Rahastoihin 697 miljoonaa euroa heinäkuussa – pääoma kasvoi suotuisassa tilanteessa
Pitkän koron rahastoihin kertyi 348 ja lyhyen koron rahastoihin 315 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 70 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista yhteensä 35 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 3,9 miljardia euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2019 |
|
Osakerahastot |
-35 |
-3 861 |
42 435 |
|
Yhdistelmärahastot |
70 |
48 |
24 189 |
|
Pitkän koron rahastot |
348 |
1 799 |
31 694 |
|
Lyhyen koron rahastot |
315 |
1 244 |
15 114 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-1 |
630 |
5 755 |
|
YHTEENSÄ |
697 |
-141 |
119 187 |
Maailmantalouden näkymien muuttuminen epävarmemmiksi ja vaimea inflaatiokehitys vaikuttivat heinäkuussa keskuspankkipäätöksiin ja osakemarkkinoihin. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppapoliittiset jännitteet jatkuivat, ja euroalueen taloudesta, etenkin Saksan teollisuudesta, saatiin pääosin heikkoa talouskasvua ennakoivia lukuja. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed päätti keventää rahapolitiikkaa laskemalla ohjauskorkoa ja EKP:n viestintä oli entistä kyyhkymäisempää. Markkinoilla jo ennakoitiin Fedin tulevaa päätöstä, mikä näkyi osakekurssien nousuna, mutta viesti tulevaisuuden koronlaskupäätöksistä ei tyydyttänyt osakemarkkinoita.
Epävarmuus osakemarkkinoilla vauhditti edelleen korkorahastoihin sijoittamista. Sijoittajat ovat erityisesti yrityslainamarkkinoilla ja valtioiden joukkovelkakirjamarkkinoilla saaneet hyviä tuottoja. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko oli heinäkuun lopussa selkeästi kesäkuuta alemmalla tasolla. Odotukset talouskasvun hidastumisesta ovat näkyneet laskevina korkoina.
”Vaikka maailmantalouden näkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, niin on hyvä huomioida, että monessa maassa talous kuitenkin edelleen kasvaa. Ennusteissa talouskasvu vain hidastuu. Talouskasvun aikana valikoiva sijoittaja on pystynyt löytämään hyviä sijoituskohteita ja hajauttamaan riskiä”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 55 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,8). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-14 |
-148 |
4 870 |
-2,4 % |
|
Pohjoismaat |
-4 |
-56 |
4 521 |
0,0 % |
|
Eurooppa |
-16 |
-708 |
5 907 |
-1,5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-42 |
-1 194 |
5 782 |
9,7 % |
|
Japani |
-1 |
-452 |
731 |
-2,6 % |
|
Tyynenmeren alue |
1 |
36 |
534 |
1,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-22 |
-704 |
5 449 |
8,7 % |
|
Maailma |
55 |
-659 |
13 189 |
4,9 % |
|
Toimialarahastot |
9 |
24 |
1 452 |
11,1 % |
|
YHTEENSÄ |
-35 |
-3 861 |
42 435 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin, yhteensä 259 miljoonaa euroa. Myös euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot kiinnostivat. Sen sijaan globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 7,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen luokitellut yrityslainat menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,2).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
25 |
325 |
6 131 |
6,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
172 |
170 |
10 121 |
4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
22 |
447 |
3 227 |
3,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-8 |
170 |
-0,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
334 |
5 446 |
5,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
10 |
270 |
2 825 |
4,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
32 |
259 |
3 774 |
7,4 % |
|
YHTEENSÄ |
348 |
1 799 |
31 694 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2019
Markkinakatsaus, heinäkuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä on yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Asiantuntija (viestintä) Jussi Karhunen, puh. 020 793 4297
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa9.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme