa. Halusimme aikaistaa siirtymistä erittäin alhaisista koroista kohti korkotasoa, joka varmistaa inflaation vakautumisen 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä”, selventääpääjohtaja Rehn.

Kiihtynyt inflaatio on toistaiseksi näkynyt vain maltillisesti euroalueen palkkakehityksessä. Inflaation hidastuminen lähivuosina edellyttää, että epäsuotuisa palkkojen ja hintojen kierre vältetään ja inflaatio-odotukset pysyvät vakaina. ”Rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa, että inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituina ja tavoitteen mukaisina keskipitkällä aikavälillä”, painottaa pääjohtaja Rehn.

Energiakriisi asettaa uusia haasteita euroalueen julkiselle taloudelle. Yli kolmasosassa euroalueen talouksista pitkän aikavälin velkakestävyys on vakavasti uhattuna. ”EU-maiden pyrkimys löytää keinoja kotitalouksien energialaskujen rajoittamiseksi on ymmärrettävä, mutta summittainen menojen lisäys ei sitä olisi, eikä auttaisi inflaation vastaisessa kamppailussa. Sen sijaan on oikein tasoittaa hintojen nousun vaikutuksia räätälöidyillä ja tilapäisillä toimilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleville”, tähdentää Olli Rehn.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye