Finanssiala ry

Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen siivittämänä

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa nettomääräisesti yhteensä 87 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 115,1 miljardia euroa.

Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 318 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 1,5 miljardia euroa, huolimatta osakekurssien vahvasta noususta. Varoja on siirretty lyhyen koron rahastoihin, joihin kertyi maaliskuussa 164 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 167 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2019

Osakerahastot

-318

-1 541

43 169

Yhdistelmärahastot

-1

-74

23 335

Pitkän koron rahastot

75

465

29 445

Lyhyen koron rahastot

164

62

13 777

Vaihtoehtoiset rahastot

167

237

5 354

YHTEENSÄ

87

-852

115 081

Suotuisa markkinatunnelma jatkui maaliskuussa. Sekä korko- että osakesijoittajat ovat alkuvuoden nauttineet hyvistä tuotoista. Osakekurssit nousivat ja samaan aikaan pitkät korot laskivat, mikä teki arvonnousua molempiin omaisuuslajeihin. Osakemarkkinat ovat nousseet rahapolittikan suunnan muututtua ja loppuvuoden synkän näkymän korjaannuttua, vaikka talousdata on ollut heikohkoa. Pitkien korkojen lasku kuitenkin kertoo makrotalouden näkymien synkentyneen. Yhdysvalloissa korkokäyrä, eli pitkien (10v.) ja lyhyiden (3kk) korkojen erotus, käväisi negatiivisena, mitä on yleensä pidetty taantuman ennusmerkkinä. Myös Saksan valtion 10 vuoden korko painui negatiiviseksi.

Rahapolitiikan kiristystoimien lopettaminen selittää osakekurssien nousua, samoin Kiinan elvytystoimet. Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei nosta enää ohjauskorkoaan tänä vuonna. Lisäksi Fed päätti lopettaa taseensa supistamisen ensi syyskuusta alkaen. Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti uusista pankkien rahoitusoperaatioista maaliskuussa. Rahapolitiikassa voidaan katsoa tapahtuneen käänne kevyempään suuntaan, mikä on positiivista osakemarkkinoiden näkökulmasta.

”Kevyemmän rahapolitiikan vaikutukset markkinatunnelmaan ovat olleet alkuvuonna huomattavat. Talouskasvun vauhti kuitenkin lopulta ratkaisee, mihin suuntaan tästä mennään. Nyt tasapainoillaan kasvunäkymien, rahapolitiikan ja poliittisten riskien kanssa”, arvioi johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 137 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 17,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-60

-143

4 873

1,4 %

Pohjoismaat

-28

-181

4 304

4,7 %

Eurooppa

-98

-291

5 987

1,2 %

Pohjois-Amerikka

-96

-205

6 421

15,3 %

Japani

-137

-155

1 026

-0,5 %

Tyynenmeren alue

18

18

505

3,7 %

Kehittyvät markkinat

-70

-309

5 738

-0,6 %

Maailma

144

-295

12 902

9,2 %

Toimialarahastot

10

19

1 413

17,6 %

YHTEENSÄ

-318

-1 541

43 169

 

Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin, yhteensä 81 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät korkomarkkinat kiinnostavat. Sen sijaan euroalueen valtionlainat ja luokitellut yrityslainat menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalit luokitellut yrityslainat 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-52

1

5 551

1,87 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-49

-23

9 643

0,84 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

33

213

2 924

0,74 %

Valtioriski maailma

0

-9

168

0,99 %

Luokitellut yrityslainat maailma

81

184

5 230

3,65 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-5

-12

2 467

1,84 %

Kehittyvät markkinat

66

110

3 461

0,46 %

YHTEENSÄ

75

465

29 445

 

Rahastoraportti, maaliskuu 2019 
Markkinakatsaus, maaliskuu 2019

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija, Elina Erkkilä, puh 020 793 4258
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli maaliskuun lopulla yhteensä 490 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote

61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye