Finanssiala ry

Rahastoista lunastettiin 821 miljoonaa euroa marraskuussa

11.12.2018 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin marraskuussa nettomääräisesti 821 miljoonaa euroa. Kaikki rahastoluokat menettivät pääomia. Lunastusten seurauksena rahastopääoman yhteenlaskettu arvo laski 111 miljardiin euroon.

Eniten lunastuksia tehtiin pitkän koron rahastoista, jotka menettivät yhteensä 273 miljoonaa euroa. Lähes yhtä paljon lunastettiin osakerahastoista (253 milj. €) ja lyhyen koron rahastoista (204 milj. €). Yhdistelmärahastoista ja vaihtoehtoisista rahastoista tehdyt lunastukset jäivät pienemmiksi.

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2018

Osakerahastot

-253

-1 472

41 223

Yhdistelmärahastot

-55

187

22 150

Pitkän koron rahastot

-273

-1 858

28 973

Lyhyen koron rahastot

-204

-248

13 694

Vaihtoehtoiset rahastot

-36

552

4 930

YHTEENSÄ

-821

-2 839

110 970

Lokakuisen osakemarkkinoiden korjausliikkeen jälkeen marraskuu alkoi myötätuulessa. Yhdysvalloissa käytiin kuun alkupuolella välivaalit joiden tulokset olivat pitkälti ennakko-odotusten mukaiset: demokraatit voittivat edustajainhuoneen enemmistön, kun taas republikaanit säilyivät enemmistönä senaatissa. Positiivisten uutisten tuoma kurssinousu vaihtui kuitenkin nopeasti pessimismiksi. Osakekurssit sahasivat koko marraskuun ajan vailla selvää suuntaa. Euroopassa Brexit-uutiset heiluttelivat markkinoita, samoin Italian finanssipolitiikka.

Isossa kuvassa hermoilun taustalla vaikuttaa myös maailmantalouden kasvun hidastuminen ja rahapolitiikan kiristyminen. Talouskasvu jatkuu vielä kohtuullisella tasoilla, mutta ennusteita on jo korjattu hieman alaspäin. Kiinan kasvu on hidastunut eivätkä elvytystoimet toistaiseksi näytä purreen. Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa on kiristetty ja Trumpin verohuojennusten vaikutus alkaa hiipua. Myös Euroopassa kasvuodotukset ovat heikentyneet ennen kuin EKP on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan vielä kertaakaan. Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoa vielä kertaalleen joulukuussa, mutta hidastavan kiristystahtia sen jälkeen.

”Rahapolitiikka on vuosikymmenen ajan ollut sijoittajille myötäinen ja rahaa on virrannut etenkin osakkeisiin ja riskisimpiin yrityslainoihin. Nyt kun rahoitusolot kiristyvät näkyy se luonnollisesti sijoitusten uudelleenallokointina. Tämä tietää turbulenssia, mutta pidempiaikaiseen osakekurssien laskuun on yleensä syynä talouden taantuma. Tällaista ei toistaiseksi ole näkyvissä. Talouskasvu jatkuu hidastumisestaan huolimatta kohtuullisena”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 216 miljoonaa euroa. Sen sijaan suomalaisiin yrityksiin sijoittaviin rahastoihin kertyi 93 miljoonaa euroa. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot keskimäärin 7,6 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2018

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

93

-539

4 707

-5,2 %

Pohjoismaat

-73

-448

3 788

-5,4 %

Eurooppa

-76

-947

6 316

-7,9 %

Pohjois-Amerikka

14

509

6 388

7,6 %

Japani

12

202

1 181

-1,4 %

Tyynenmeren alue

10

23

440

-2,2 %

Kehittyvät markkinat

-216

-529

5 749

-4,3 %

Maailma

-18

303

11 265

-0,1 %

Toimialarahastot

1

-45

1 388

6,7 %

YHTEENSÄ

-253

-1 472

41 223

 

Pitkän koron rahastoista eniten varoja lunastettiin euromääräisistä luokitelluista yrityslainoista, yhteensä 182 miljoonaa euroa. Joukkolainojen tuotot jäivät vaatimattomiksi kautta linjan. Lainojen tuottoja ovat painaneet korkojen nousu sekä riskimarginaalien leveneminen. Parhaaseen vuosituottoon (tai tässä tapauksessa pienimpään tappioon) ylsivät euroalueen valtionlainat -1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk -0,3).

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2018

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

15

-458

5 529

-1,0 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-182

-1 186

9 670

-1,9 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

4

-528

2 193

-2,9 %

Valtioriski maailma

2

18

173

-2,9 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-52

562

5 885

-2,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-6

-165

2 315

-2,9 %

Kehittyvät markkinat

-54

-101

3 206

-5,0 %

YHTEENSÄ

-273

-1 858

28 973

 

Rahastoraportti, marraskuu 2018 
Markkinakatsaus, marraskuu 2018

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli marraskuun lopulla yhteensä 467 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely. 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015. Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa. FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastaust

Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.

FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye