Rahastoista lunastettiin 821 miljoonaa euroa marraskuussa
Eniten lunastuksia tehtiin pitkän koron rahastoista, jotka menettivät yhteensä 273 miljoonaa euroa. Lähes yhtä paljon lunastettiin osakerahastoista (253 milj. €) ja lyhyen koron rahastoista (204 milj. €). Yhdistelmärahastoista ja vaihtoehtoisista rahastoista tehdyt lunastukset jäivät pienemmiksi.
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Osakerahastot |
-253 |
-1 472 |
41 223 |
Yhdistelmärahastot |
-55 |
187 |
22 150 |
Pitkän koron rahastot |
-273 |
-1 858 |
28 973 |
Lyhyen koron rahastot |
-204 |
-248 |
13 694 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-36 |
552 |
4 930 |
YHTEENSÄ |
-821 |
-2 839 |
110 970 |
Lokakuisen osakemarkkinoiden korjausliikkeen jälkeen marraskuu alkoi myötätuulessa. Yhdysvalloissa käytiin kuun alkupuolella välivaalit joiden tulokset olivat pitkälti ennakko-odotusten mukaiset: demokraatit voittivat edustajainhuoneen enemmistön, kun taas republikaanit säilyivät enemmistönä senaatissa. Positiivisten uutisten tuoma kurssinousu vaihtui kuitenkin nopeasti pessimismiksi. Osakekurssit sahasivat koko marraskuun ajan vailla selvää suuntaa. Euroopassa Brexit-uutiset heiluttelivat markkinoita, samoin Italian finanssipolitiikka.
Isossa kuvassa hermoilun taustalla vaikuttaa myös maailmantalouden kasvun hidastuminen ja rahapolitiikan kiristyminen. Talouskasvu jatkuu vielä kohtuullisella tasoilla, mutta ennusteita on jo korjattu hieman alaspäin. Kiinan kasvu on hidastunut eivätkä elvytystoimet toistaiseksi näytä purreen. Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa on kiristetty ja Trumpin verohuojennusten vaikutus alkaa hiipua. Myös Euroopassa kasvuodotukset ovat heikentyneet ennen kuin EKP on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan vielä kertaakaan. Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoa vielä kertaalleen joulukuussa, mutta hidastavan kiristystahtia sen jälkeen.
”Rahapolitiikka on vuosikymmenen ajan ollut sijoittajille myötäinen ja rahaa on virrannut etenkin osakkeisiin ja riskisimpiin yrityslainoihin. Nyt kun rahoitusolot kiristyvät näkyy se luonnollisesti sijoitusten uudelleenallokointina. Tämä tietää turbulenssia, mutta pidempiaikaiseen osakekurssien laskuun on yleensä syynä talouden taantuma. Tällaista ei toistaiseksi ole näkyvissä. Talouskasvu jatkuu hidastumisestaan huolimatta kohtuullisena”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 216 miljoonaa euroa. Sen sijaan suomalaisiin yrityksiin sijoittaviin rahastoihin kertyi 93 miljoonaa euroa. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot keskimäärin 7,6 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Tuotto |
Suomi |
93 |
-539 |
4 707 |
-5,2 % |
Pohjoismaat |
-73 |
-448 |
3 788 |
-5,4 % |
Eurooppa |
-76 |
-947 |
6 316 |
-7,9 % |
Pohjois-Amerikka |
14 |
509 |
6 388 |
7,6 % |
Japani |
12 |
202 |
1 181 |
-1,4 % |
Tyynenmeren alue |
10 |
23 |
440 |
-2,2 % |
Kehittyvät markkinat |
-216 |
-529 |
5 749 |
-4,3 % |
Maailma |
-18 |
303 |
11 265 |
-0,1 % |
Toimialarahastot |
1 |
-45 |
1 388 |
6,7 % |
YHTEENSÄ |
-253 |
-1 472 |
41 223 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja lunastettiin euromääräisistä luokitelluista yrityslainoista, yhteensä 182 miljoonaa euroa. Joukkolainojen tuotot jäivät vaatimattomiksi kautta linjan. Lainojen tuottoja ovat painaneet korkojen nousu sekä riskimarginaalien leveneminen. Parhaaseen vuosituottoon (tai tässä tapauksessa pienimpään tappioon) ylsivät euroalueen valtionlainat -1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk -0,3).
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2018 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
15 |
-458 |
5 529 |
-1,0 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-182 |
-1 186 |
9 670 |
-1,9 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
4 |
-528 |
2 193 |
-2,9 % |
Valtioriski maailma |
2 |
18 |
173 |
-2,9 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-52 |
562 |
5 885 |
-2,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-6 |
-165 |
2 315 |
-2,9 % |
Kehittyvät markkinat |
-54 |
-101 |
3 206 |
-5,0 % |
YHTEENSÄ |
-273 |
-1 858 |
28 973 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2018
Markkinakatsaus, marraskuu 2018
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli marraskuun lopulla yhteensä 467 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme