Finanssiala ry

Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen siivittämänä

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa nettomääräisesti yhteensä 87 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 115,1 miljardia euroa.

Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 318 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 1,5 miljardia euroa, huolimatta osakekurssien vahvasta noususta. Varoja on siirretty lyhyen koron rahastoihin, joihin kertyi maaliskuussa 164 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 167 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2019

Osakerahastot

-318

-1 541

43 169

Yhdistelmärahastot

-1

-74

23 335

Pitkän koron rahastot

75

465

29 445

Lyhyen koron rahastot

164

62

13 777

Vaihtoehtoiset rahastot

167

237

5 354

YHTEENSÄ

87

-852

115 081

Suotuisa markkinatunnelma jatkui maaliskuussa. Sekä korko- että osakesijoittajat ovat alkuvuoden nauttineet hyvistä tuotoista. Osakekurssit nousivat ja samaan aikaan pitkät korot laskivat, mikä teki arvonnousua molempiin omaisuuslajeihin. Osakemarkkinat ovat nousseet rahapolittikan suunnan muututtua ja loppuvuoden synkän näkymän korjaannuttua, vaikka talousdata on ollut heikohkoa. Pitkien korkojen lasku kuitenkin kertoo makrotalouden näkymien synkentyneen. Yhdysvalloissa korkokäyrä, eli pitkien (10v.) ja lyhyiden (3kk) korkojen erotus, käväisi negatiivisena, mitä on yleensä pidetty taantuman ennusmerkkinä. Myös Saksan valtion 10 vuoden korko painui negatiiviseksi.

Rahapolitiikan kiristystoimien lopettaminen selittää osakekurssien nousua, samoin Kiinan elvytystoimet. Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei nosta enää ohjauskorkoaan tänä vuonna. Lisäksi Fed päätti lopettaa taseensa supistamisen ensi syyskuusta alkaen. Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti uusista pankkien rahoitusoperaatioista maaliskuussa. Rahapolitiikassa voidaan katsoa tapahtuneen käänne kevyempään suuntaan, mikä on positiivista osakemarkkinoiden näkökulmasta.

”Kevyemmän rahapolitiikan vaikutukset markkinatunnelmaan ovat olleet alkuvuonna huomattavat. Talouskasvun vauhti kuitenkin lopulta ratkaisee, mihin suuntaan tästä mennään. Nyt tasapainoillaan kasvunäkymien, rahapolitiikan ja poliittisten riskien kanssa”, arvioi johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 137 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 17,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-60

-143

4 873

1,4 %

Pohjoismaat

-28

-181

4 304

4,7 %

Eurooppa

-98

-291

5 987

1,2 %

Pohjois-Amerikka

-96

-205

6 421

15,3 %

Japani

-137

-155

1 026

-0,5 %

Tyynenmeren alue

18

18

505

3,7 %

Kehittyvät markkinat

-70

-309

5 738

-0,6 %

Maailma

144

-295

12 902

9,2 %

Toimialarahastot

10

19

1 413

17,6 %

YHTEENSÄ

-318

-1 541

43 169

 

Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin, yhteensä 81 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät korkomarkkinat kiinnostavat. Sen sijaan euroalueen valtionlainat ja luokitellut yrityslainat menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalit luokitellut yrityslainat 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-52

1

5 551

1,87 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-49

-23

9 643

0,84 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

33

213

2 924

0,74 %

Valtioriski maailma

0

-9

168

0,99 %

Luokitellut yrityslainat maailma

81

184

5 230

3,65 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-5

-12

2 467

1,84 %

Kehittyvät markkinat

66

110

3 461

0,46 %

YHTEENSÄ

75

465

29 445

 

Rahastoraportti, maaliskuu 2019 
Markkinakatsaus, maaliskuu 2019

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija, Elina Erkkilä, puh 020 793 4258
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli maaliskuun lopulla yhteensä 490 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye