Rahastoihin uusia merkintöjä yli puoli miljardia euroa – rahastoraportti sisältää nykyisin vastuullisuustietoa kuvaavan ESG-luokituksen
8.7.2020 14:34:17 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Osakerahastoihin eniten uusia sijoituksia
Kesäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 229 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 111 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 91 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 149 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
|
Osakerahastot |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Yhdistelmärahastot |
149 |
349 |
24 835 |
|
Pitkän koron rahastot |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Lyhyen koron rahastot |
91 |
-1 470 |
13 428 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-44 |
196 |
6 854 |
|
YHTEENSÄ |
536 |
-2 107 |
117 212 |
Keskeiset osakeindeksit jatkoivat kesäkuun alussa toipumistaan ja nousivat vuoden 2019 lopun tasolle. Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset talouden epävarmasta elpymisestä kuitenkin käänsivät osakemarkkinat laskuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Reaalitalouden heikko tila ja siitä johtuva epävarmuus heijastuivat osakemarkkinoille. Keskuspankkien massiivinen elvytys antoi kuitenkin osaltaan tukensa osakemarkkinoille, joten kurssilasku lopulta tasaantui.
Sijoittajat haluavat vastuullisuustietoa
Finanssiala ry kysyi kesäkuun alussa, kiinnostaako sijoittajia seurata tuoton lisäksi sijoitusten vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut vaikutuksista. Erityisen kiinnostuneita olivat nuoret: 18–29-vuotiaista näin vastasi jopa 53 prosenttia.
Vastuullisuustiedolle on siis kysyntää, ja rahastoraportti on toukokuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa
”Rahastoraportilla olevat ESG-arvosanat ovat Eurooppaan sijoittavissa rahastoissa parempia kuin sen ulkopuolisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Kesäkuussa osakerahastojen suurimmat nettomerkinnät tehtiin Eurooppaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, mikä osaltaan tuki pääomien siirtymistä parempien arvosanojen rahastoihin”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta, joten eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Talous kääntyy hitaasti parempaan
Kesäkuussa saadut talousluvut olivat edelleen heikkoja, vaikka suunta on jo parempaan päin. Euroopassa talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit toipuivat toukokuun romahduksesta, mutta ovat edelleen matalalla tasolla. Yhdysvalloissa yksityisen kulutuksen kasvu on ollut ennakoitua parempaa, ja työttömyyskorvausta hakeneiden määrä on laskenut maaliskuun lopun huipputasosta.
Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset vaikuttivat myös valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko nousi merkittävästi kesäkuun alussa, mutta laski lopulta kuun alkua alemmalle tasolle. Yleisesti joukkovelkakirjalainat tuottivat kesäkuussa kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Historiassa saadut tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista. Sijoittaja joutuu nyt markkinoilla tasapainoilemaan yritysten toisen neljänneksen tulosennusteiden, koronapandemian toisen aallon ajankohdan, maailmantalouden taantuman ja keskuspankkielvytysten vaikutusten välillä. Omasta sijoitussuunnitelmasta on nyt hyvä pitää kiinni ja miettiä sen aikahorisonttia. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuu edelleen yönsä hyvin.” Somerla summaa.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen, kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,45). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-53 |
-241 |
4 933 |
4 % |
|
Pohjoismaat |
198 |
57 |
5 056 |
5 % |
|
Eurooppa |
67 |
-276 |
5 520 |
-5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
43 |
-3 |
5 159 |
5 % |
|
Japani |
-7 |
-110 |
563 |
9 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
-38 |
597 |
6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-151 |
4 735 |
-8 % |
|
Maailma |
45 |
134 |
13 228 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
-31 |
1 440 |
2 % |
|
YHTEENSÄ |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 154 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
59 |
2 |
5 725 |
1,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-93 |
-624 |
9 432 |
-0,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
50 |
171 |
3 463 |
-4,0 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
120 |
4,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
160 |
-26 |
6 868 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
115 |
1 609 |
0,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-61 |
-152 |
3 648 |
-0,7 % |
|
YHTEENSÄ |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkien palvelukatkoilla parannetaan turvallisuutta ja palveluja – korvausten vaatiminen on yliampuvaa30.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuluttajaliitto vaati torstaina keskustelua pankkien vahingonkorvausvastuusta palvelujen käyttökatkotilanteissa. Taustalla on POP Pankin ilmoittama tämän viikonlopun mittainen käyttökatko, josta pankki on ilmoittanut jo toukokuun ensimmäisinä päivinä.
Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely. 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015. Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa. FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastaust
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet: Finanssivalvojien kilpailukykymandaatista sähköpotkulautojen kypäräpakkoon26.5.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitepaketin otsikkona on Suomi – parempi kuin Ruotsi. Isompi kuin eilen.
Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.
Dokumentaristi Sami Kieksi sukeltaa digihuijausten maailmaan – FA kumppanina uudessa tv-sarjassa20.5.2026 10:05:30 EEST | Tiedote
Voiko digitalisaatioon enää luottaa? Nelosen uusi kuusiosainen dokumenttisarja Sami Kieksi: Digihuijaukset paljastaa, miten digitaalinen rikollisuus toimii ja miksi kukaan ei ole siltä turvassa. Ohjelma on tehty yhteistyössä Finanssiala ry:n (FA) kanssa. FA on rahoittanut dokumenttisarjan tekoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
