Rahastoista lunastettiin 821 miljoonaa euroa marraskuussa
Eniten lunastuksia tehtiin pitkän koron rahastoista, jotka menettivät yhteensä 273 miljoonaa euroa. Lähes yhtä paljon lunastettiin osakerahastoista (253 milj. €) ja lyhyen koron rahastoista (204 milj. €). Yhdistelmärahastoista ja vaihtoehtoisista rahastoista tehdyt lunastukset jäivät pienemmiksi.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
|
Osakerahastot |
-253 |
-1 472 |
41 223 |
|
Yhdistelmärahastot |
-55 |
187 |
22 150 |
|
Pitkän koron rahastot |
-273 |
-1 858 |
28 973 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-204 |
-248 |
13 694 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-36 |
552 |
4 930 |
|
YHTEENSÄ |
-821 |
-2 839 |
110 970 |
Lokakuisen osakemarkkinoiden korjausliikkeen jälkeen marraskuu alkoi myötätuulessa. Yhdysvalloissa käytiin kuun alkupuolella välivaalit joiden tulokset olivat pitkälti ennakko-odotusten mukaiset: demokraatit voittivat edustajainhuoneen enemmistön, kun taas republikaanit säilyivät enemmistönä senaatissa. Positiivisten uutisten tuoma kurssinousu vaihtui kuitenkin nopeasti pessimismiksi. Osakekurssit sahasivat koko marraskuun ajan vailla selvää suuntaa. Euroopassa Brexit-uutiset heiluttelivat markkinoita, samoin Italian finanssipolitiikka.
Isossa kuvassa hermoilun taustalla vaikuttaa myös maailmantalouden kasvun hidastuminen ja rahapolitiikan kiristyminen. Talouskasvu jatkuu vielä kohtuullisella tasoilla, mutta ennusteita on jo korjattu hieman alaspäin. Kiinan kasvu on hidastunut eivätkä elvytystoimet toistaiseksi näytä purreen. Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa on kiristetty ja Trumpin verohuojennusten vaikutus alkaa hiipua. Myös Euroopassa kasvuodotukset ovat heikentyneet ennen kuin EKP on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan vielä kertaakaan. Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoa vielä kertaalleen joulukuussa, mutta hidastavan kiristystahtia sen jälkeen.
”Rahapolitiikka on vuosikymmenen ajan ollut sijoittajille myötäinen ja rahaa on virrannut etenkin osakkeisiin ja riskisimpiin yrityslainoihin. Nyt kun rahoitusolot kiristyvät näkyy se luonnollisesti sijoitusten uudelleenallokointina. Tämä tietää turbulenssia, mutta pidempiaikaiseen osakekurssien laskuun on yleensä syynä talouden taantuma. Tällaista ei toistaiseksi ole näkyvissä. Talouskasvu jatkuu hidastumisestaan huolimatta kohtuullisena”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 216 miljoonaa euroa. Sen sijaan suomalaisiin yrityksiin sijoittaviin rahastoihin kertyi 93 miljoonaa euroa. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot keskimäärin 7,6 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Tuotto |
|
Suomi |
93 |
-539 |
4 707 |
-5,2 % |
|
Pohjoismaat |
-73 |
-448 |
3 788 |
-5,4 % |
|
Eurooppa |
-76 |
-947 |
6 316 |
-7,9 % |
|
Pohjois-Amerikka |
14 |
509 |
6 388 |
7,6 % |
|
Japani |
12 |
202 |
1 181 |
-1,4 % |
|
Tyynenmeren alue |
10 |
23 |
440 |
-2,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-216 |
-529 |
5 749 |
-4,3 % |
|
Maailma |
-18 |
303 |
11 265 |
-0,1 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-45 |
1 388 |
6,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-253 |
-1 472 |
41 223 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja lunastettiin euromääräisistä luokitelluista yrityslainoista, yhteensä 182 miljoonaa euroa. Joukkolainojen tuotot jäivät vaatimattomiksi kautta linjan. Lainojen tuottoja ovat painaneet korkojen nousu sekä riskimarginaalien leveneminen. Parhaaseen vuosituottoon (tai tässä tapauksessa pienimpään tappioon) ylsivät euroalueen valtionlainat -1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk -0,3).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
15 |
-458 |
5 529 |
-1,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-182 |
-1 186 |
9 670 |
-1,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
4 |
-528 |
2 193 |
-2,9 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
18 |
173 |
-2,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-52 |
562 |
5 885 |
-2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-6 |
-165 |
2 315 |
-2,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-54 |
-101 |
3 206 |
-5,0 % |
|
YHTEENSÄ |
-273 |
-1 858 |
28 973 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2018
Markkinakatsaus, marraskuu 2018
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli marraskuun lopulla yhteensä 467 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme