Rahastoihin sijoitettiin lähes 500 miljoonaa euroa huhtikuussa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa nettomääräisesti yhteensä 498 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 118 miljardia euroa.
Varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 77 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 1,6 miljardia euroa, huolimatta osakekurssien vahvasta noususta. Varoja on siirretty korkorahastoihin. Pitkän koron rahastoihin kertyi huhtikuussa 249 ja lyhyen koron rahastoihin 282 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 1,6 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2019 |
|
Osakerahastot |
-77 |
-1 618 |
44 745 |
|
Yhdistelmärahastot |
43 |
-31 |
23 765 |
|
Pitkän koron rahastot |
249 |
713 |
29 764 |
|
Lyhyen koron rahastot |
282 |
323 |
14 195 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
398 |
5 506 |
|
YHTEENSÄ |
498 |
-215 |
117 975 |
Pitkät korot jatkoivat laskusuunnassa alkuvuonna, mutta huhtikuussa kehitys oli hyvin tasaista. Laskevat pitkät korot kielivät talouden kasvu- ja inflaatio-odotusten heikkoudesta. Tästä syystä myös rahapolitiikan viritys on muuttunut kevyempään suuntaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on kertonut lykkäävänsä koron nostot tulevaisuuteen, samoin Euroopan keskuspankki EKP on muuttanut viestejään pehmeämmiksi. Kiinan ja Japanin keskuspankit jatkavat elvytystään, joten globaalisti rahapolitiikka on osakkeita tukevaa. Osakkeet jatkoivatkin nousuaan huhtikuussa, vaikka talousdata oli heikkoa.
Kiinasta on saatu rohkaisevia talousuutisia. Kauppasotaan liittyneet pahimmat huolet näyttivät huhtikuun aikana väistyneen ja teollisuuden näkymät kohentuneen. Kiinan pörssikurssit ovat alkuvuonna nousseet reipasta vauhtia. Taustalla vaikuttaa myös Kiinan julkisen vallan elvytystoimet. Trumpin viimeaikaisten tulliuhkausten myötä kauppapolitiikan jännitteet ovat jälleen palanneet.
”Pitkään jatkuneiden nettolunastusten jälkeen sijoittajat näyttävät palanneen rahastoihin. Huhtikuu oli toinen peräkkäinen plusmerkkinen kuukausi tänä vuonna. Nähtäväksi jää, jatkuuko kehitys loppuvuonna”, toteaa johtava lakimies Jari Virta Finanssiala ry:stä.
”Rahastosijoituksista noin 38 prosenttia on kotitalouksilla ja tyypillinen rahastosäästäjä on tavallinen kansalainen. Rahastot tarjoavat hyvän keinon sijoittajaa hajautetusti erilaisiin sijoituskohteisiin myös pienillä summilla. Vaalikeskustelussa esillä ollut uusi lähdevero institutionaalisille sijoittajille iskisi erityisesti kotimaisiin sijoitusrahastoihin ja kärsijöitä olisivat miljoona suomalaista rahastosijoittajaa, joiden tuottoja uusi vero pienentäisi. Toivottavasti hallitusneuvotteluissa ei horjuteta suomalaisten luottamusta rahastosijoittamiseen”, muistuttaa Virta.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 61 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 78 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoitavat rahastot 17 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
36 |
-106 |
5 071 |
0,9 % |
|
Pohjoismaat |
61 |
-120 |
4 562 |
7,0 % |
|
Eurooppa |
45 |
-246 |
6 459 |
1,5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-63 |
-268 |
6 603 |
17,0 % |
|
Japani |
-78 |
-233 |
959 |
-1,5 % |
|
Tyynenmeren alue |
6 |
24 |
517 |
1,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-49 |
-358 |
5 793 |
1,0 % |
|
Maailma |
-37 |
-332 |
13 364 |
9,6 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
21 |
1 416 |
14,2 % |
|
YHTEENSÄ |
-77 |
-1 618 |
44 745 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi euroalueen valtiolainoihin, yhteensä 100 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät korkomarkkinat ja euroalueen korkeariskiset yrityslainat kiinnostivat. Sen sijaan globaalit luokitellut yrityslainat ja globaalit valtionlainat menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalit luokitellut yrityslainat 4,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,4).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
100 |
101 |
5 643 |
2,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
30 |
7 |
9 724 |
1,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
73 |
286 |
3 015 |
1,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
164 |
1,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-49 |
135 |
5 160 |
4,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
10 |
-2 |
2 501 |
2,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
86 |
196 |
3 557 |
1,4 % |
|
YHTEENSÄ |
249 |
713 |
29 764 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2019
Markkinakatsaus, huhtikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli huhtikuun lopulla yhteensä 490 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Laittoman uhkauksen siirtyminen virallisen syytteen alaiseksi on oiva päätös pitkälle uralle29.5.2020 08:02:58 EEST | Tiedote
Oikeusministeriö esittää, että laiton uhkaus muuttuisi virallisen syytteen alaiseksi, jos rikos kohdistuu työtään tekevään henkilöön. Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli syytettä ei voida nostaa, ellei uhri sitä vaadi. Finanssiala ry:n eläköityvä vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen on odottanut tätä hetkeä yhdeksän vuotta.
Suomalaispankkeja uhkaa mittava yhteisvastuulasku – voi vaarantaa talouden elpymistä27.5.2020 09:51:53 EEST | Tiedote
Koronapandemian laukaisema talouskriisi voi aiheuttaa suomalaispankeille pahimmassa tapauksessa lähes 2 miljardin euron lisälaskun muissa pankkiunionimaissa tapahtuvien kriisien vuoksi. ”Jos suomalaispankit joutuvat maksamaan tuntuvia määriä ylimääräisiä vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, se heikentää niiden kykyä jatkaa kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista. Tämä vaikuttaa koko Suomen talouden kykyyn toipua talouskriisistä”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Miten meitä huijataan? – seuraa Luotain-tilaisuutta suorana tänään kello 8:3027.5.2020 07:30:00 EEST | Tiedote
Toukokuun 27. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden. Tilaisuus alkaa kello 8.30, ja sen aiheena ovat erilaiset huijaukset ja niiden tunnistaminen. Puhujina ovat Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, Kyberturvallisuuskeskuksen Juha Tretjakov sekä Finanssialan turvallisuus- ja varautumisjohtaja Niko Saxholm. Lisäksi FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi esittelee finanssialan tuoretta julistusta, jossa kerrotaan muun muassa kuinka pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä.
Miten meitä huijataan? – seuraa Luotain-tilaisuutta suorana 27.5. kello 8:3026.5.2020 15:16:53 EEST | Tiedote
Toukokuun 27. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden. Tilaisuus alkaa kello 8.30, ja sen aiheena ovat erilaiset huijaukset ja niiden tunnistaminen. Puhujina ovat Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, Kyberturvallisuuskeskuksen Juha Tretjakov sekä Finanssialan turvallisuus- ja varautumisjohtaja Niko Saxholm. Lisäksi FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi esittelee finanssialan tuoretta julistusta, jossa kerrotaan muun muassa kuinka pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä.
Finanssialan julistus: Suomessa toimivat pankit tukevat kansantaloutta koronakriisissä20.5.2020 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa toimivat pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä. Tästä ovat konkreettisena näyttönä yli 200 000 laina-asiakkaalle myönnetyt joustot lainanlyhennyksiin. Nyt julkistettava finanssialan julistus sisältää toimet, miten toimiala on mukana taloustalkoissa. Jokainen pankki päättää itse, minkälaisia helpotuksia se tarjoaa, ja tekee niitä koskevat päätökset itsenäisesti arvioiden asiakkaidensa tilanteen tapauskohtaisesti. Finanssiala tekee yhdessä maan hallituksen ja viranomaisten kanssa töitä, jotta taloutemme ja hyvinvointimme saadaan turvattua koronakriisin yli. Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis kumppanuus osoittaa voimansa näinä poikkeuksellisina aikoina.
210 000 kotitaloutta ja yritystä hakenut pankeilta helpotusta lainanhoitoon15.5.2020 08:13:37 EEST | Tiedote
Suomalaiset pankit ovat vahvasti mukana taloustalkoissa ja etsivät yhdessä asiakkaidensa kanssa erilaisia joustoja ja helpotuksia talouskriisistä selviämiseen. Pankeille on tullut kotitalouksilta ja yrityksiltä hakemuksia lainanlyhennysvapaista yhteensä noin 210 000 kappaletta kahden kuukauden aikana. Suurin osa hakemuksista on henkilöasiakkaiden asuntolainojen lyhennysvapaita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme