Rahastopääoma hienoisessa kasvussa – uutta pääomaa 11 miljoonaa euroa
8.4.2022 14:23:34 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin 147 miljoonaa ja yhdistelmärahastoihin 43 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista lunastettiin 486 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 174 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 133 miljoonaa euroa uusia pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2022 |
|
Osakerahastot |
147 |
-13 |
59 751 |
|
Yhdistelmärahastot |
43 |
92 |
31 873 |
|
Pitkän koron rahastot |
-486 |
-1 157 |
29 981 |
|
Lyhyen koron rahastot |
174 |
-221 |
18 316 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
133 |
222 |
10 532 |
|
YHTEENSÄ |
11 |
-1 077 |
150 452 |
Maaliskuussa keskeiset globaalit osakeindeksit toipuivat osakekurssien aiemmasta voimakkaasta laskusta. Elpymistä tukivat maailmantalouden edelleen melko hyvät kasvunäkymät, vaikka maailmankauppaa jarruttavat tekijät ovatkin lisääntyneet.
Yhdysvalloille talousennusteet arvioivat hyvää, noin kolmen prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle. Yhdysvaltain keskuspankki nosti maltillisesti ohjauskorkoa maaliskuun kokouksessaan. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi.
Euroopassa Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ylläpitää epävarmuuden ilmapiiriä. Sodan jatkuminen johtanee Euroopan unionin asettamaan uusia talouspakotteita Venäjälle. Euroalueen maiden talousennusteita on jo päivitetty alaspäin. Tämä koskee myös Suomea, jossa kuluttajien luottamus on laskenut merkittävästi. Kuluttajahintainflaation odotetaan kiihtyvän EU-maissa edelleen. Euroopan keskuspankki joutuu siten päättämään rahapolitiikan suunnasta heikentyvän talouskasvun ja korkean inflaation ympäristössä.
Maaliskuu oli korkosijoittajalle poikkeuksellisen haastava. Korot nousivat nopeasti, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Odotukset rahapolitiikan kiristymisestä ja jo toteutetut päätökset heijastuvat korkomarkkinoille.
”Oman talouden sopeutumiskyvyn ja kriisinkestävyyden vaaliminen on entistä ajankohtaisempaa, koska kuluttajahintojen nousu tuntuu nyt jokaisen kukkarossa. Oman talouden kriisinkestävyyden kasvattamiseksi rahastosijoittaminen on helppo tapa hajauttaa säästöjä ja sijoituksia sekä maantieteellisesti että kuukausisijoittajana. Sijoitusten laaja-alaisen hajauttamisen hyödyt realisoituivatkin maaliskuussa”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille yhteensä 212 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Pohjoismaihin, Eurooppaan, Japaniin ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 90 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,02). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
6 |
-22 |
6 741 |
0 % |
|
Pohjoismaat |
-48 |
83 |
8 317 |
2 % |
|
Eurooppa |
-22 |
-184 |
6 388 |
4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
168 |
-52 |
7 972 |
15 % |
|
Japani |
-19 |
38 |
634 |
-5 % |
|
Tyynenmeren alue |
7 |
95 |
1 069 |
-5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
44 |
-77 |
5 408 |
-5 % |
|
Maailma |
12 |
193 |
21 619 |
8 % |
|
Toimialarahastot |
-1 |
-87 |
1 602 |
10 % |
|
YHTEENSÄ |
147 |
-13 |
59 751 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti vain globaalisti valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 40 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista, yhteensä 526 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastojen vuosituotot olivat negatiivisia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-130 |
-147 |
5 590 |
-5,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-134 |
-496 |
9 026 |
-4,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-7 |
-182 |
3 405 |
-1,9 % |
|
Valtioriski maailma |
21 |
38 |
200 |
-0,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-83 |
-228 |
7 143 |
-2,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
19 |
5 |
1 644 |
-2,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-173 |
-146 |
2 974 |
-3,3 % |
|
YHTEENSÄ |
-486 |
-1 157 |
29 981 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2022
Markkinakatsaus, maaliskuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme