Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen siivittämänä
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 318 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 1,5 miljardia euroa, huolimatta osakekurssien vahvasta noususta. Varoja on siirretty lyhyen koron rahastoihin, joihin kertyi maaliskuussa 164 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 167 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2019 |
|
Osakerahastot |
-318 |
-1 541 |
43 169 |
|
Yhdistelmärahastot |
-1 |
-74 |
23 335 |
|
Pitkän koron rahastot |
75 |
465 |
29 445 |
|
Lyhyen koron rahastot |
164 |
62 |
13 777 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
167 |
237 |
5 354 |
|
YHTEENSÄ |
87 |
-852 |
115 081 |
Suotuisa markkinatunnelma jatkui maaliskuussa. Sekä korko- että osakesijoittajat ovat alkuvuoden nauttineet hyvistä tuotoista. Osakekurssit nousivat ja samaan aikaan pitkät korot laskivat, mikä teki arvonnousua molempiin omaisuuslajeihin. Osakemarkkinat ovat nousseet rahapolittikan suunnan muututtua ja loppuvuoden synkän näkymän korjaannuttua, vaikka talousdata on ollut heikohkoa. Pitkien korkojen lasku kuitenkin kertoo makrotalouden näkymien synkentyneen. Yhdysvalloissa korkokäyrä, eli pitkien (10v.) ja lyhyiden (3kk) korkojen erotus, käväisi negatiivisena, mitä on yleensä pidetty taantuman ennusmerkkinä. Myös Saksan valtion 10 vuoden korko painui negatiiviseksi.
Rahapolitiikan kiristystoimien lopettaminen selittää osakekurssien nousua, samoin Kiinan elvytystoimet. Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei nosta enää ohjauskorkoaan tänä vuonna. Lisäksi Fed päätti lopettaa taseensa supistamisen ensi syyskuusta alkaen. Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti uusista pankkien rahoitusoperaatioista maaliskuussa. Rahapolitiikassa voidaan katsoa tapahtuneen käänne kevyempään suuntaan, mikä on positiivista osakemarkkinoiden näkökulmasta.
”Kevyemmän rahapolitiikan vaikutukset markkinatunnelmaan ovat olleet alkuvuonna huomattavat. Talouskasvun vauhti kuitenkin lopulta ratkaisee, mihin suuntaan tästä mennään. Nyt tasapainoillaan kasvunäkymien, rahapolitiikan ja poliittisten riskien kanssa”, arvioi johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 137 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 17,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-60 |
-143 |
4 873 |
1,4 % |
|
Pohjoismaat |
-28 |
-181 |
4 304 |
4,7 % |
|
Eurooppa |
-98 |
-291 |
5 987 |
1,2 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-96 |
-205 |
6 421 |
15,3 % |
|
Japani |
-137 |
-155 |
1 026 |
-0,5 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
18 |
505 |
3,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-70 |
-309 |
5 738 |
-0,6 % |
|
Maailma |
144 |
-295 |
12 902 |
9,2 % |
|
Toimialarahastot |
10 |
19 |
1 413 |
17,6 % |
|
YHTEENSÄ |
-318 |
-1 541 |
43 169 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin, yhteensä 81 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät korkomarkkinat kiinnostavat. Sen sijaan euroalueen valtionlainat ja luokitellut yrityslainat menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalit luokitellut yrityslainat 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-52 |
1 |
5 551 |
1,87 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-49 |
-23 |
9 643 |
0,84 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
33 |
213 |
2 924 |
0,74 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-9 |
168 |
0,99 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
81 |
184 |
5 230 |
3,65 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-5 |
-12 |
2 467 |
1,84 % |
|
Kehittyvät markkinat |
66 |
110 |
3 461 |
0,46 % |
|
YHTEENSÄ |
75 |
465 |
29 445 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2019
Markkinakatsaus, maaliskuu 2019
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija, Elina Erkkilä, puh 020 793 4258
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli maaliskuun lopulla yhteensä 490 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme