Rahastoihin 697 miljoonaa euroa heinäkuussa – pääoma kasvoi suotuisassa tilanteessa
Pitkän koron rahastoihin kertyi 348 ja lyhyen koron rahastoihin 315 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 70 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista yhteensä 35 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 3,9 miljardia euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2019 |
Osakerahastot |
-35 |
-3 861 |
42 435 |
Yhdistelmärahastot |
70 |
48 |
24 189 |
Pitkän koron rahastot |
348 |
1 799 |
31 694 |
Lyhyen koron rahastot |
315 |
1 244 |
15 114 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-1 |
630 |
5 755 |
YHTEENSÄ |
697 |
-141 |
119 187 |
Maailmantalouden näkymien muuttuminen epävarmemmiksi ja vaimea inflaatiokehitys vaikuttivat heinäkuussa keskuspankkipäätöksiin ja osakemarkkinoihin. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppapoliittiset jännitteet jatkuivat, ja euroalueen taloudesta, etenkin Saksan teollisuudesta, saatiin pääosin heikkoa talouskasvua ennakoivia lukuja. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed päätti keventää rahapolitiikkaa laskemalla ohjauskorkoa ja EKP:n viestintä oli entistä kyyhkymäisempää. Markkinoilla jo ennakoitiin Fedin tulevaa päätöstä, mikä näkyi osakekurssien nousuna, mutta viesti tulevaisuuden koronlaskupäätöksistä ei tyydyttänyt osakemarkkinoita.
Epävarmuus osakemarkkinoilla vauhditti edelleen korkorahastoihin sijoittamista. Sijoittajat ovat erityisesti yrityslainamarkkinoilla ja valtioiden joukkovelkakirjamarkkinoilla saaneet hyviä tuottoja. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko oli heinäkuun lopussa selkeästi kesäkuuta alemmalla tasolla. Odotukset talouskasvun hidastumisesta ovat näkyneet laskevina korkoina.
”Vaikka maailmantalouden näkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, niin on hyvä huomioida, että monessa maassa talous kuitenkin edelleen kasvaa. Ennusteissa talouskasvu vain hidastuu. Talouskasvun aikana valikoiva sijoittaja on pystynyt löytämään hyviä sijoituskohteita ja hajauttamaan riskiä”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 55 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,8). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2019 |
Tuotto |
Suomi |
-14 |
-148 |
4 870 |
-2,4 % |
Pohjoismaat |
-4 |
-56 |
4 521 |
0,0 % |
Eurooppa |
-16 |
-708 |
5 907 |
-1,5 % |
Pohjois-Amerikka |
-42 |
-1 194 |
5 782 |
9,7 % |
Japani |
-1 |
-452 |
731 |
-2,6 % |
Tyynenmeren alue |
1 |
36 |
534 |
1,6 % |
Kehittyvät markkinat |
-22 |
-704 |
5 449 |
8,7 % |
Maailma |
55 |
-659 |
13 189 |
4,9 % |
Toimialarahastot |
9 |
24 |
1 452 |
11,1 % |
YHTEENSÄ |
-35 |
-3 861 |
42 435 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin, yhteensä 259 miljoonaa euroa. Myös euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot kiinnostivat. Sen sijaan globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 7,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen luokitellut yrityslainat menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,2).
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
25 |
325 |
6 131 |
6,6 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
172 |
170 |
10 121 |
4,1 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
22 |
447 |
3 227 |
3,1 % |
Valtioriski maailma |
-1 |
-8 |
170 |
-0,3 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
334 |
5 446 |
5,8 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
10 |
270 |
2 825 |
4,4 % |
Kehittyvät markkinat |
32 |
259 |
3 774 |
7,4 % |
YHTEENSÄ |
348 |
1 799 |
31 694 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2019
Markkinakatsaus, heinäkuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä on yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Asiantuntija (viestintä) Jussi Karhunen, puh. 020 793 4297
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme