Rahastoihin uusia merkintöjä yli puoli miljardia euroa – rahastoraportti sisältää nykyisin vastuullisuustietoa kuvaavan ESG-luokituksen
8.7.2020 14:34:17 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Osakerahastoihin eniten uusia sijoituksia
Kesäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 229 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 111 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 91 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 149 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
|
Osakerahastot |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Yhdistelmärahastot |
149 |
349 |
24 835 |
|
Pitkän koron rahastot |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Lyhyen koron rahastot |
91 |
-1 470 |
13 428 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-44 |
196 |
6 854 |
|
YHTEENSÄ |
536 |
-2 107 |
117 212 |
Keskeiset osakeindeksit jatkoivat kesäkuun alussa toipumistaan ja nousivat vuoden 2019 lopun tasolle. Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset talouden epävarmasta elpymisestä kuitenkin käänsivät osakemarkkinat laskuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Reaalitalouden heikko tila ja siitä johtuva epävarmuus heijastuivat osakemarkkinoille. Keskuspankkien massiivinen elvytys antoi kuitenkin osaltaan tukensa osakemarkkinoille, joten kurssilasku lopulta tasaantui.
Sijoittajat haluavat vastuullisuustietoa
Finanssiala ry kysyi kesäkuun alussa, kiinnostaako sijoittajia seurata tuoton lisäksi sijoitusten vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut vaikutuksista. Erityisen kiinnostuneita olivat nuoret: 18–29-vuotiaista näin vastasi jopa 53 prosenttia.
Vastuullisuustiedolle on siis kysyntää, ja rahastoraportti on toukokuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa
”Rahastoraportilla olevat ESG-arvosanat ovat Eurooppaan sijoittavissa rahastoissa parempia kuin sen ulkopuolisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Kesäkuussa osakerahastojen suurimmat nettomerkinnät tehtiin Eurooppaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, mikä osaltaan tuki pääomien siirtymistä parempien arvosanojen rahastoihin”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta, joten eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Talous kääntyy hitaasti parempaan
Kesäkuussa saadut talousluvut olivat edelleen heikkoja, vaikka suunta on jo parempaan päin. Euroopassa talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit toipuivat toukokuun romahduksesta, mutta ovat edelleen matalalla tasolla. Yhdysvalloissa yksityisen kulutuksen kasvu on ollut ennakoitua parempaa, ja työttömyyskorvausta hakeneiden määrä on laskenut maaliskuun lopun huipputasosta.
Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset vaikuttivat myös valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko nousi merkittävästi kesäkuun alussa, mutta laski lopulta kuun alkua alemmalle tasolle. Yleisesti joukkovelkakirjalainat tuottivat kesäkuussa kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Historiassa saadut tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista. Sijoittaja joutuu nyt markkinoilla tasapainoilemaan yritysten toisen neljänneksen tulosennusteiden, koronapandemian toisen aallon ajankohdan, maailmantalouden taantuman ja keskuspankkielvytysten vaikutusten välillä. Omasta sijoitussuunnitelmasta on nyt hyvä pitää kiinni ja miettiä sen aikahorisonttia. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuu edelleen yönsä hyvin.” Somerla summaa.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen, kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,45). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-53 |
-241 |
4 933 |
4 % |
|
Pohjoismaat |
198 |
57 |
5 056 |
5 % |
|
Eurooppa |
67 |
-276 |
5 520 |
-5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
43 |
-3 |
5 159 |
5 % |
|
Japani |
-7 |
-110 |
563 |
9 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
-38 |
597 |
6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-151 |
4 735 |
-8 % |
|
Maailma |
45 |
134 |
13 228 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
-31 |
1 440 |
2 % |
|
YHTEENSÄ |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 154 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
59 |
2 |
5 725 |
1,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-93 |
-624 |
9 432 |
-0,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
50 |
171 |
3 463 |
-4,0 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
120 |
4,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
160 |
-26 |
6 868 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
115 |
1 609 |
0,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-61 |
-152 |
3 648 |
-0,7 % |
|
YHTEENSÄ |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä22.6.2026 15:00:34 EEST | Tiedote
Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Rohkaiseva viesti nuorille: Eläkejärjestelmän rahat tosiaankin riittävät15.6.2026 11:52:32 EEST | Tiedote
Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa maanantaina. Noin 70 vuoden päähän ulottuva laskelma kertoo, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Save the Date -kutsu: Median finanssiseminaari 3.-4.9.202615.6.2026 07:30:00 EEST | Kutsu
Arvoisa toimittaja, Finanssiala ry:n (FA) maineikas ja perinteinen median finanssiseminaari järjestetään tänä vuonna 3.- 4.9. Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa (Vanajanlinnantie 476, 13330 Harviala). Merkitse ajankohta jo kalenteriisi ja ilmoittaudu mukaan. Tarkemman ohjelman saat lähempänä ajankohtaa.
Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksillä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua12.6.2026 13:19:37 EEST | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on päätynyt luottolaitosdirektiivin kansallista toimeenpanoa käsitellessään moniin kannanottoihin, jotka laiksi päätyessään edesauttavat suomalaispankkien luototuskykyä. Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä. Talousvaliokunta käsitteli kotimaiseen pankkilainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat EU:n päivitettyyn luottolaitosdirektiiviin. Direktiivin muutokset vuorostaan pohjautuvat kansainvälisiin pankkeja koskeviin Basel III-säännöksiin.
Euroopassa pääomia riittää – ne vain pitäisi saada liikkeelle järkevöittämällä pääomavaateita ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyyttä10.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalainen pankkialan kattojärjestö EBF on teettänyt selvityksen, kuinka sääntelyä keventämällä voisi auttaa pankkeja kohentamaan Euroopan kilpailukykyä. Konsulttiyhtiö Oliver Wymanin raportissa on muun muassa pääomavaateisiin ja vakavaraisuusvaatimuksiin liittyviä ehdotuksia. Myös Finanssiala ry (FA) esittää pääomavaateiden uudelleenarviointia ja sääntelyn päällekkäisyyksien poistamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
