Rahastoihin uusia merkintöjä yli puoli miljardia euroa – rahastoraportti sisältää nykyisin vastuullisuustietoa kuvaavan ESG-luokituksen
8.7.2020 14:34:17 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Osakerahastoihin eniten uusia sijoituksia
Kesäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 229 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 111 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 91 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 149 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
|
Osakerahastot |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Yhdistelmärahastot |
149 |
349 |
24 835 |
|
Pitkän koron rahastot |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Lyhyen koron rahastot |
91 |
-1 470 |
13 428 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-44 |
196 |
6 854 |
|
YHTEENSÄ |
536 |
-2 107 |
117 212 |
Keskeiset osakeindeksit jatkoivat kesäkuun alussa toipumistaan ja nousivat vuoden 2019 lopun tasolle. Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset talouden epävarmasta elpymisestä kuitenkin käänsivät osakemarkkinat laskuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Reaalitalouden heikko tila ja siitä johtuva epävarmuus heijastuivat osakemarkkinoille. Keskuspankkien massiivinen elvytys antoi kuitenkin osaltaan tukensa osakemarkkinoille, joten kurssilasku lopulta tasaantui.
Sijoittajat haluavat vastuullisuustietoa
Finanssiala ry kysyi kesäkuun alussa, kiinnostaako sijoittajia seurata tuoton lisäksi sijoitusten vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut vaikutuksista. Erityisen kiinnostuneita olivat nuoret: 18–29-vuotiaista näin vastasi jopa 53 prosenttia.
Vastuullisuustiedolle on siis kysyntää, ja rahastoraportti on toukokuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa
”Rahastoraportilla olevat ESG-arvosanat ovat Eurooppaan sijoittavissa rahastoissa parempia kuin sen ulkopuolisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Kesäkuussa osakerahastojen suurimmat nettomerkinnät tehtiin Eurooppaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, mikä osaltaan tuki pääomien siirtymistä parempien arvosanojen rahastoihin”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta, joten eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Talous kääntyy hitaasti parempaan
Kesäkuussa saadut talousluvut olivat edelleen heikkoja, vaikka suunta on jo parempaan päin. Euroopassa talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit toipuivat toukokuun romahduksesta, mutta ovat edelleen matalalla tasolla. Yhdysvalloissa yksityisen kulutuksen kasvu on ollut ennakoitua parempaa, ja työttömyyskorvausta hakeneiden määrä on laskenut maaliskuun lopun huipputasosta.
Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset vaikuttivat myös valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko nousi merkittävästi kesäkuun alussa, mutta laski lopulta kuun alkua alemmalle tasolle. Yleisesti joukkovelkakirjalainat tuottivat kesäkuussa kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Historiassa saadut tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista. Sijoittaja joutuu nyt markkinoilla tasapainoilemaan yritysten toisen neljänneksen tulosennusteiden, koronapandemian toisen aallon ajankohdan, maailmantalouden taantuman ja keskuspankkielvytysten vaikutusten välillä. Omasta sijoitussuunnitelmasta on nyt hyvä pitää kiinni ja miettiä sen aikahorisonttia. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuu edelleen yönsä hyvin.” Somerla summaa.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen, kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,45). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-53 |
-241 |
4 933 |
4 % |
|
Pohjoismaat |
198 |
57 |
5 056 |
5 % |
|
Eurooppa |
67 |
-276 |
5 520 |
-5 % |
|
Pohjois-Amerikka |
43 |
-3 |
5 159 |
5 % |
|
Japani |
-7 |
-110 |
563 |
9 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
-38 |
597 |
6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-151 |
4 735 |
-8 % |
|
Maailma |
45 |
134 |
13 228 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
-31 |
1 440 |
2 % |
|
YHTEENSÄ |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 154 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
59 |
2 |
5 725 |
1,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-93 |
-624 |
9 432 |
-0,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
50 |
171 |
3 463 |
-4,0 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
120 |
4,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
160 |
-26 |
6 868 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
115 |
1 609 |
0,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-61 |
-152 |
3 648 |
-0,7 % |
|
YHTEENSÄ |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme