Rahastoihin uusia merkintöjä yli puoli miljardia euroa – rahastoraportti sisältää nykyisin vastuullisuustietoa kuvaavan ESG-luokituksen
Osakerahastoihin eniten uusia sijoituksia
Kesäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 229 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 111 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 91 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 149 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
|
Osakerahastot |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Yhdistelmärahastot |
149 |
349 |
24 835 |
|
Pitkän koron rahastot |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Lyhyen koron rahastot |
91 |
-1 470 |
13 428 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-44 |
196 |
6 854 |
|
YHTEENSÄ |
536 |
-2 107 |
117 212 |
Keskeiset osakeindeksit jatkoivat kesäkuun alussa toipumistaan ja nousivat vuoden 2019 lopun tasolle. Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset talouden epävarmasta elpymisestä kuitenkin käänsivät osakemarkkinat laskuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Reaalitalouden heikko tila ja siitä johtuva epävarmuus heijastuivat osakemarkkinoille. Keskuspankkien massiivinen elvytys antoi kuitenkin osaltaan tukensa osakemarkkinoille, joten kurssilasku lopulta tasaantui.
Sijoittajat haluavat vastuullisuustietoa
Finanssiala ry kysyi kesäkuun alussa, kiinnostaako sijoittajia seurata tuoton lisäksi sijoitusten vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut vaikutuksista. Erityisen kiinnostuneita olivat nuoret: 18–29-vuotiaista näin vastasi jopa 53 prosenttia.
Vastuullisuustiedolle on siis kysyntää, ja rahastoraportti on toukokuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa
”Rahastoraportilla olevat ESG-arvosanat ovat Eurooppaan sijoittavissa rahastoissa parempia kuin sen ulkopuolisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Kesäkuussa osakerahastojen suurimmat nettomerkinnät tehtiin Eurooppaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, mikä osaltaan tuki pääomien siirtymistä parempien arvosanojen rahastoihin”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta, joten eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Talous kääntyy hitaasti parempaan
Kesäkuussa saadut talousluvut olivat edelleen heikkoja, vaikka suunta on jo parempaan päin. Euroopassa talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit toipuivat toukokuun romahduksesta, mutta ovat edelleen matalalla tasolla. Yhdysvalloissa yksityisen kulutuksen kasvu on ollut ennakoitua parempaa, ja työttömyyskorvausta hakeneiden määrä on laskenut maaliskuun lopun huipputasosta.
Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset vaikuttivat myös valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko nousi merkittävästi kesäkuun alussa, mutta laski lopulta kuun alkua alemmalle tasolle. Yleisesti joukkovelkakirjalainat tuottivat kesäkuussa kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Historiassa saadut tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista. Sijoittaja joutuu nyt markkinoilla tasapainoilemaan yritysten toisen neljänneksen tulosennusteiden, koronapandemian toisen aallon ajankohdan, maailmantalouden taantuman ja keskuspankkielvytysten vaikutusten välillä. Omasta sijoitussuunnitelmasta on nyt hyvä pitää kiinni ja miettiä sen aikahorisonttia. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuu edelleen yönsä hyvin.” Somerla summaa.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen, kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,45). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-53 |
-241 |
4 933 |
4 % |
|
Pohjoismaat |
198 |
57 |
5 056 |
5 % |
|
Eurooppa |
67 |
-276 |
5 520 |
-5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
43 |
-3 |
5 159 |
5 % |
|
Japani |
-7 |
-110 |
563 |
9 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
-38 |
597 |
6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-151 |
4 735 |
-8 % |
|
Maailma |
45 |
134 |
13 228 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
-31 |
1 440 |
2 % |
|
YHTEENSÄ |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 154 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
59 |
2 |
5 725 |
1,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-93 |
-624 |
9 432 |
-0,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
50 |
171 |
3 463 |
-4,0 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
120 |
4,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
160 |
-26 |
6 868 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
115 |
1 609 |
0,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-61 |
-152 |
3 648 |
-0,7 % |
|
YHTEENSÄ |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
