Rahastoista lunastettiin 821 miljoonaa euroa marraskuussa
11.12.2018 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Eniten lunastuksia tehtiin pitkän koron rahastoista, jotka menettivät yhteensä 273 miljoonaa euroa. Lähes yhtä paljon lunastettiin osakerahastoista (253 milj. €) ja lyhyen koron rahastoista (204 milj. €). Yhdistelmärahastoista ja vaihtoehtoisista rahastoista tehdyt lunastukset jäivät pienemmiksi.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
|
Osakerahastot |
-253 |
-1 472 |
41 223 |
|
Yhdistelmärahastot |
-55 |
187 |
22 150 |
|
Pitkän koron rahastot |
-273 |
-1 858 |
28 973 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-204 |
-248 |
13 694 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-36 |
552 |
4 930 |
|
YHTEENSÄ |
-821 |
-2 839 |
110 970 |
Lokakuisen osakemarkkinoiden korjausliikkeen jälkeen marraskuu alkoi myötätuulessa. Yhdysvalloissa käytiin kuun alkupuolella välivaalit joiden tulokset olivat pitkälti ennakko-odotusten mukaiset: demokraatit voittivat edustajainhuoneen enemmistön, kun taas republikaanit säilyivät enemmistönä senaatissa. Positiivisten uutisten tuoma kurssinousu vaihtui kuitenkin nopeasti pessimismiksi. Osakekurssit sahasivat koko marraskuun ajan vailla selvää suuntaa. Euroopassa Brexit-uutiset heiluttelivat markkinoita, samoin Italian finanssipolitiikka.
Isossa kuvassa hermoilun taustalla vaikuttaa myös maailmantalouden kasvun hidastuminen ja rahapolitiikan kiristyminen. Talouskasvu jatkuu vielä kohtuullisella tasoilla, mutta ennusteita on jo korjattu hieman alaspäin. Kiinan kasvu on hidastunut eivätkä elvytystoimet toistaiseksi näytä purreen. Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa on kiristetty ja Trumpin verohuojennusten vaikutus alkaa hiipua. Myös Euroopassa kasvuodotukset ovat heikentyneet ennen kuin EKP on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan vielä kertaakaan. Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoa vielä kertaalleen joulukuussa, mutta hidastavan kiristystahtia sen jälkeen.
”Rahapolitiikka on vuosikymmenen ajan ollut sijoittajille myötäinen ja rahaa on virrannut etenkin osakkeisiin ja riskisimpiin yrityslainoihin. Nyt kun rahoitusolot kiristyvät näkyy se luonnollisesti sijoitusten uudelleenallokointina. Tämä tietää turbulenssia, mutta pidempiaikaiseen osakekurssien laskuun on yleensä syynä talouden taantuma. Tällaista ei toistaiseksi ole näkyvissä. Talouskasvu jatkuu hidastumisestaan huolimatta kohtuullisena”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 216 miljoonaa euroa. Sen sijaan suomalaisiin yrityksiin sijoittaviin rahastoihin kertyi 93 miljoonaa euroa. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot keskimäärin 7,6 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Tuotto |
|
Suomi |
93 |
-539 |
4 707 |
-5,2 % |
|
Pohjoismaat |
-73 |
-448 |
3 788 |
-5,4 % |
|
Eurooppa |
-76 |
-947 |
6 316 |
-7,9 % |
|
Pohjois-Amerikka |
14 |
509 |
6 388 |
7,6 % |
|
Japani |
12 |
202 |
1 181 |
-1,4 % |
|
Tyynenmeren alue |
10 |
23 |
440 |
-2,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-216 |
-529 |
5 749 |
-4,3 % |
|
Maailma |
-18 |
303 |
11 265 |
-0,1 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-45 |
1 388 |
6,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-253 |
-1 472 |
41 223 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja lunastettiin euromääräisistä luokitelluista yrityslainoista, yhteensä 182 miljoonaa euroa. Joukkolainojen tuotot jäivät vaatimattomiksi kautta linjan. Lainojen tuottoja ovat painaneet korkojen nousu sekä riskimarginaalien leveneminen. Parhaaseen vuosituottoon (tai tässä tapauksessa pienimpään tappioon) ylsivät euroalueen valtionlainat -1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk -0,3).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
15 |
-458 |
5 529 |
-1,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-182 |
-1 186 |
9 670 |
-1,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
4 |
-528 |
2 193 |
-2,9 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
18 |
173 |
-2,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-52 |
562 |
5 885 |
-2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-6 |
-165 |
2 315 |
-2,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-54 |
-101 |
3 206 |
-5,0 % |
|
YHTEENSÄ |
-273 |
-1 858 |
28 973 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2018
Markkinakatsaus, marraskuu 2018
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli marraskuun lopulla yhteensä 467 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme