Finanssiala ry

Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta – lunastuksia tehtiin noin 900 miljoonaa euroa

Jaa

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa yhteensä 874 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kuitenkin kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli lokakuun lopussa 132 miljardia euroa.

Lokakuussa uusia pääomia sijoitettiin vain vaihtoehtoisiin rahastoihin, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 741 miljoonaa euroa, muista päärahastoluokista yhteensä 167 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät lokakuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.10.2022

Osakerahastot

-8

-2 073

50 705

Yhdistelmärahastot

-7

278

28 728

Pitkän koron rahastot

-151

-893

27 113

Lyhyen koron rahastot

-741

-3 291

14 359

Vaihtoehtoiset rahastot

34

790

11 344

YHTEENSÄ

-874

-5 189

132 250

EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki nostivat odotetusti lokakuussa ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä inflaation hillitsemiseksi. Keskeiset globaalit osakeindeksit reagoivat rahapolitiikan kiristämiseen maltillisesti. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna samalla, kun maailmantalouden kasvun ennustetaan hiipuvan. Tämä pitää yllä epävarmuutta osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut kuluvana vuonna ja vaikuttanut myönteisesti niiden rahastojen arvostuksiin, joiden dollarisijoituksia ei ole suojattu kurssimuutoksilta.

Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkien korkojen osalta Yhdysvaltain ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat maltillisesti, mutta Italian valtionlainojen korko laski. Myös euroalueen yrityslainojen riskilisät kapenivat kuun lopussa. Euroalueelle sijoittavien kaikkien pitkän koron rahastoluokkien yhden kuukauden tuottoprosentit olivat positiiviset.

”Lokakuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen kuukausi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen vaikutti merkittävästi enää euroalueen lyhyisiin korkoihin. Euroalueen valtionlainojen korkojen nousu tasaantui tai korot jopa laskivat. Euroalueelle sijoittavien pitkän koron rahastoluokkien lokakuun tuottoprosentit olivat positiiviset. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta korkosijoittaja seuraa nyt entistä tarkemmin euroalueen pitkien korkojen kehitystä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 168 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoluokista yhteensä 160 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät lokakuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.10.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

8

-332

5 414

-21 %

Pohjoismaat

24

-247

6 725

-28 %

Eurooppa

44

-751

4 915

-18 %

Pohjois-Amerikka

55

-269

7 553

-3 %

Japani

-10

-30

503

-18 %

Tyynenmeren alue

-7

-44

833

-20 %

Kehittyvät markkinat

-44

-252

4 155

-17 %

Maailma

-116

-90

19 128

-12 %

Toimialarahastot

37

-58

1 479

-14 %

YHTEENSÄ

-8

-2 073

50 705

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 143 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.

milj. EUR

Nettomerkinnät lokakuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.10.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-25

254

5 214

-14,2 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-118

-226

8 453

-13,8 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

-3

-76

3 164

-11,4 %

Valtioriski maailma

-3

52

197

-4,0 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-1

-637

5 995

-9,7 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-7

-21

1 456

-9,9 %

Kehittyvät markkinat

5

-240

2 634

-12,6 %

YHTEENSÄ

-151

-893

27 113

 

Lokakuun rahastoraportti

Lokakuun markkinakatsaus

Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Omaisten taakkaa kevennettävä – poliitikoilta vahva tuki vainajan asiat yhteen kokoavalle sähköiselle alustalle23.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Peräti 86 prosenttia päättäjistä kannattaa palvelualustaa, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Vasemmistoliiton kannattajista alustaa puoltaa sata prosenttia vastaajista. Tieto käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. Finanssiala on yhteistyökumppaneineen edistänyt kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua sähköistä järjestelmää, joka kokoaisi eri tahojen tiedot yhteen palveluun helpottamaan omaisten taakkaa. Aiheesta keskustellaan Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022 kello 9. Linkki tilaisuuteen tiedotteen lopussa.

Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla16.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta. Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä9.11.2022 09:38:46 EET | Tiedote

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Suomen erityispiirteitä ei ole vielä riittävästi otettu huomioon Basel-pankkisääntelyssä – huolena asunto- ja yrityslainat8.11.2022 17:38:30 EET | Tiedote

Pankkien vakavaraisuutta sääntelevä Basel III -uudistus uhkaa vähäriskisiä asunto- ja yrityslainoja. Juuri tällaiset lainat ovat Suomen pankkimarkkinalle tyypillisiä. Finanssialan huoli on, että jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako kotitalouksien ja yritysten enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme