Rahastoihin sijoitettiin lähes 500 miljoonaa euroa huhtikuussa
9.5.2019 09:05:11 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 77 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 1,6 miljardia euroa, huolimatta osakekurssien vahvasta noususta. Varoja on siirretty korkorahastoihin. Pitkän koron rahastoihin kertyi huhtikuussa 249 ja lyhyen koron rahastoihin 282 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 1,6 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2019 |
|
Osakerahastot |
-77 |
-1 618 |
44 745 |
|
Yhdistelmärahastot |
43 |
-31 |
23 765 |
|
Pitkän koron rahastot |
249 |
713 |
29 764 |
|
Lyhyen koron rahastot |
282 |
323 |
14 195 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
398 |
5 506 |
|
YHTEENSÄ |
498 |
-215 |
117 975 |
Pitkät korot jatkoivat laskusuunnassa alkuvuonna, mutta huhtikuussa kehitys oli hyvin tasaista. Laskevat pitkät korot kielivät talouden kasvu- ja inflaatio-odotusten heikkoudesta. Tästä syystä myös rahapolitiikan viritys on muuttunut kevyempään suuntaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on kertonut lykkäävänsä koron nostot tulevaisuuteen, samoin Euroopan keskuspankki EKP on muuttanut viestejään pehmeämmiksi. Kiinan ja Japanin keskuspankit jatkavat elvytystään, joten globaalisti rahapolitiikka on osakkeita tukevaa. Osakkeet jatkoivatkin nousuaan huhtikuussa, vaikka talousdata oli heikkoa.
Kiinasta on saatu rohkaisevia talousuutisia. Kauppasotaan liittyneet pahimmat huolet näyttivät huhtikuun aikana väistyneen ja teollisuuden näkymät kohentuneen. Kiinan pörssikurssit ovat alkuvuonna nousseet reipasta vauhtia. Taustalla vaikuttaa myös Kiinan julkisen vallan elvytystoimet. Trumpin viimeaikaisten tulliuhkausten myötä kauppapolitiikan jännitteet ovat jälleen palanneet.
”Pitkään jatkuneiden nettolunastusten jälkeen sijoittajat näyttävät palanneen rahastoihin. Huhtikuu oli toinen peräkkäinen plusmerkkinen kuukausi tänä vuonna. Nähtäväksi jää, jatkuuko kehitys loppuvuonna”, toteaa johtava lakimies Jari Virta Finanssiala ry:stä.
”Rahastosijoituksista noin 38 prosenttia on kotitalouksilla ja tyypillinen rahastosäästäjä on tavallinen kansalainen. Rahastot tarjoavat hyvän keinon sijoittajaa hajautetusti erilaisiin sijoituskohteisiin myös pienillä summilla. Vaalikeskustelussa esillä ollut uusi lähdevero institutionaalisille sijoittajille iskisi erityisesti kotimaisiin sijoitusrahastoihin ja kärsijöitä olisivat miljoona suomalaista rahastosijoittajaa, joiden tuottoja uusi vero pienentäisi. Toivottavasti hallitusneuvotteluissa ei horjuteta suomalaisten luottamusta rahastosijoittamiseen”, muistuttaa Virta.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 61 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 78 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoitavat rahastot 17 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
36 |
-106 |
5 071 |
0,9 % |
|
Pohjoismaat |
61 |
-120 |
4 562 |
7,0 % |
|
Eurooppa |
45 |
-246 |
6 459 |
1,5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-63 |
-268 |
6 603 |
17,0 % |
|
Japani |
-78 |
-233 |
959 |
-1,5 % |
|
Tyynenmeren alue |
6 |
24 |
517 |
1,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-49 |
-358 |
5 793 |
1,0 % |
|
Maailma |
-37 |
-332 |
13 364 |
9,6 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
21 |
1 416 |
14,2 % |
|
YHTEENSÄ |
-77 |
-1 618 |
44 745 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi euroalueen valtiolainoihin, yhteensä 100 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät korkomarkkinat ja euroalueen korkeariskiset yrityslainat kiinnostivat. Sen sijaan globaalit luokitellut yrityslainat ja globaalit valtionlainat menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalit luokitellut yrityslainat 4,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,4).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
100 |
101 |
5 643 |
2,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
30 |
7 |
9 724 |
1,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
73 |
286 |
3 015 |
1,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
164 |
1,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-49 |
135 |
5 160 |
4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
10 |
-2 |
2 501 |
2,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
86 |
196 |
3 557 |
1,4 % |
|
YHTEENSÄ |
249 |
713 |
29 764 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2019
Markkinakatsaus, huhtikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli huhtikuun lopulla yhteensä 490 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme