Rahapolitiikka kiristyy inflaation vakauttamiseksi tavoitteeseensa – energiakriisin hallinta avainasemassa

Syksyllä 2021 euroalueen talous oli elpymässä ja koronapandemiakin oli talttumaan päin. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pakotti kansainvälisen politiikan prioriteetit uuteen järjestykseen. Sota ja sen seurauksena syntynyt energiakriisi synkentävät talouden näkymiä. ”Energiakriisi ja talouden heilahtelut vaikuttavat nyt kaikkien arkeen. Venäjä käyttää kaasuasetta energiasodan välineenä. Euroopan unionin on saatava uudelleen rivinsä järjestykseen energiakriisin ratkomiseksi”, sanooSuomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Energiakriisin kasvua heikentävät vaikutukset ovat vielä pääosin edessäpäin. Maailmankaupasta ei tule tukea euroalueen taloudelle. Talouskasvu on hidastunut Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mikä heikentää euroalueen vientinäkymiä. Taantuman mahdollisuus euroalueella on kasvanut.

Inflaatiopaineet ovat kesän 2022 aikana voimistuneet, kun energiakriisi on pahentunut Euroopassa. Etenkin maakaasusta ja sähköstä on tullut kallista ja energiasta on pulaa. Inflaatio oli elokuussa euroalueella 9,1 % ja Suomessa 7,9 %. Sitä on kiihdyttänyt erityisesti energian ja ruoan kallistuminen, mutta tämän vuoden kuluessa myös monien muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet.

Vaikka rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa energiahintoihin vain rajallisesti, on sen reagoitava yleisen hintatason nousun kiihtymiseen. ”EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa. Halusimme aikaistaa siirtymistä erittäin alhaisista koroista kohti korkotasoa, joka varmistaa inflaation vakautumisen 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä”, selventääpääjohtaja Rehn.

Kiihtynyt inflaatio on toistaiseksi näkynyt vain maltillisesti euroalueen palkkakehityksessä. Inflaation hidastuminen lähivuosina edellyttää, että epäsuotuisa palkkojen ja hintojen kierre vältetään ja inflaatio-odotukset pysyvät vakaina. ”Rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa, että inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituina ja tavoitteen mukaisina keskipitkällä aikavälillä”, painottaa pääjohtaja Rehn.

Energiakriisi asettaa uusia haasteita euroalueen julkiselle taloudelle. Yli kolmasosassa euroalueen talouksista pitkän aikavälin velkakestävyys on vakavasti uhattuna. ”EU-maiden pyrkimys löytää keinoja kotitalouksien energialaskujen rajoittamiseksi on ymmärrettävä, mutta summittainen menojen lisäys ei sitä olisi, eikä auttaisi inflaation vastaisessa kamppailussa. Sen sijaan on oikein tasoittaa hintojen nousun vaikutuksia räätälöidyillä ja tilapäisillä toimilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleville”, tähdentää Olli Rehn.

• Esityskalvot 29.9.2022, pääjohtaja Olli Rehn 
• Esityskalvot 29.9.2022, toimistopäällikkö Markku Lehmus
• Euro ja talous -julkaisusivusto